Olen liian erilainen nainen?

Naiset saattaisi alkaa pelaa videopelejä, jos pystyisivät, tai olisivat kykeneväisiä, olla haukkumatta miehiä jotka harrastaa pelaamista.

Mitä tulee tuohon AP:n tilanteeseen, niin voipi olla erittäin vaikeaa löytää saman ikäinen kaveriksi, jolla olisi samat kiinnostuksen kohteet. Tsemppiä.

Ei tarttis kuin olla kiinnostunut peleistä, täysin kaikista asioista ei tarvii olla kiinnostunut. On kavereita, jotka ovat kiinnostuneita muista samoista asioista. Mutta mahdottomuus on löytää hyvää kaveria, joka tykkäis pelata ja puhua peleistä. Miehistä löytyy, mutta ne innostuu kun nainen pelaa ja sit ei voida olla kavereita edes 🤷🏻‍♀️

Voihan se kaveri olla nuorempikin. Iällähän ei niinkään ole merkitystä vaan sillä miten toisen kanssa viihtyy. Ystävyydessä ja kaveruudesta.

Varmaan kaikkia ärsyttää kun kerrot olevasi niin erilainen kuin muut. 

Olet niin keskinverto ja keski-ikäinen nainen, kun vaan voi olla. Ropeconissa on kaltaisiasi naisia messukeskus täynnä.

Vierailija kirjoitti:

Varmaan kaikkia ärsyttää kun kerrot olevasi niin erilainen kuin muut. 

Muuten olet suurinpiirtein kopio minusta, mutta tosiaan nykyisin pelit eivät oikein nappaa ja lapset on, isoja tosin jo, joten eivät kovin paljoa rajoita menemisiä.

Vierailija kirjoitti:

Olet niin keskinverto ja keski-ikäinen nainen, kun vaan voi olla. Ropeconissa on kaltaisiasi naisia messukeskus täynnä.

Toi on hyvä kuulla, mutta käsittääkseni ropeconissa ne ovat hörhöjä. Se, mitä haen, ei olisi hörhöstä kyse, vaan sellaisesta, jota sattuisi kiinnostaa se aihe, siinä missä leffat ja muut. Se on sama kun sanois perheelliselle, että vauvamessuilla teikäläisiä on pilvin pimein, mutta ne puhuu vain ja ainoastaan lapsista ja vaippamerkeistä. Vai pelaaminen sinulla osa viihdettä, siinä missä leffat ja muut? 10v nuoremmat ovat omaksuneet paremmim pelaamisen osaksi viihdettä.

Olen hieman sinua vanhempi ja tämän kirjoituksesi perusteella en olisi kiinnostunut tutustumaan.

Voin joskus pelata, mutta vain joskus ja hetken, se huvi ei jaksa kauan kiinnostaa. En jaksaisi keskustella peleistä paria minuuttia enempää.

En ole oikeastaan kiinnostunut matkustelusta, sillä en voi sietää lentokenttiä ja ihmismassoja. Olen asunut myös vuosia ulkomailla nuorena aikuisena ja matkustellut sen verran paljon, että se ei vain nappaa.

Taide ei ole myöskään kiinnostuksen kohteeni ja voisin kyllä keskustella erilaisista kulttuureista, mutta vain, jos keskustelu olisi keskustelua, ei sinun paasaamisen kuuntelemista.

Leffojen katselu on vähentynyt iän myötä ja katson mielummin asiaohjelmia kuin keksittyä roskaa. Graafinen ala voi olla hyvinkin mielenkiintoista oikealla ihmisellä, mutta ei sitäkään jaksa kumarrella pitkään.

Harrastan liikuntaa, mutta jooga on mielestäni todella tylsää. Tykkään maastopyöräilystä ja vaeltamisesta, en yhdellä jalalla seisomisesta.

Ja sitten vielä se, että minulla on lapsia, teini-ikäisiä ihania nuoria, joiden kanssa on aina mielenkiintoista keskustella ja vaikka lähteä pyörillä maastoon. Mieskin on, lasteni isä, ja hän on paras ystäväni. Mieheni lisäksi elämässäni on paljon upeita ihmisiä, joiden kanssa on hyvä ja helppo olla. Asumme omakotitalossa ja pihatyöt ovat mieleistä puuhaa.

Jos mietin ystäviäni, niin en usko, että saisit heistäkään kovin pitkäksi aikaa juttuseuraa. Kaikki ovat aktiivisia tekeviä ihmisiä, perheellisiäkin, ja joku pleikan pelaaminen olisi usealle kauhistus.

Voi voi, vaikeeta on jos ei voi olla kaveri jos on yksi erilainen harrastus. Naapurin rouva vapaa-aikoinaan korjailee autoja, ja sillä on kavereita kymmenittäin vaikka kukaan heistä ei tiedä autoista mitään.

Oletko harkinnut äidinkielen kertausta?

Tiude kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olet niin keskinverto ja keski-ikäinen nainen, kun vaan voi olla. Ropeconissa on kaltaisiasi naisia messukeskus täynnä.

