Tänään taas 5:50 ylös vauvan kanssa. Yöllä heräilyä tunnin välein.
Älkää vain ikinä tehkö lapsia. Mielenterveys ei voi kestää tämmöistä pskaa suoraan sanottuna. Omani on jo mennyt eikä julkiselta puolelta saa mitään apua. Rahat ei riitä yksityisen puolen hoitoon.
Kommentit (64)
Vierailija kirjoitti:
Ennen tuttipulloon lorautettiin
sekaan kaljaa.
Kyllä nukkui.
Kuinka usein vauva oikeasti tarttee ruokaa?
3-4 tunnin välein? Ei kai joka inahdukseen tartte reagoida, ei ainakaan koko huushollin.
Ja kun syödään niin syödään niin että napa rutisee.Vauvan ei myöskään tartte antaa nukkua mitään vartin torkkuja. Kun valvotaan niin valvotaan ja nukutaan sitten kunnon unet.Hulluksihan tuollaisessa poukkoilussa tulee koko sakki vaikka kuinka yrittäisi esittää marttyyria.
Ei 10kk tai taapero mitään ruokaa öisin huuda...
Vierailija kirjoitti:
Meidän asunnossa on niin ohuet seinät, että vauvan huuto kuuluu korvatulppienkin läpi. Ja äidinvaistoni saa minut heräämään jokaiseen vauvan pieruunkin.
Pyytäkää lääkäriltä sellaisia lääkkeitä, joilla vauvan pieruista tulee hiljaisia suhnuja. Ainakin useimmista.
Ennen tuttipulloon lorautettiin
sekaan kaljaa.
Kyllä nukkui.
Kuinka usein vauva oikeasti tarttee ruokaa?
3-4 tunnin välein? Ei kai joka inahdukseen tartte reagoida, ei ainakaan koko huushollin.
Ja kun syödään niin syödään niin että napa rutisee.Vauvan ei myöskään tartte antaa nukkua mitään vartin torkkuja. Kun valvotaan niin valvotaan ja nukutaan sitten kunnon unet.
Hulluksihan tuollaisessa poukkoilussa tulee koko sakki vaikka kuinka yrittäisi esittää marttyyria.
Huoh kaikki trollipertit taas tässäkin ketjussa...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää opettaa kaikki, myös nukkuminen. Heräily 10 kk iässä tunnin välein kertoo joko vakavasta sairaudesta tai siitä, että lapsi on tuohon opetettu. Kannattaa antaa lapsi viikoksi ystävälle hoitoon, sinä aikana vieras ihminen saa lapsen rytmin kuntoon. Ruokaahan tuossa iässä ei enää yöllä tarjota.
Mikään ei loukkaa ehkä enempää kuin tällaiset kommentit.
Valvoin 3 vuotta heräten kahden tunnin välein yöllä, kävin töissä samalla, oli säännölliset rytmit syntymästä lähtien, rauhoitetut illat iltasatuineen, turvallinen ympäristö, monipuolinen ruokavalio, perusterve lapsi hyvässä kodissa enkä varmana ollut opettanut lasta heräämään tunnin välein öisin. Joten älkää jakako tällaisiä kommentteja, joissa nostatte itsenne helpon lapsen kanssa jalustalle.
Miksi ihmeessä teit noin? Miksi suostuit heräämään öisin kahden tunnin välein? Ihan itse sinä lapselle opetit, että karjaise, joku saapuu samantien.
Tuossakin olisi kannattanut antaa lapsi ystävälle viikoksi, tämä vieras ihminen kun ei olisi jokaisen inahduksen takia vaivautunut kysymään, miten voi palvella.
Ihan oikeastijatkuva yöheräily on opetettu tapa. Poikkeuksena ovat vain sairaat lapset.
mitä ihmettä tarkoitat tuolla, että joku saapuu samantien? Yleensä tuon ikäiset nukkuu vieressä tai samassa huoneessa, joten kenenkään ei tarvitse saapua yhtään mihinkään vaan lapsi vaan alkaa huutaa yöllä. Harva ihminen pystyy nukkumaan niin, ettei ikinä herää mihinkään ääneen. Toinen vaihtoehto on laittaa huutamaan eri huoneeseen ja silloin herää koko talo.
