Lue keskustelun säännöt.
Lastenhoitajan mielipide subjektiiviseen päivähoitoon...
19.09.2009 |
Mielestäni se on lapsen etu. Jos lapsi tulee hoitoon ilman "tarvetta" (toinen tai molemmat vanhemmat homehtuu kotona), niin hyvin todennäköisesti kotiolot turvattomat, takana mielenterveysongelmaa, päihdeongelmaa tms.
Ilman päivähoidon henkilökuntaa ko. tapauksissa
a) lapsi ei saisi lainkaan tai hyvin vähän normaalin elämän mallia, tukea ja perushoitoa ja
b) perheen hoitoonohjaus pitkittyisi tai jäisi toteutumatta.
Kuka sitä haluaa??
Kommentit (19)
korkeastikoulutettujen iäkkäänpien vanhempien lapsia. Ollaan totuttu itsekkääseen elämään, eikä jakseta esikoista kun tulee uusi vauva.
Onneksi nyt tuli uusi sääntö, jos on vauvan kanssa kotona niin menettää perhepäivähoitopaikan ja joutuu päiväkotiin. 17
Itse en missään nimessä laittaisi lapsiani pph:lle, joten päiväkoti olisi vain positiivinen uutinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ja isompi sisarus hoidossa? Kärsiikö se vauvakin kovasti? Näitä kun on, jotka laittaa alle 2-vuotiaankin hoitoon vauvan tieltä.
Ja mun tuntemat akat, jotka tuuppaa lapsensa virikehoitoon on tasan elämäntapatyöttömiä, jotka käyttää hyväkseen sitä, että se hoito on ilmaista, eikä näin ollen tarvitse itse vaivautua. Kummasti nämä naiset onnistuu niitä lapsia hoitamaan kotona niin kauan kun siitä maksetaan ihan hyvin, mtuta heti kun ei rahaa enää tule, torpataan hoitoon.
Ja sinänsä se on ihan järkevääkin, tuleehan se halvemmaksikin, kun yhteiskunta maksaa ruoatkin, eikä itse tartte. Mutta just tällaisesta loisinnasta pitäisi päästä eroon.
ja isompi sisarus hoidossa? Kärsiikö se vauvakin kovasti? Näitä kun on, jotka laittaa alle 2-vuotiaankin hoitoon vauvan tieltä.
Ja mun tuntemat akat, jotka tuuppaa lapsensa virikehoitoon on tasan elämäntapatyöttömiä, jotka käyttää hyväkseen sitä, että se hoito on ilmaista, eikä näin ollen tarvitse itse vaivautua. Kummasti nämä naiset onnistuu niitä lapsia hoitamaan kotona niin kauan kun siitä maksetaan ihan hyvin, mtuta heti kun ei rahaa enää tule, torpataan hoitoon.
Ja sinänsä se on ihan järkevääkin, tuleehan se halvemmaksikin, kun yhteiskunta maksaa ruoatkin, eikä itse tartte. Mutta just tällaisesta loisinnasta pitäisi päästä eroon.
Mutta ei minua ainakaan haittaa jos babybluesista kärsivä äiti tuo lapsen hoitoon puolipäiväisesti.Ja samalla tavallaan perhe, joknka äiti on heikoilla saa kustannustehokkaasti sekä tukea, että isomman lapsen vointia ja kehitystä seuraamalla myös "kontrollia"...
Sinulla tuskin on kovin laajaa kartoitusta aiheesta. Itse olen 10v lastenhoitajana toiminut ja hyvin monen lapsen ja perheen olen nähnyt pääsevän tarvitsemansa lastensuojelun piiriin nimenomaan subjektiivisen päivähoidon ansiosta. Lisäksi saamattomien vanhempien lapset usein jäävät paitsi vaikkapatarvitsemaansa puheterapiaa, toimintaterapiaa jne. ilman päivähoitohenkilöstön panosta.
ap
subjektiivisella oikeudella päivähoitoon?
Kaipa tällainen virikehoitoon viejä tietää sisimmässään, ettei kestäisi olla kahden lapsen kanssa ja tällä ennakoidaan ongelmia.
