Kanin ja koiran yhteiselo

Eri lajeja ei mielellään yhteen "kaveriksi", että niiden olisi pakko olla keskenään ja aina pitää ihmisen vahtia. Kanille piilopaikkoja. Eri eläinlajit haluavat pääasiassa oman lajin seuraa. Osa koirista syö kaneja mielellään tai puree, myös kani voi purra koiraa. Joku chichuahua tms ehkä tottuu ja jos kouluttaa ettei kani ole lelu.

Mulla oli kääpiöluppa ja bordercollie ja ne oli kuin paita ja peppu. Koira oli ensin ja luppa kasvoi koiran kanssa ja luuli varmaan itsekin olevansa koira. Hyvin tulivat toimeen.

Kanille on aika stressaavaa asua pedon kanssa.

Hyvin meillä on ainakin toiminut, tosin pitää olla koira jolla ei ole saalisviettiä eli ehdottomasti seurakoirarotua, etsi kasvattaja jonka pennut ovat tottuneet lapsiin ja pieneläimiin...

Meillä oli kans kani ja koira. Elelivät ihan kivasti pari päivää, jonka jälkeen musti päätti syödä kaniinin. Kun pääsi jänön makuun, niin nyt ei koiralle kelpaa mikään muu ruoka kuin jänis. Ostamme joka viikko pari jänistä, jotka syötämme lurppakorvalle. Kalliiksi tulee, en suosittele.

olisi kannattanut tehdä toisinpäin. Ensiksi hankkia se koira ja kouluttaa se ja vasta sitten kani.

Kani on saaliseläin. Se ahdistuu petoeläinten seurassa.

Saalistavat eläimenpoikaset, (kuten ihmislapset) rakastavat luonnostaan ja vaistomaisesti takaa-ajoleikkejä.

saaliseläimet voivat stressaantua näistä kun peto jahtaa heitä.

Toki kani ja koira tottuvat ajanmittaan toisiinsa ja jopa kiintyvät toisiinsa.

Kani on seurallinen ja sosiaalinen eläin, joka ei viihdy yksin ja kiintyy helposti muihin "karvakamuihin".

Ehkä joku matalan saalistus/metsästysvietin omaava koira olisi hyvä.

Kokemusta on__ kirjoitti:

Meillä oli kans kani ja koira. Elelivät ihan kivasti pari päivää, jonka jälkeen musti päätti syödä kaniinin. Kun pääsi jänön makuun, niin nyt ei koiralle kelpaa mikään muu ruoka kuin jänis. Ostamme joka viikko pari jänistä, jotka syötämme lurppakorvalle. Kalliiksi tulee, en suosittele.

Suosittelen, että aloitat tänä syksynä jonkin kirjoituskurssin, kansanopistot järjestävät niitä. Ehkä oppisit provoamaan uskottavasti.

Mulle tuli lyhytkarvainen collie kun kanini oli 2v vanha. Koskaan ei yrittänyt tehdä kanille mitään ja usein ne jopa nukkuivat vierekkäin. Kani spurttaili ympäri asuntoa ja joskus juoksi suoraan koiran nenän tai jalkojen alta ja koira ei sille mitään tehnyt. Molemmat ovat nykyisin jo edesmenneitä.

Minua huolettaisi kanin puolesta. Olisi varmasti stressaavaa asua petoeläimen kanssa, etenkin ensimmäiset pari vuotta. Koiranpennut eivät ole kovin kilttejä rauhallisia. Ja kaneja on vaikea tulkitakin. Ne ei kiru eikä luimistele, jos ne stressaa. Etkö voisi elää vielä hetken ilman koiraa? Kanit ikääntyvät nopeasti. Anna lemmikillesi kivat ja rauhalliset eläkepäivät, jookos?

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli lyhytkarvainen collie kun kanini oli 2v vanha. Koskaan ei yrittänyt tehdä kanille mitään ja usein ne jopa nukkuivat vierekkäin. Kani spurttaili ympäri asuntoa ja joskus juoksi suoraan koiran nenän tai jalkojen alta ja koira ei sille mitään tehnyt. Molemmat ovat nykyisin jo edesmenneitä.

Meillä oli bordercollie ja kani. teetettiin kanilla pennut ennen sen leikkaamista ja tällä bordercolliella pamahti joku paimennusvietti päälle. Se paimensi ympärillään kirmaavia pupuja aina kokoon.