Toi on hyvä kuulla, mutta käsittääkseni ropeconissa ne ovat hörhöjä. Se, mitä haen, ei olisi hörhöstä kyse, vaan sellaisesta, jota sattuisi kiinnostaa se aihe, siinä missä leffat ja muut. Se on sama kun sanois perheelliselle, että vauvamessuilla teikäläisiä on pilvin pimein, mutta ne puhuu vain ja ainoastaan lapsista ja vaippamerkeistä. Vai pelaaminen sinulla osa viihdettä, siinä missä leffat ja muut? 10v nuoremmat ovat omaksuneet paremmim pelaamisen osaksi viihdettä.

Jep, taisi selvitä juuri, miksei sinun kämpilläsi paljon kavereita näy.

Vinkkinä: syy ei ole ammattisi, matkustelusi, lapsettomuutesi, miehettömyytesi, peliharrastuksesi tai ”erilaisuutesi”…se on 0/5 älykkyytesi ja luonteesi.

Hahaha!

Taas joku oman elämänsä ”special snowflake” täällä itkemässä omaa erinomaisuuttaan 😂

"I'm not like other girls" on kyllä näköjään vahvana sinussa vaikka useimmat pääsee siitä yli jo teini-iässä/nopeasti sen jälkeen. Ehkä se on syy kaverittomuuteesi, harva kun jaksaa sellaisen kanssa kaveerata.

Joo-o. Tämän on pakko olla provo. Olen itse samalla alalla ja harrastan sekä olen kiinnostunut samoista aiheista. Tiedän tusinan samanlaisia. Kuten moni on sanonut edellä, että vika ei ehkä ole niissä vaan siinä et kuvittelet olevasi "tosi erikoinen". Et ole. Kukaan ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Olen hieman sinua vanhempi ja tämän kirjoituksesi perusteella en olisi kiinnostunut tutustumaan.

Voin joskus pelata, mutta vain joskus ja hetken, se huvi ei jaksa kauan kiinnostaa. En jaksaisi keskustella peleistä paria minuuttia enempää.

En ole oikeastaan kiinnostunut matkustelusta, sillä en voi sietää lentokenttiä ja ihmismassoja. Olen asunut myös vuosia ulkomailla nuorena aikuisena ja matkustellut sen verran paljon, että se ei vain nappaa.

Taide ei ole myöskään kiinnostuksen kohteeni ja voisin kyllä keskustella erilaisista kulttuureista, mutta vain, jos keskustelu olisi keskustelua, ei sinun paasaamisen kuuntelemista.

Leffojen katselu on vähentynyt iän myötä ja katson mielummin asiaohjelmia kuin keksittyä roskaa. Graafinen ala voi olla hyvinkin mielenkiintoista oikealla ihmisellä, mutta ei sitäkään jaksa kumarrella pitkään.

Harrastan liikuntaa, mutta jooga on mielestäni todella tylsää. Tykkään maastopyöräilystä ja vaeltamisesta, en yhdellä jalalla seisomisesta.

Ja sitten vielä se, että minulla on lapsia, teini-ikäisiä ihania nuoria, joiden kanssa on aina mielenkiintoista keskustella ja vaikka lähteä pyörillä maastoon. Mieskin on, lasteni isä, ja hän on paras ystäväni. Mieheni lisäksi elämässäni on paljon upeita ihmisiä, joiden kanssa on hyvä ja helppo olla. Asumme omakotitalossa ja pihatyöt ovat mieleistä puuhaa.

Jos mietin ystäviäni, niin en usko, että saisit heistäkään kovin pitkäksi aikaa juttuseuraa. Kaikki ovat aktiivisia tekeviä ihmisiä, perheellisiäkin, ja joku pleikan pelaaminen olisi usealle kauhistus.

Oot kyllä niin perusnainen kuin olla ja voi

Vierailija kirjoitti:

Joo-o. Tämän on pakko olla provo. Olen itse samalla alalla ja harrastan sekä olen kiinnostunut samoista aiheista. Tiedän tusinan samanlaisia. Kuten moni on sanonut edellä, että vika ei ehkä ole niissä vaan siinä et kuvittelet olevasi "tosi erikoinen". Et ole. Kukaan ei ole.

Ja niiden sun tuttujen ikä oli?

Vierailija kirjoitti:

"I'm not like other girls" on kyllä näköjään vahvana sinussa vaikka useimmat pääsee siitä yli jo teini-iässä/nopeasti sen jälkeen. Ehkä se on syy kaverittomuuteesi, harva kun jaksaa sellaisen kanssa kaveerata.

Hyvä kuulla, etten oo sen erilaisempi! Pointti oli siis, että kavereita on, mutta kukaan ei oo kiinnostunut itse pelaamisesta, kun taas miehistä vastaavasti ovat suurin osa ja heidän kanssaan voi aiheesta jutella, naisten kanssa ei. Puhun siis muustakin, ja en ala puhumaan peleistä sellaisten kanssa, jotka eivät niistä ole kiinnostuneita. Sama kuin rupeis puhuu miehen kanssa siivoamisesta 😃

Joo mäkin oon erilainen kun kaikki muut. Muut on täsmälleen sama ihminen ja mä oon ainoa erilainen ja parempi. On hankalaa kun on yksinäistä. Miehet on kivoja kun ne on parempia kun naiset ja leikin niiden kanssa kun mä oon ainoa hyvä nainen.

Vierailija kirjoitti:

Hahaha!

Taas joku oman elämänsä ”special snowflake” täällä itkemässä omaa erinomaisuuttaan 😂

Mutta sä itket tässä kommentissa?