Ap, en tiedä auttaako tämä sinua, mutta meitä auttoi neuvolan ohje: ”Lapsen ruokarytmi kuntoon: aamiainen, lounas, välipala jne.”. Muutamassa viikossa saatiin päivän ruokarytmit kuntoon ja vauva alkoi nukkua täysiä öitä. Toki viisi oli normaali heräämisaika, mutta olin siitä todella onnellinen. Ei tarvinnut enää heräillä kuitenkaan öisin.
Kovasti tsemppiä!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän asunnossa on niin ohuet seinät, että vauvan huuto kuuluu korvatulppienkin läpi. Ja äidinvaistoni saa minut heräämään jokaiseen vauvan pieruunkin.
Pyytäkää lääkäriltä sellaisia lääkkeitä, joilla vauvan pieruista tulee hiljaisia suhnuja. Ainakin useimmista.
Mainio tilaisuus virkistää ihmissuhteita.
Yöksi vanhempien, sisarusten, serkkujen, pikkuserkkujen, ystävien, kavereiden, isovanhempien, seuraa tai apua kaipaavien lähimmäisten ym ym luo.
Ihmettelen suuresti miksi vauvaperheet ei yhdistä voimiaan: kai siinä menee 2 vauvaa siinä missä yksikin. Monilla on kaksosia, ja niin vain ne hoidetaan.
Yksi hoitaa kaverinkin vauvan ja toinen nukkuu ihanassa hiljaisuudessa ilman vauvanpieruja.
Ratkaisuja siis on jos niitä vain vaivautuu
kehittämään.
Muista vain, että se helpottaa tulevaisuudessa! Tuossa vaiheessa on niin väsynyt ja kuplassa ja välillä tuntuu ettei selviä. Yritä rauhoittaa elämää ja mieltäsi, ettei mene kierroksille. Lepoa niin paljon kuin suinkin pystyy. Toivoa on, jaksamisia!
Nim. Molemmista lapsista 1,5a yöheräilyjä vähintään kerta per yö ja tietty tiheästikin välillä
Päivähoito voisi auttaa. Ajatus ei ehkä täällä saa kannatusta mutta itse suosittelen. Apua voisi ehkä saada muualtakin kuin neuvolasta, voisitkohan varata itsellesi aikaa terveyskeskuksesta ja kertoa uupumuksesta? Saatat tarvita sairauslomaa. Neuvolassa asenne joskus tuntuu olevan, että uupumus kuuluu asiaan.
Jos lapsi menisi päiväkotiin, niin voisit levätä tai ainakin hengähtää hetken päivisin, tai esim. välillä vaikka harrastaa jotain mitä et vauvan kanssa voi tehdä. Vauvan kanssa todennäköisesti jaksaisi ja viihtyisi sitten paremmin, kun on hetken ollut erossa. Päiväkodin henkilökunnan (tai kenenkään muunkaan) mahdollisista negatiivisista asenteista ei kannata välittää. Sinun vointisi on tärkein, eikä vauvakaan kärsi vaikka joku muu hoitaisi muutaman tunnin päivässä. Nyt olisi hyvä toimia ennen kuin oma vointisi pahenee.
Muuten arjessa kannattaa pyrkiä menemään siitä mistä aita on matalin. Voimia!
Säälittävä! 2 Muksua hoidettu kun oli pieniä ja samalla firmaa pyöritetty. Onneks viel on nuori ja muksut alottaa koulun. Miten säki selviit elämästä. -M31
Hyvin harva lähtisi koko hommaan, jos tietäisi, mitä on edessä. Ignorance is a bliss, todellakin.
