Lue keskustelun säännöt.
Muita joilla suunnaton ikävä lapsuutta ja teini-ikää?
04.08.2021 |
Ja haluaisivat päästä takaisin sinne, ja tehdä sitten myohemmin toisenlaisia valintoja?
Itse muistan elävästi kaikkia lapsuuden ja teini-iän kauniiden hetkien tuoksuja ja tunnelmia, ja haluaisin vaan päästä takaisin sinne.
Haluaisin myös elää ikävuodet 15-30v uudelleen, ja tehdä toisenlaisia valintoja.
Kommentit (23)
En. Aika kultaa muistot, mutta oli silloin huonojakin asioita (maailmassa), hyvien ja ihanien lisäksi. Ja mikäs estää sinua ottamasta nyt lelut esiin tai tunnelmoimasta. Mielikuvitus on vapaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen nyt 50v. ja nyt jostain syystä viehättää kaikki kimaltava ja kiiltävät asiat, varsinkin vaatteissa. Ne olivat ihania silloin, kun olin lapsi. Sykähdyttää kummasti, kun näkee tällaista, niinkuin lapsena. En kuitenkaan kehtaa käyttää sellaisia vaatteita, tai hiuksiin laitettavia juttuja.
Vierailija kirjoitti:
En. Aika kultaa muistot, mutta oli silloin huonojakin asioita (maailmassa), hyvien ja ihanien lisäksi. Ja mikäs estää sinua ottamasta nyt lelut esiin tai tunnelmoimasta. Mielikuvitus on vapaa.
Muistan ne huonotkin asiat, mutta kaipaan nimenomaan niitä aloituksessa mainitsemiani kauniita hetkiä.
Ei ne tule takaisin ja niihin liittyi aina kaverit tai muuten muita ihmisiä, joten ei ole kyse leluista.
Leluja en ole miettinyt koskaan, ei minulla edes ollut mitään tärkeitä leluja.
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt 50v. ja nyt jostain syystä viehättää kaikki kimaltava ja kiiltävät asiat, varsinkin vaatteissa. Ne olivat ihania silloin, kun olin lapsi. Sykähdyttää kummasti, kun näkee tällaista, niinkuin lapsena. En kuitenkaan kehtaa käyttää sellaisia vaatteita, tai hiuksiin laitettavia juttuja.
Kyllä kehtaat!✨
Kyllä, haluaisin elää uudestaan ikävuodet 16-30. Olen 33 nyt. Tekisin toisenlaisia valintoja opintojen suhteen. Osa valinnoista tuntuu myöhäiseltä toteuttaa enää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt 50v. ja nyt jostain syystä viehättää kaikki kimaltava ja kiiltävät asiat, varsinkin vaatteissa. Ne olivat ihania silloin, kun olin lapsi. Sykähdyttää kummasti, kun näkee tällaista, niinkuin lapsena. En kuitenkaan kehtaa käyttää sellaisia vaatteita, tai hiuksiin laitettavia juttuja.
Mikset kehtaisi? Olen 44 ja pidän kimaltavasta myös. Syksyn tullen voit hyvin laittaa esim. hiuksiin jotain kimaltavaa tai jotain muuta pientä, toki myös suurta jos siltä tuntuu. Mutta ajattelin että pienellä ois helppo aloittaa. Mulla on strassi pinnit odottamassa ja kullanhohtoinen paita kaapissa syksyyn.
Se oli kyllä ihan hyvää aikaa, mutta en silti kaipaa sinne. Jonkinlaisen herkkyyden haluaisin kyllä saada takaisin elämääni ainakin hetkittäin. Teininä sitä eli ja koki kaikki niin voimakkaasti. Keski-iässä vaikea enää tuollaista tavoittaa, mutta muuten en kyllä kaipaa takaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole. Teini-ikä oli kurjinta aikaa tähänastisessa elämässäni. Lapsuus oli mukavaa, mutta on nyt ohi, ja hyvä niin. Mitä sitä mennyttä haikailemaan, kun ei sitä kuitenkaan saa takaisin? Muistot toki on tallella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen nyt 50v. ja nyt jostain syystä viehättää kaikki kimaltava ja kiiltävät asiat, varsinkin vaatteissa. Ne olivat ihania silloin, kun olin lapsi. Sykähdyttää kummasti, kun näkee tällaista, niinkuin lapsena. En kuitenkaan kehtaa käyttää sellaisia vaatteita, tai hiuksiin laitettavia juttuja.
Mikset kehtaisi? Olen 44 ja pidän kimaltavasta myös. Syksyn tullen voit hyvin laittaa esim. hiuksiin jotain kimaltavaa tai jotain muuta pientä, toki myös suurta jos siltä tuntuu. Mutta ajattelin että pienellä ois helppo aloittaa. Mulla on strassi pinnit odottamassa ja kullanhohtoinen paita kaapissa syksyyn.
Todellakin kehtaa! Mä olen 54 ja mulla on kimaltavat kännykkäkuoret, kimallelomapakko ja aivan övereitä kimallekynsilakkoja. Ja muuten tyylikkäissä saappaissa on kimallekorot! Muuten olen aikalailla harmaa virkanainen. Kimalteet ovat saaneet vain positiivisia kommentteja. Etenkin ikäisilleni naisille näyttää usein tulevan sellainen haaveksina nostalginen ilme. Jotain nousee nuoruudesta mieleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Siis kimalleLOMPAKKO, lomapakko ei kimaltele, herrajjesta!
