'Mitä kuuluu?' tai 'miten menee?'

Okei, oisko sitten parempi ettei kysy mitään?

Olen päättänyt alkaa vastata rehellisesti. Enimmäkseen menee huonosti ja välillä vielä huonommin.

Small talk on suomalaisille vaikea laji.

Itse olette noissa tilanteissa passiivisena tilanteen vietävissä ja odotatte, että toinen tekee sen aloitteen?

No luultavasti jos kysyjä on kaverisi, hän haluaa tietää mitä sinulle kuuluu. Tietysti on kohteliasta vastata aluksi vähän pidättyväisemmin ja kysyä takaisin kaverin kuulumisia (olettaen että ne kiinnostavat sinua, mutta vaikuttaa siltä ettei kiinnosta, kun teit tällaisen aloituksen...) ja sitten vasta kertoa enemmän omia vuodatuksiaan jos meneekin huonommin tai miten nyt ikinä meneekään, hyvin tai huonosti. Tuntuu että aina ne joita tuo kysymys ärsyttää eivät vaan pidä siitä kysyjästä tai ovat tyytymättömiä elämäänsä. Vaikka minusta se osoittaa että a)sinulla on tuttu tai kaveri joka haluaa olla kanssasi tekemisissä b) häntä kiinnostaa miten sulla menee c)se on kiva juttu, eikö ?

Hyvin tai huonosti ei ole ainoat vaihtoehdot, mamma hyvä. Tunnen kyllä tuskasi, saman kanssa kamppaillut itekin.

Vastaa vaikka "no, mitäs täs, vähän allapäin olen ollut kun kissa kuoli [tms.] Mites sulla menee?"

Eli kerro jotain, äläkä vaan arvo vastausta hyvän ja huonon välillä. Harjottelemalla oppii. Reippautta.

Miten menee? Nk eipä tässä mitään meinasin eilen vetää itseni piippuun, no mitäs sulla?

Mitä sitten pitäisi kysyä? Mitä näkyy? Mikä haisee? Miten tulee? Mitä tulee?

Mitä sun mielestä pitäisi kysyä? ”Mitä pidät tämän päivän säästä?”

”Miten menee” on siinä mielessä hyvä kysymys, että vastaaja voi päättää, mitä sanoo. Voi puhua tunteistaan, tekemisistään, äidistään, lomastaan…. Mistä vain. Tai sitten ohittaa koko kysymyksen ”tässähän tämä” tai ”ei ihmeellisempää”, ja pääsee heittää pallon nopeasti takaisin.

Kyseessä on sosiaalinen rituaali, ei aito tiedonvälitystilanne.