Mikroilmeet ja niiden huomaaminen
Keskustelin kaverini kanssa vuorovaikutuksesta ihan yleisellä tasolla. Tuli puhetta mikroilmeistä. Kaveri sanoi, että on kyllä kuullut konseptista, mutta ei kuulemma ole koskaan sellaisia huomannut. Olin ihan ihmeissäni, koska mielestäni niitä näkyy jokaisen kasvoilla. Luulin, että kaikki huomaavat ne. Kuinka yleistä on, ettei mikroilmeitä huomata? Huomaatko sinä ne? Enkä nyt tässä ota kantaa kumpi on parempi, huomata vai ei. Huomaaminen ainakaan ei todellakaan ole aina paras vaihtoehto, jos ei halua pahoittaa mieltään.
Kommentit (61)
Eikös lapset niinkuin eläimetkin tunnista mikroilmeitä taitavasti, mutta iän karttuessa ne jäävät lapsilta pois. Varmasti on eroavaisuuksia ihmisten välillä kuinka paljon niitä vielä aikuisena pystyy tunnistamaan.
20 vuotta yksi tärkein työmenetelmä on ollut havainnointi. Luulen, että olen hyvä mikroilmeitä, kehon viestejä ja äänensävyjä huomaamaan. Tämä ei silti tarkoita sitä, että en tekisi virhetulkintoja.
Mikroilmeitä tukevat myös suullinen ulosanti, kävin hoitajalla juttelemassa yhteen väliin ja hän sanoi ettei minun mikään pakko ole seuraavaa aikaa ottaa. Kun siitä huolimatta halusin, hänen naamansa vääntyi hetkeksi ihan sille kuuluisalle norsun elimelle kun kaivoi kalenteriaan ja siitä päättelin ettei hän halunnut enää olla kanssani tekemisissä. Joten lopetin sitten käynnit siihen ja säästin hänet kärsimykseltä.
Mistä tiedät, että olet oikeassa tulkinnoissasi?
Olen huomannut lehmillä mikroilmeitä.Lauhkea lehmänkatse voi olla pelkkää lumetta.
Itse huomaan niitä, vaikken voikaan tietenkään tietää, kuinka moni niistä jää huomaamatta. Mutta esimerkiksi sellaisia että todella pienen hetken ajan jonkun kasvoilla häilähtää yllätys, vastenmielisyys tai muu vastaava, ennen kuin aivot ehtivät mukaan punnitsemaan miten tilanteessa on korrektia käyttäytyä. Siis lähinnä tällaisia asioita joihin reaktio tulee automaattisesti, mutta sitä ei ole aina kohteliasta näyttää suoraan muille.
Jotkut ei tunnista ihan kunnon ilmeitäkään.
Huomaan ja mukaudun niiden viesteihin. Hyvin pienet eleet kasvoissa, kehossa yleensä ja käsissä erityisesti, kertovat ihmisestä uskomattoman paljon jo parin lauseen aikana. Kun näkee nämä pienet viestit, oppii viemään keskustelua, kunnes toiset hyvin pienet eleet kertovat rentoutumisesta. Silloin kanava on auki ja keskustelusta tulee hedelmällinen.
Minulla on nälkäinen mikroilme kun kuulen uunin kilahduksen.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni tulkitsee mikroilmeet väärin, nehän on esim. erilaiset riippuen siitä, onko minulla piilolasit vai silmälasit.
Silmät on vain yksi alue, mistä voi havainnoida. Ihminen on kokonaisuus.
Vierailija kirjoitti:
Mikroaggressio
Onko tuon vastakohta mikrorakastuminen?
Vierailija kirjoitti:
Jotkut ei tunnista ihan kunnon ilmeitäkään.
Eksäni oli juuri tuommoinen. Luki sosiaalisia tilanteita jatkuvasti väärin.
Parasta kuitenkin oli, että hän jaksoi luennoida aiheesta "90% viestinnästä on muuta kuin puhetta"
Ainahan niissä on mahdollisuus, että pieleen menee. Monet esimerkiksi jännittävät sosiaalisia tilanteita ja siitä aiheutuvat viestit voidaan tulkita ihan väärin.
Mikroilmeitä ei välttämättä ole niissä kohdissa, johon on botoksia pistetty, esim. yleensä kulmakarvojen ja otsan alueella lihakset ovat "jäätyneet". Silloin niitä ei voi havaita, kun niitä ei ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni tulkitsee mikroilmeet väärin, nehän on esim. erilaiset riippuen siitä, onko minulla piilolasit vai silmälasit.
Silmät on vain yksi alue, mistä voi havainnoida. Ihminen on kokonaisuus.
Juuri tästä syystä ap on mikroilmeineen todennäköisesti täysin hakoteillä, koska ne piilolasit tai silmälasit vaikuttavat muuhunkin kuin vain silmien ilmeisiin. Kokeile vaikka, silmälasit päässä otsanrypistys näyttää ihan toisenlaiselta kuin piilolaseja käyttäessäsi. Ja näkyy eri tavalla. Kaiken lisäksi yleensä silmälaseja käyttävällä on piilolaseja käyttäessään ilmeitä, joilla ei välttämättä ole mitään tekemistä sen kanssa, miten niitä tulkitset.
Ex-mieheni aina paasasi siitä kuinka tunnistaa valehtelijat eikä koskaan ole väärässä. Syytti minua pettämisestä ja muiden miesten kanssa vehtailusta sen vuoden ajan, jonka olimme yhdessä. En pettänyt mutta kuulemma ilmeeni, ääneni sekä kehonkieleni paljastivat minut.
Pidin exän kuulusteluja todella ahdistavina ja ihan varmasti sykkeeni nousikin aina, kun mies vaikutti rupeavan tenttaamaan. Minua hermostutti kuitenkin ainoastaan se, että nämä järjettömät riidat alkaessaan kestivät läpi yön ja riitaa seuraavana päivänä piti yrittää selviytyä normaalisti työasioista.
Vierailija kirjoitti:
Ainahan niissä on mahdollisuus, että pieleen menee. Monet esimerkiksi jännittävät sosiaalisia tilanteita ja siitä aiheutuvat viestit voidaan tulkita ihan väärin.
Tällaiset ihmiset tulkitaan lähes poikkeuksetta ylpeiksi ja ylimielisiksi k-päiksi.
Aika moni tulkitsee mikroilmeet väärin, nehän on esim. erilaiset riippuen siitä, onko minulla piilolasit vai silmälasit.