Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Yritän siivota kaappeja mutta ei tästä taida tulla mitään. Ei sitten raaskikkaan mitään heittää pois.
07.08.2021 |
vaikka yritän järjellä ajatella etten tee jollain tavaralla mitään. Siellä on tuikkukippoo joita sitten miettii että tuon sain siltä ja siltä. Kaikenlaista joita sitten miettii ja aina joku muisto tulee mieleen.
Kommentit (20)
Mulla on sama ongelma ja lisänä on tullut se , että kun heitän jonkun esineen pois niin enköhän kohta tarvi sitä esinettä. Ja ei ole yks kerta kun on käynyt näin. Paikat pursuaa tavaroita , nyt menen periaatteella ostan yhden tavaran , yks vanha lentää roskiin. Mulla toiminut (en osta enää mitään kun joutuu vanhan heittään pois : D).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tavarasta luopuminen kirpaisee vain kerran. Toinen kerta on jo helpompi.
Jari Mondo kehottaa antamaan lahjaksi tutuille. Se tuo vahingonilon sydämeen.
Jännä miten erilaisia me ihmiset ollaan. Itse en kiinny mihinkään tavaroihin (enkä asuntoihin) ja voisin tarvittaessa heivata kaiken roskalavalle ja muuttaa pelkkä reppu selässä toiselle puolelle maapalloa.
Laita turhat tavarat pahvilaatikkoon ja vie varastoon. Huomaat, että tarvitsetko niitä oikeasti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätät sitten karsimatta, etkä teekään mitään ja ahdistuksesi kasvaa.
Miten sinulla löytyy tilaa, jos mitään ei mene ulospäin? Tilakin maksaa ja säilytyksestä ei löydä kohta mitään ja sekin aika maksaa kun etsii. Sitten huomaa, että vaate on pieni, suuri tai leikkaus jotenkin vanha. Jos jotain sopivaa löytää, huomaa, että vaate pitäisi pestä, korjata, jne...
- Ei hitsi. Luulen, että tässä ongelmassa on tehtävä heti alkuun ajattelun kanssa iso duuni. Niinkuin muutkin tekevät.
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten erilaisia me ihmiset ollaan. Itse en kiinny mihinkään tavaroihin (enkä asuntoihin) ja voisin tarvittaessa heivata kaiken roskalavalle ja muuttaa pelkkä reppu selässä toiselle puolelle maapalloa.
Sulla ei taida muutenkaan olla tunteita. Oletko psykopaatti?
Asiallisesti siis ihan kysyn. En hauku.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten erilaisia me ihmiset ollaan. Itse en kiinny mihinkään tavaroihin (enkä asuntoihin) ja voisin tarvittaessa heivata kaiken roskalavalle ja muuttaa pelkkä reppu selässä toiselle puolelle maapalloa.
Sulla ei taida muutenkaan olla tunteita. Oletko psykopaatti?
Asiallisesti siis ihan kysyn. En hauku.
On tunteita eläviä asioita kohtaan.
Kerää ne tuikkukipot joka kaapista pöydälle ja valitse mieleiset ja loput hävität.
Sama pätee kaikkiin tavaroihin. Noin tavaroista pääsee eroon helposti. Myöhemmin kun sinulla on vaikka ne tuikkukipot samassa kaapissa niin huomaat mitä käytät ja mitä et. Ja taas hävittäminen on helppoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten erilaisia me ihmiset ollaan. Itse en kiinny mihinkään tavaroihin (enkä asuntoihin) ja voisin tarvittaessa heivata kaiken roskalavalle ja muuttaa pelkkä reppu selässä toiselle puolelle maapalloa.
Onnittelut. Olen kateellinen tuosta ominaisuudesta. Itse kiinnyn kaikkeen ja kärsin siitä syvästi. Mutta on todella vaikea muuttaa itseä.
Mieti, että onko ne enemmän tiellä vai hyödyksi. Mieti mitä tarviit, mitä et.
Jos ne ei oo ees mitään arvokkaita, nii...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla oli (on) sama ongelma.
Mutta kun raijattiin miehen kanssa kymmenen jätesäkillistä tavaraa roskikseen niin ymmärsin miksi ihmiset valitsevat minimalistisuuden. Jälkikäteen tuntui niin helpottavalta vaikka joka tavaran kohdalla ajattelin että ”tätä saatan vielä tarvita” tai ”tämä on muisto kesältä 2014” tai jotain muuta vastavaa. Hetken se tunne kirpaisi mutta nyt tilavampi asunto tuntuu vaakakupissa paljon paremmalta.
Vierailija kirjoitti:
Tavarasta luopuminen kirpaisee vain kerran. Toinen kerta on jo helpompi.
Miten voi luopua toisen kerran, jos sen on jo kerran heittänyt pois?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota valokuva niin muistot säilyy.Sitten vaan myyntiin /kierrätykseen.Itsellä toimii.
Kondo Mi. kehottaa heittämään pois jos ei ole vuoteen tarvinnut jotain tavaraa tai vaatetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä miten erilaisia me ihmiset ollaan. Itse en kiinny mihinkään tavaroihin (enkä asuntoihin) ja voisin tarvittaessa heivata kaiken roskalavalle ja muuttaa pelkkä reppu selässä toiselle puolelle maapalloa.
Sulla ei taida muutenkaan olla tunteita. Oletko psykopaatti?
Asiallisesti siis ihan kysyn. En hauku.
Joo, psykopaatin merkki jos ei kiinny elottomiin tavaroihin :D
Vierailija kirjoitti:
Jätät sitten karsimatta, etkä teekään mitään ja ahdistuksesi kasvaa.
Miten sinulla löytyy tilaa, jos mitään ei mene ulospäin? Tilakin maksaa ja säilytyksestä ei löydä kohta mitään ja sekin aika maksaa kun etsii. Sitten huomaa, että vaate on pieni, suuri tai leikkaus jotenkin vanha. Jos jotain sopivaa löytää, huomaa, että vaate pitäisi pestä, korjata, jne...
- Ei hitsi. Luulen, että tässä ongelmassa on tehtävä heti alkuun ajattelun kanssa iso duuni. Niinkuin muutkin tekevät.
Ja tässäpä onkin se syy, miksi tavaroiden heittämisestä pois on tehty valtava muoti-ilmiö: bisnesihminen tiesi, että jollei tuotetta voi myydä suoraan, se kannattaa myydä sillä perusteella, että muillakin on. Ja nyt sitten roudataan tavaroita kaatopaikoille sen vuoksi, ettei vain oltaisi muita huonompia. Ja sitten ostetaan uudet, kun vanhat on viskattu menemään. Heikkomielinen tarvitsee uskontoa ja julistamista.
Monesti pelkkä järjestely auttaa ongelmaan, jos tuntuu että tavaraa pursuaa joka paikasta.
Vierailija kirjoitti:
Ota valokuva niin muistot säilyy.Sitten vaan myyntiin /kierrätykseen.Itsellä toimii.
Ehkä toimii joissakin asioissa, mutta entä jos tavaralla on ensisijaisesti vain käyttöarvoa? Ihan uteliaisuudesta, jaksatko koskaan selailla muistokuviasi?
Alue: Aihe vapaa
Jos se tuottaa iloa ja/tai on sinulla käytössä joskus, säilytä, muuten kiertoon ilahduttamaan jotain toista.