Tänään taas 5:50 ylös vauvan kanssa. Yöllä heräilyä tunnin välein.
Älkää vain ikinä tehkö lapsia. Mielenterveys ei voi kestää tämmöistä pskaa suoraan sanottuna. Omani on jo mennyt eikä julkiselta puolelta saa mitään apua. Rahat ei riitä yksityisen puolen hoitoon.
Kommentit (64)
Voi ei! Lohduttaudu sillä, että lapsen kasvaessa yöheräilyt jäävät pois. Jaksamista.
Ap, tilanne varmaan helpottaa ajan kanssa. Teininä viimeistään lastasi nukuttaa aamuisin, toivottavasti jo pikkulapsenakin.
Tsemppiä! Terveisin samaa kokenut
Vierailija kirjoitti:
Noi asiat kannattaa miettiä ennen kun alkaa hankkimaan lapsia
Ja vaikka miettisi voi sitä tulla tahtomattaan raskaaksi ja jokainen ei pysty aborttiin.
Kiitos rehellisyydestäsi, toivottavasti tämäkin tavoittaisi mahdollisimman monia lukijoita. Nosto.
Lapsi oli kyllä erittäin toivottu ja tiedän että vauvat valvottavat. Sitä en tiennyt että sairastun synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja että kiintymyssuhteen luominen vauvaan muodostuisi haastavaksi. Näistä asioista ei Suomessa puhuta ja terveydenhoitaja lakaisee asiani maton alle sanomalla että ”eteenpäin vaan!”.
Nyt lapseni on 10kuinen ja rakastan häntä valtavasti. Silti en voi sille mitään että näinä armottoman väsymyksen aikoina meinaan seota.
Ap
Ei tuo aikainen aamuherääminen näin kesäaikaan ärsytä ainakaan minua ja yölläkään en enempiä vauvaa kanniskele, vaan otan sen viereen nukkumaan. Vauvalla tekee nyt uutta reilumpaa maitotilausta yöllä ja syö sen takia hetkellisesti useammin, mutta kohta sekin taas rauhoittuu ja normalisoituu. Kolmannen vauvan kanssa ei enää jaksa yllättyä ja en kyllä tainnut aikaisemminkaan tehdä mitään isoa numeroa asiasta.
Äkkiä se vauva-aika menee aina ohi. Vauva näyttää olevan valmis kiinteiden aloitukseen ihan pian ja siitä se lähtee.
Kyllä tuo on kovaa aikaa tuoreille vanhemmille. Itsellä kolme lasta ja jokaisen kanssa pätkäunia. Kukin selviää tavallaan, mutta asiat selviää. Itse nukuin usein lasten kanssa päikkärit. Auttoi vähän pahimpaan sumuun. Myös korvatulpat (lapsen äänet kuului toki läpi, mutta ilman taustahälyä) auttoi päivisin jaksamaan. Vanhemmuus on juuri tätä. Välillä "Voi #@###$!!" Ja sitten taas mukavammat ajatukset.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli kyllä erittäin toivottu ja tiedän että vauvat valvottavat. Sitä en tiennyt että sairastun synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja että kiintymyssuhteen luominen vauvaan muodostuisi haastavaksi. Näistä asioista ei Suomessa puhuta ja terveydenhoitaja lakaisee asiani maton alle sanomalla että ”eteenpäin vaan!”.
Nyt lapseni on 10kuinen ja rakastan häntä valtavasti. Silti en voi sille mitään että näinä armottoman väsymyksen aikoina meinaan seota.
Ap
Miten niin asioista ei puhuta ollenkaan? Kyllähän niistä puhutaan vaikka kuinka paljon, tai ainakin minä sain siitä tietoa oikein hyvin.
Asioista oli tietoa joka ikisessä lehtisessä ja nettijutuissa hyvin.
Lapselle pitää opettaa kaikki, myös nukkuminen. Heräily 10 kk iässä tunnin välein kertoo joko vakavasta sairaudesta tai siitä, että lapsi on tuohon opetettu. Kannattaa antaa lapsi viikoksi ystävälle hoitoon, sinä aikana vieras ihminen saa lapsen rytmin kuntoon. Ruokaahan tuossa iässä ei enää yöllä tarjota.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli kyllä erittäin toivottu ja tiedän että vauvat valvottavat. Sitä en tiennyt että sairastun synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja että kiintymyssuhteen luominen vauvaan muodostuisi haastavaksi. Näistä asioista ei Suomessa puhuta ja terveydenhoitaja lakaisee asiani maton alle sanomalla että ”eteenpäin vaan!”.
Nyt lapseni on 10kuinen ja rakastan häntä valtavasti. Silti en voi sille mitään että näinä armottoman väsymyksen aikoina meinaan seota.
Ap
Kyllä näistä puhutaan. Sinäkin.
