Lue keskustelun säännöt.
Isän pakkomielteinen omistushalu aikuiseen lapseen
07.08.2021 |
Mistäs aloittaisi... En tiedä saako täältäkään vertaistukea koska niin harvinainen asia. Ei tarvi huudella provoa.
Isälläni on myös muita vihan hallinnan ongelmia ollut aina, eli tämä minuun kohdistuva on vain yksi osa-alue. On ollut riitoja naapurien kanssa, riitoja sukulaisten kanssa ym. Äidilleni kiukutellut ja huutanut aina milloin mistäkin. Ei fyysisesti väkivaltainen ikinä, vaikka kertonut kyllä kaikkia tappofantasioitaan vuosikaudet.
Aloitan ihan alusta:
Aloin seurustelemaan ekan kerran 16 vuotiaana. Isä sekosi niin että käveli välillä öisin pitkin pihaa koska ei saanut nukuttua kun oli niin raivoissaan. Vuoden verran räjähdysherkkää elämää, eli sen aikaa mitä suhde kesti. Sitten oli taas kaikki hyvin.
Muutin pois kotoa parikymppisenä. Hirveä kiukku ja viha taas kun ei saa vahdittua. Hirveää mustasukkaisuutta kaikkia miespuolisia kavereita kohtaan. Hänen mielestään olin käytännössä maannut jokaisen miehen kanssa jonka kanssa edes juttelin.
En vuosiin puhunut asioistani kotiinpäin. 28 vuotiaana löysin oikealta tuntuvan parisuhteen ja ajattelin että tästä voisi kertoa vanhemmille, luulin että tämmöset asiat olisi ok jo tämän ikäisenä. Ei. Aivan sairas sekoaminen taas, haukkumista viesteillä ym. Suhde kestänyt nyt yli vuoden ja isä ei ota yhteyttä kuin harvoin koska ei voi sietää että elämässäni olisi joku läheisempi mies kuin hän.
Sanomattakin selvää että emme ole voineet käydä kylässä vanhempieni luona, ja vanhemmat kysyvät aina vain mun elämän kuulumisia niin että parisuhde ohitetaan täysin. Välillä ihan hirveitä kiukunpuuskia puhelimessa tai viesteillä.
Narsismia? Ei tämä ole tervettä, että tämän ikäisestä on noin kova sairaaloinen omistushalu. Äiti ei uskalla puuttua koska se varmasti eniten saa lokaa niskaansa siellä kotona ja se myös pelkää sitä hirveää silmitöntä huutoa ja monesti sanonut että isä kuolee joskus tuohon sekoamiseen, että ne raivarit siellä on niin hirveitä että se voi saada viedä sydärin.
Mun täytyisi ilmeisesti olla aina yksin ja isän pitäisi olla elämäni tärkein mies josta olen täysin riippuvainen joka tavalla.
Mä kärsin tästä suuresti. Mistä tähän saa apua? Ei mistään. Tämä kestää niin kauan kuin se elää. Tämä aiheuttaa mulle niin kovaa ahdistusta että välillä on tosi kovia paniikkikohtauksia esim kovista äänistä tai jos lähellä on vihaisia ihmisiä.
En kaipaa mitään provohuutelua. Se ettei sulla ole tälläistä, ei tarkoita etteikö mulla voisi olla. Elämässä on kaikkea hullua valitettavasti. Olkaa onnellisia jos teillä on asiat normaalisti.
Kommentit (17)
Lista narsistin käytösmalleista:
Mahtailevuus
Huomiohakuisuus
Ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä
Väkivaltainen
Empatian puute
Lapsellisuus
Suuruuskuvitelmat
Manipuloivuus
Epärehellisyys
Pinnallisuus, varakkuuden merkit tärkeitä
Impulsiivisuus
Nöyryyttämishakuisuus (tykkää iskeä heikkoihin kohtiin ja nauttii toisen polvillaan olosta)
Hovin kokoaminen
Mustamaalaaminen
Mahtailu / kerskailu / suuruuskuvitelmat
Mitätöinti
Stalkkeroiminen
Empatiakyvyttömyys tai alhainen sellainen
Valehteleminen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon tason tilanne vaatisi jo voimakkaan mielialalääkityksen.
Äitisi olisi pitänyt erota jo aikaa sitten isästä, outoa että jäi. Mutta sinä voit erota isästä, ole pelkästään äidin kanssa tekemisissä. Se voi olla narsismi joskus ja jotain muutakin. Minulla on hankala äiti.
Kaveri serusteli joskus äärimustasukkaisen miehen kanssa ja kyseessä oli samanlainen raivoherkkä ihminen joka näki uhkia kaikkialla.
Tässä on joku laajennettu omistushalu kyseessä. Ensin omistanut äitisi, sitten sinut.
Mustasukkaisuus on sairaus. Aivan todellinen sairaus. Sillä on luotu pahaa ympärille, sen takia on tapettu ihmisiä, sen takia on vainottu, kiusattu ja mustasukkaiset on tehneet myös muita ihmisiä sairaaksi.