Vaikka elämässä onkin nyt kaikki hyvin, näin 48 vuoden iässä kaipaan teinivuosia ja erityisesti 20-30 ikäkautta, joka jäi "elämättä".
Teinivuosina haluaisin tehdä parempia ratkaisuja enkä aina valita sitä samaa mitä kaveritkin. Olla rohkeampi omille valinnoille.
Nuoren aikuisen elämän menetin sairastellessa ja sain elämän uuteen alkuun vasta yli 30 ikäisenä. Noina vuosina olisi voinut tehdä ja nähdä niin paljon!
Toisaalta haluaisin pitää nykyisen perheeni, jollaista minulle tuskin olisi tullut elämällä "normaalisti" - toisaalta olisi omakotitalot ja muut keski-ikään kuuluvat asiat kunnossa.
Kaipaan teini-iän huolettomuutta ja haaveilen nuoren aikuisen elämästä, mutta olisinko valmis vaihtamaan nykyisyyttä siihen kuitenkaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaikka elämässä onkin nyt kaikki hyvin, näin 48 vuoden iässä kaipaan teinivuosia ja erityisesti 20-30 ikäkautta, joka jäi "elämättä".
Teinivuosina haluaisin tehdä parempia ratkaisuja enkä aina valita sitä samaa mitä kaveritkin. Olla rohkeampi omille valinnoille.
Nuoren aikuisen elämän menetin sairastellessa ja sain elämän uuteen alkuun vasta yli 30 ikäisenä. Noina vuosina olisi voinut tehdä ja nähdä niin paljon!
Toisaalta haluaisin pitää nykyisen perheeni, jollaista minulle tuskin olisi tullut elämällä "normaalisti" - toisaalta olisi omakotitalot ja muut keski-ikään kuuluvat asiat kunnossa.
Kaipaan teini-iän huolettomuutta ja haaveilen nuoren aikuisen elämästä, mutta olisinko valmis vaihtamaan nykyisyyttä siihen kuitenkaan?
Ymmärrän. Minä olen vasta 28, mutta silti kaipaan elämätöntä elämää.
Olen tehnyt tähän mennessä vain surkeita valintoja jotka tekevät minusta onnettoman, mutta en osaa toimia toisinkaan.
Kaipaan kyllä teini-ikää. Silloin oli kavereita ja vielä kaikki vaihtoehdot auki. Tekisin tosi paljon asioita toisin jos voisin. Pukisin päälle mitä lystään, hankkisin apua mun opiskeluvaikeuksiin ja ahdistukseen, menisin enemmän kaikkiin paikkoihin ja tutustuisin uusiin ihmisiin, menisin vaihtoon sinne minne haaveilin...
Koska nyt olen 30v, teen hanttihommia vaikka yliopistosta unelmoin aina ja kaverit on hylännyt. :(
No, ehkä sitten seuraavassa elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toki, kuka nyt vanha tahtoo olla?
Minä kaipaan aikaa 30-40 vuotiaana. Lapset pieniä ja töissä iisii. Rakkaus todellakin kukoisti. Nyt alkaa vähän ikä painaa n. 50 v valitettavasti.
Kaipaan alle kouluikäisen huolettomuutta, ilman minkään sortin velvollisuuksia. Ei pääse sellaista tunnetta enää koskaan kokemaan.
En yhtään, en siis tippaakaan. Lapsuudessa ja teini-iässä koin aivan kamalia asioita, mutta selvisin niistä onneksi järjissäni. Nyt aikuisena (36 v.) mulla on elämä kunnossa, enkä ikinä haluaisi palata menneisyyteen.
Vierailija kirjoitti:
En yhtään, en siis tippaakaan. Lapsuudessa ja teini-iässä koin aivan kamalia asioita, mutta selvisin niistä onneksi järjissäni. Nyt aikuisena (36 v.) mulla on elämä kunnossa, enkä ikinä haluaisi palata menneisyyteen.
Noin on varmaan niillä, jotka ovat juurikin selviytyneet elämässään.
Itselläni taas on mennyt niin, että olen huomattavasti köyhempi kuin vanhempani olivat tämän ikäisenä, olen alempaa sosiaaliluokkaa kuin mihin synnyin, minulla on huonompi sosiaalinen elämä kuin ihmisillä siinä ympäristössä missä kasvoin jne.
Olen oikeastaan aivan kaikin tavoin vaan down greidannut elämäni aikuisena.
Kaipaan parikymppisen tervettä ja hyväkuntoista kehoa sekä alakouluikäisen huolettomuutta. Mutta noin muuten elämä kokonaisuutena on tuntunut parhaalta 40. ikävuoden jälkeen.
Mulla on ikävä ikävuosia 25-35. Elämäni parasta aikaa kun oli valmistunut, sai ensimmäisen kunnon työn, oli rahaa tehdä asioita ja siitä sai niin paljon energiaa tehdä kaikkea hauskaa elämässä.
Lapsuutta kaipaan myös, sitä viattomuutta ja huolettomuutta:) Teini-ikää en kaipaa missään nimessä, ylivoimaisesti elämäni paskinta aikaa.