Se ei ikinä satuttanut tai jahdannut niitä. kanit ja koira " kellivät" usein yhdessä läjässä.

Kyllä varmaan joku kiltti lehmänhermoinen paimenkoirarotu vois olla paras.

olisi hyvä, jos pentu löytyisi paikasta, missä olisi myös kaneja.

Ei ole takeita siitä, että kyseinen yhteiselo toimii. Useammalla koiralla on saalistusvietti. Onko sulla sen verran isot tilat, että on mahdollista pitää eläimet erillään toisistaan?

Vaikka seisoisit vieressä voi vietti käydä voimakkaasti ja kanin elämä päättyy nopeasti.

Onko sulla mahdollista odottaa koiran hankinnan kanssa, että kani saa hyvän loppuelämän?

Toki poikkeuksia voi olla ja on, mutta oletko valmis, siihen että homma ei toimi?

Meille tuli koiranpentu kanin ollessa 3v. Kani ei tykännyt ja näytti koiralle nopeasti oman paikkansa potkaisemalla niin paljon kuin lähtee. Kani eli koko asunnossa kuten aina.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuli lyhytkarvainen collie kun kanini oli 2v vanha. Koskaan ei yrittänyt tehdä kanille mitään ja usein ne jopa nukkuivat vierekkäin. Kani spurttaili ympäri asuntoa ja joskus juoksi suoraan koiran nenän tai jalkojen alta ja koira ei sille mitään tehnyt. Molemmat ovat nykyisin jo edesmenneitä.

Minulla on sheltti, jota totutettiin kaverin kaneihin pennusta lähtien. En uskaltaisi jättää sitä vahtimatta kanien seuraan. Koulutuksesta huolimatta kaneja kytätään ja jos kani säikähtää jotain, niin sheltti säntää perään.

Että en löisi vetoa sen puolesta, että ap:lle tulisi just se kaneja rakastava koira. Tälläkin on juuri sen verran saalistusviettiä, että se varmasti jahtaisi pupuja ja näykkisi niitä heti kun saisi mahdollisuuden...

Mulla oli noutaja ja välillä kaverin kani hoidossa. Molemmat ihan siis aikuisia kohdatessaan ekaa kertaa. Kani ei ollut moksiskaan vaan pompotteli koiraa katsomaan. Koira oli vähän hämmentynyt mutta utelias. Ei ongelmia mutten ikinä olisi jättänyt vahtimatta. Kani oli siis tottunut kotonaankin olemaan vapaasti asunnossa.

Mulla oli tosin ennestään ollut jyrsijöitä, joihin koira oli tottunut. Kerran kasvattina myös orava, josta siitäkin koira oli kiinnostunut mutta antoi olla rauhassa. Riippuu siis ihan koirasta, omaani luotin täysin. Jos tosin ulkona olisi rusakko tullut vastaan, ihan takuulla olisi lähtenyt perään. Metsästyslinjainen kuitenkin.

Miun bichon tempoo jäniksien perään lenkilläkin joten en haluaisi kiusata kaniparkaa samanlaisella kaaoksella sisätiloissa....

Vierailija kirjoitti:

Minua huolettaisi kanin puolesta. Olisi varmasti stressaavaa asua petoeläimen kanssa, etenkin ensimmäiset pari vuotta. Koiranpennut eivät ole kovin kilttejä rauhallisia. Ja kaneja on vaikea tulkitakin. Ne ei kiru eikä luimistele, jos ne stressaa. Etkö voisi elää vielä hetken ilman koiraa? Kanit ikääntyvät nopeasti. Anna lemmikillesi kivat ja rauhalliset eläkepäivät, jookos?

Muuten samaa mieltä, mutta kaikki kanit eivät ikäänny erityisen nopeasti. Edellinen kanini kuoli melkein 13 vuotiaana ja oli varsin pirteä 12 vuotiaaksi asti.

Valtaosassa tapauksista yhteiselo sujuu ihan hyvin ja koira hahmottaa hyvin että kanikin on lauman jäsen. Mutta aina on se pieni riski, että tulee tilanne, jossa kani säntää pakoon ja koiralle iskee saalistusvietti päälle.