Tuon tason mustasukkaisuudesta ei pääse ikinä eroon, hoidolla ja terapialla voisi EHKÄ saada suurimpia huippuja pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lista narsistin käytösmalleista:
Mahtailevuus
Huomiohakuisuus
Ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä
Väkivaltainen
Empatian puuteLapsellisuus
Suuruuskuvitelmat
Manipuloivuus
Epärehellisyys
Pinnallisuus, varakkuuden merkit tärkeitä
ImpulsiivisuusNöyryyttämishakuisuus (tykkää iskeä heikkoihin kohtiin ja nauttii toisen polvillaan olosta)
Hovin kokoaminen
Mustamaalaaminen
Mahtailu / kerskailu / suuruuskuvitelmat
Mitätöinti
Stalkkeroiminen
Empatiakyvyttömyys tai alhainen sellainen
Valehteleminen
Narsismi on myös usein periytyvää, opittu malli.
Narsistisesta läheisestä, oli se sitten kumppani, isä, äiti, sisko, veli, setä tai mummo, pääsee vapauteen vasta sitten kun sillä on 3 metriä multaa päällä.
Etäisyyttä voi aina ottaa, mutta eroon siitä pääsee vasta noin. Tarkoitan sitä henkistä painolastia ja vapauden tunnetta, jota ei voi kokea niin pitkään kuin kyseinen ihminen on olemassa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Uhkailusta voi aina soittaa poliisille
Ota etäisyyttä. Isällesi ei enää sinun seurustelu asiat kuulu. Ne on sinun yksityisasioita. Sairas perhedynamiikka, ei voi muuta sanoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisesta ei kokemusta mutta tiedän paljon sellaisia jotka ajattelee että kukaan ei ole heidän lapselleen tarpeeksi hyvä. Kaikissa on joku vika, vaikka vaan ihan väärän värinen paita päällä. Puoliso hyväksytään pitkin hampain mutta pidetään aina jotenkin ns. "ulkopuolisena" ja "huonompana" joka ei koskaan pääse heidän perheen "tasolle" ja nämä on itsekin lähes aina tavallisia ihmisiä joille vaan mikään ei riitä tai hirveä tarve esittää jotain. Exän äiti oli just tuollainen että mikään ei ollut tarpeeksi hyvää hänen pojalleen, jo nelikymppiselle miehelle, vaan kaikissa oli aina joku vika ja poika "sekaisin" kun otti ihan vääränlaisia naisia hänen mielestään.
Isä kannattaisi saada tapaamaan ammattilaista. Siis jos uskallatte äitisi tai sinä sitä ehdottaa ja uskotte, että kyseessä ei ole pinttynyt täysiverinen narsisti vaan lievempi tapaus ja taustalla kenties muitakin mt-ongelmia tai jotain kulttuurijuttuja. Terapia, lääkitys ja ehkä jopa pelkkä ulkopuoliselle juttelu tai vertaistuki saattaa auttaa. Muussa tapauksessa ei voi kuin vältellä ja sietää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Perheterapia missä läsnä 1-2 ulkopuolista ihmistä voisi olla hyvä tapa avata asiaa, mutta todennäköisesti tuollainen ihminen pitää sitä hölynpölynä koska hän on (omasta mielestään) täysin terve ja tuo on normaali tapa toimia.
Oletko koskaan kysynyt rauhallisella hetkellä, että miksi et saisi olla parisuhteessa? Osaako se mitään sanoa, vai raivostuuko vaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lista narsistin käytösmalleista:
Mahtailevuus
Huomiohakuisuus
Ei pysty ottamaan vastaan kritiikkiä
Väkivaltainen
Empatian puuteLapsellisuus
Suuruuskuvitelmat
Manipuloivuus
Epärehellisyys
Pinnallisuus, varakkuuden merkit tärkeitä
ImpulsiivisuusNöyryyttämishakuisuus (tykkää iskeä heikkoihin kohtiin ja nauttii toisen polvillaan olosta)
Hovin kokoaminen
Mustamaalaaminen
Mahtailu / kerskailu / suuruuskuvitelmat
Mitätöinti
Stalkkeroiminen
Empatiakyvyttömyys tai alhainen sellainen
Valehteleminen
Psykoottistasoiset psyykkiset harhat.
Isä on narsistinen joo, mutta et voi häntä muuttaa. Hyväksy asia. Miksi sinun pitäisi väkisin sitä parisuhdetta tuoda sinne vanhemmillesi ja riidellä asiasta, kun se on isällesi punainen vaate? Pidä asia matalalla profiililla, poikkis mahdollisuuksien mukaan näkymättömissä, niin se on helpointa kaikille. Tietenkin voit myös katkoa välit kokonaan.
Mulla juuri samanlainen tilanne kuin aloittajalla. Luulin että olen ainoa maailmassa
O
Lisäys vielä että äidilleni parisuhdeasiani on täysin ok. Mutta edes keskenään he eivät näistä asioista voi puhua asiallisesti, koska tilanne on sekunnissa niin että isä huutaa ja purkaa vihansa äitiin eli siihen joka helpoiten sillä hetkellä saatavilla.
AP