Nepsyaikuisen äiti
Muistan tuon ajan, vaikka näin jälkikäteen ajatellen tuo ajanjakso tuntuu todella lyhyeltä eikä niin raskaalta. Tuommoista se vaan on, siinä hetkessä tuntuu rodella raskaalta, jopa ylitsepääsemättömältä ja se väsymys aiheuttaa kaikkien asioiden vääristymistä mielessä jolloin kaikki tuntuu paljon suuremmalta ja raskaammalta. Mutta jos sua auttaa yhtään, luota siihen, että tulee vielä se päivä ja yö kun saat nukkua. Nyt juttelen miehen, ystävän tai isovanhempien kanssa, että tarvitset muutaman yön kunnon yöunet ja mietitte järjestelyn siihen. Jos imetät vielä öisin niin tehkää se vaikka niin, että kun lapsi herää syömään, joku muu tuo hänet sulle ja hoitaa sen jälkeen takaisin nukkumaan ja on aamulla vauvan seurana, jotta saat nukkua. Just nyt kaikista väsyneempänä ei kannata unikouluja tms suunnitella, vaan nyt hoidat akuutin nukkumisen tarpeesi ensin ja sitten mietitte mitä seuraavaksi. Ja noita vaiheita tulee vauvoille ja isommillekin, monesti niistä selvitään ilman unikouluakin, kun jokusen yön katselee tilannetta. Voi olla vaikka hammas tulossa tai motoriikan kehittymisessä otetaan harppauksia, jolloin se häiritsee vauvan unia. Näihin asioihin ei kannata unikoulua yrittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän asunnossa on niin ohuet seinät, että vauvan huuto kuuluu korvatulppienkin läpi. Ja äidinvaistoni saa minut heräämään jokaiseen vauvan pieruunkin.
Pyytäkää lääkäriltä sellaisia lääkkeitä, joilla vauvan pieruista tulee hiljaisia suhnuja. Ainakin useimmista.
Mainio tilaisuus virkistää ihmissuhteita.
Yöksi vanhempien, sisarusten, serkkujen, pikkuserkkujen, ystävien, kavereiden, isovanhempien, seuraa tai apua kaipaavien lähimmäisten ym ym luo.Ihmettelen suuresti miksi vauvaperheet ei yhdistä voimiaan: kai siinä menee 2 vauvaa siinä missä yksikin. Monilla on kaksosia, ja niin vain ne hoidetaan.
Yksi hoitaa kaverinkin vauvan ja toinen nukkuu ihanassa hiljaisuudessa ilman vauvanpieruja.Ratkaisuja siis on jos niitä vain vaivautuu
kehittämään.
Ei meillä kukaan sukulainen tai tuttu halunnut ottaa vauvaa yöksi. Ei edes illaksi, koska huusi kaikki illat. Mitään serkkuja ja pikkuserkkuja ei edes ole olemassa. Mitkä ne ratkaisut siis on?
Ei niitä pentuja kannata tehdä. Siinä menee oma ja naapureiden elämä pilalle.
Vierailija kirjoitti:
Säälittävä! 2 Muksua hoidettu kun oli pieniä ja samalla firmaa pyöritetty. Onneks viel on nuori ja muksut alottaa koulun. Miten säki selviit elämästä. -M31
Sinähän ne varmaan hoidit juu :DDDDDDDD
Kunnon pellejä täällä kommentoimassa :D ei kannata AP välittää niistä, heillä ei ole oikeasti mitään kokemusta lapsista eivätkä osaa edes puoliksi asettua toisen asemaan tai kokea empatiaa. He on just sellaisia, jotka tykkäävät potkia maassa makaavaa :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli kyllä erittäin toivottu ja tiedän että vauvat valvottavat. Sitä en tiennyt että sairastun synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja että kiintymyssuhteen luominen vauvaan muodostuisi haastavaksi. Näistä asioista ei Suomessa puhuta ja terveydenhoitaja lakaisee asiani maton alle sanomalla että ”eteenpäin vaan!”.
Nyt lapseni on 10kuinen ja rakastan häntä valtavasti. Silti en voi sille mitään että näinä armottoman väsymyksen aikoina meinaan seota.
ApMiten niin asioista ei puhuta ollenkaan? Kyllähän niistä puhutaan vaikka kuinka paljon, tai ainakin minä sain siitä tietoa oikein hyvin.
Asioista oli tietoa joka ikisessä lehtisessä ja nettijutuissa hyvin.
Ei synnytyksen jälkeisessä masennuksessa oleva äiti, hyödy lehtien lukemisesta. Kyllä siihen tarvitaan vastavuoroista keskustelua.
Illalla kunnon kaurapuuro lapselle - ei mitään velliä. Lisäksi, jos herää, niin ei mitään palveluita, vaan tassuhoitoa.
Myös äiti ja lapsi lääkäriin! Onko molemmilla raudanpuute? Ferritiinit mitattava, korvat tarkistettava jne
Jos tulee hampaita, niin voi antaa särkylääkettä.
Kerrotko sinä täydellinen ihminen että miten se herääminen estetään?