Voit uskoa, että tuo väsymys on oleva pienin murheesi, jos joudut kokemaan lapsen sairaudet, häntä pahoinpidellään, lapsen mielenterveysongelmat ym. Toivottavasti et koe näitä ikinä. Silloin et ainakaan nuku.
Ihan tavallinen aika herätä aamulla töihin. Mikä tuossa nyt tökkii? Lapsi kasvaa nopeasti.
Vauvalla on varmasti nyt joku uniassosiaatio eli on tottunut nukahtamaan joko rinta tai tutti suussa. Nyt kovasti unikoulua. Meillä oli esikoisen kanssa juuri tuo sama, tunnin välein heräilyä ja aikaiset aamut. Helpolla tuosta ei unikoulullakaan selviä ja meillä ainoa mikä lopulta auttoi oli että isä piti unikoulun ja isä nukkui vauvan kanssa pari viikkoa, minä eri huoneessa. Vauvan voisi laittaa jo omaankin huoneeseen. Ja ehdottomasti pitää opettaa nyt illalla nukahtamaan itse omaan sänkyyn, ilman tassuttelua tai muutakaan uutta assosiaatiota. Pahalta se tuntuu mutta muutamassa illassa jo vähän paremmin menee. Tsemppiä, tiedän miltä tuo tuntuu! Ensimmäiset kokonaiset yöt meillä oli vuoden iässä.
Vierailija kirjoitti:
Lapsi oli kyllä erittäin toivottu ja tiedän että vauvat valvottavat. Sitä en tiennyt että sairastun synnytyksenjälkeiseen masennukseen ja että kiintymyssuhteen luominen vauvaan muodostuisi haastavaksi. Näistä asioista ei Suomessa puhuta ja terveydenhoitaja lakaisee asiani maton alle sanomalla että ”eteenpäin vaan!”.
Nyt lapseni on 10kuinen ja rakastan häntä valtavasti. Silti en voi sille mitään että näinä armottoman väsymyksen aikoina meinaan seota.
Ap
Mäkin sairastuin..En itse edes tajunnut sitä. Silloin. Myöhemmin kyllä. Toinen lapselta tuollainen heräilijä, mitä kuvaat. Se on tosi raskasta. Yritän nukkua silloin kun on mahdollisuus. Malta. . Nuku päivällä.
Isäkin välillä voi hoitaa yöllä, maitopullon kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Lapselle pitää opettaa kaikki, myös nukkuminen. Heräily 10 kk iässä tunnin välein kertoo joko vakavasta sairaudesta tai siitä, että lapsi on tuohon opetettu. Kannattaa antaa lapsi viikoksi ystävälle hoitoon, sinä aikana vieras ihminen saa lapsen rytmin kuntoon. Ruokaahan tuossa iässä ei enää yöllä tarjota.
No kyllä voi antaa vettä/vähän maitoa...ei kannata opettaa kuitenkaan syömään illalla yli tarpeen.
Kysy neuvolasta unikoulua tai lue täältä:
https://www.mll.fi/vanhemmille/vinkkeja-lapsiperheen-arkeen/kotiunikoul…
Itse sain avun neuvolan unikoulusta,ei tarvinnut montaa yötä kokeilla.
TASSUKOULU on myös yksi hyvä,sitä töissä välillä tehtiin vauvalassa. https://www.uniliitto.fi/wp-content/uploads/2020/03/Tassu-unikoulu.pdf
Asennekysymys tuo on valitettavasti aika pitkälle. Sanoin myös se, että lepäät silloin kuin vauvakin ja et esimerkiksi vietä vapaa-aikaasi täällä tai muuallakaan turhassa paikassa, vaan lepäät oikeasti. Ne kotityöt mitä pitää tehdä, voi tehdä vauvan kanssa ja tai vauva ollessa lähellä. Ratkaisuja kyllä on, jos haluaa vain itse niin.
Jos alkaa valittamaan ja ruikuttamaan, niin siitä ei tule koskaan loppua ja valituksenaiheita löytää aina vain lisää. Sekin on siis täysin asennekysymys. Vaiva on vauva, sinä olet aikuinen ja sen äiti, sinä siis etsit ratkaisut. Marttyyriksi ei kannata alkaa.
Jep sihähän se on. Meillä jatkui 1 v tuollaisena ja vasta neljäntenä vuonna lapsi alkoi nukkunaan täysiä öitä. Ekan vuoden aikana mies romutti auton kun nukahti työmatkalla rattiiin ja ajoi ojaan - myöhemmin vuoden aikana sai potkut kun väsyneenä teki virheitä töissä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei! Lohduttaudu sillä, että lapsen kasvaessa yöheräilyt jäävät pois. Jaksamista.
Meillä ne jäi 3-vuotiaana.
Siihen kuitenkaan eivät ole suomalaiset eivätkä eurooppalaisetkaan syyllisiä.