Minä olin lapsena valtavan kiinnostunut kastemadoista.

Kun olin reilun 10 vuoden ikäinen, niin meitä asui kotona enää äiti, isä, minä, minua reilun vuoden vanhempi veli ja koiramme. Suurperheen muut lapset olivat sen verran vanhempia, että olivat jo muuttaneet pois kotoa. Minä olin hyvin vastuullinen lapsi jo tuolloin, siivosin itse huoneeni ja vaihdoin sänkyynkin lakanat itse joten veli ja vanhemmat eivät käyneet huoneessani koskaan. Se oli hyvä, sillä minulla oli siellä melko isossa muovilaatikossa matoviljelmä. Siellä oli multaa, matoja ja pinnalla kosteita kasvinosia. Minä seurasin siellä matojen elämää kiinnostuneena monen vuoden ajan. Lisäksi minulla oli paljon muutaman litran lasipurkkeja, joissa oli esim. muurahaisia, kärpäsiä, toukkia, perhosia, koppakuoriaisia ja muita sellaisia ötököitä mutta ne kuolivat yleensä melko pian. Joskus minulla oli huoneessani myös linnunpoikasia ja luonnosta pyydystettyjä hiiriä. Olin vanhemmilta salaa ostanut lasisen terraarion huoneeseeni jossa pidin hiiriä ja ne elivätkin luonani yllättävän hyvin. Salakuljetin niille ruokaa (esim. koiran kuivaruokaa ja meidän ihmisten ruoantähteitä) ja ne myös lisääntyivät keskenään. Poikasia päästin vapaaksi kuten joskus aikuisiakin yksilöitä. Sitten joskus otin kiinni ja toin huoneeseeni luonnosta uusia hiiriä terraarioon. Oli minulla jonkin aikaa pihalta löytynyt villikissakin komerossa mutta se kuoli melko pian. Vanhemmat eivät koskaan saaneet tietää näistä eläimistäni tai sitten he eivät ainakaan ole koskaan ottaneet asiaa puheeksi.