Toisaalta myös moni äiti on nykyään ihan ympäristön vaikutuksesta turhan epävarma, joten takertuu välittömästi subj. oikeuteen kuvitellen, että niin kuuluu tehdä, vaikkei se lapsen etu olisikaan.
Toisaalta olen myös sitä mieltä, että jos ei tunne pärjäävänsä kahden lapsen kanssa, miksi ihmeessä niitä pitää tehdä niin paljon. Jotkut jättää lapsiluvun siihen, ettei tarvii laittaa isompia pois jaloista muiden hoitoon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen samaa mieltä kanssasi ap, se palvelee lapsen etua.
Minua on aina ihmetyttänyt ne ammattilaiset, jotka kertovat kuinka ne lapset kärsivät päivähoidossa ja parempi olisi olla kotona. Kuinka joku kehtaa myöntää tekevänsä niin huonosti työnsä, että lapsilla on paha olla? Ja jos huono hoito johtuu resurssien puutteesta, niin silloin pitäisi hoitajien nousta barrikadeille!
Jokaisella pitäisi olla oikeus tehdä työnsä hyvin, sitä kutsutaan ammattiylpeydeksi. Mutta yllättävän moni hoitaja tyytyy siihen, että on töissä lasten säilytyslaitoksessa.
Esim. Tampereen Koukkuniemessä saatiin lisää resursseja, kun yksi hoitaja uskalsi avata suunsa. Ja saatiin aikaan ihan valtakunnallistakin keskustelua aiheesta. Siinä kyse oli vanhustenhoidosta, mutta sama pätee lastenhoitoonkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
subjektiivisella oikeudella päivähoitoon?
ap
Tuskin kukaan subjektiivista päivähoitoa vastustaa.
Monet ymmärrysongelmat ja riidat ovat seurausta siitä, että käytetään epätäsmällisiä tai vaääriä termejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
jakseta/haluta tms. hoitaa ITSE, jos se on mahdollista (ei työssä, ei opiskele).
Onko joku epäillyt että ei olisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toisaalta olen myös sitä mieltä, että jos ei tunne pärjäävänsä kahden lapsen kanssa, miksi ihmeessä niitä pitää tehdä niin paljon. Jotkut jättää lapsiluvun siihen, ettei tarvii laittaa isompia pois jaloista muiden hoitoon.
Samaa mieltä, toki, mutta ei kai vanhempien kyvyttömyyttä ennakointiin pidä lapsille kostaa? Ilman päivähoitoa lapsen ongelmat tulisivat esiin vasta koulumaailmassa ja paljon pahempina.
ap
Minusta pitäisi olla nykyisin itsestäänselvää, että lasten kohtelu niin kotona, päivähoidossa, koulussa kuin kotonakin on yksilöllistä. Kyllä sitä puoltavat kaikki mahdolliset teoriat ja kokemukset.
Mutta kuka on kieltämässä yksilöllisen hoidon merkitystä? Mikä edes on sen vastakohta? Laumahoito, joka ei ota lasta huomioon yksilönä? Objektiivinen, eli yksilöstä riippumaton hoito? Mitä sellaisessa hoidossa tehdään? Mennään eteenpäin kuin juna välittämättä lasten reaktioita?
En ymmärrä, en...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Samaa mieltä, toki, mutta ei kai vanhempien kyvyttömyyttä ennakointiin pidä lapsille kostaa? Ilman päivähoitoa lapsen ongelmat tulisivat esiin vasta koulumaailmassa ja paljon pahempina.ap
Monet eivät tunnu tajuavan, että oikeus päivähoitoon olisi nimenomaan vanhempien virheiden kostamista lapselle. Eikö olisi parempi antaa sille tilanteeseen syyttömälle lapselle parhaat mahdolliset eväät tulevaisuutta varten?
Selvennetään vielä, ettei mene aidanseipäistä keskusteluksi.
ap
Minua on aina ihmetyttänyt ne ammattilaiset, jotka kertovat kuinka ne lapset kärsivät päivähoidossa ja parempi olisi olla kotona. Kuinka joku kehtaa myöntää tekevänsä niin huonosti työnsä, että lapsilla on paha olla? Ja jos huono hoito johtuu resurssien puutteesta, niin silloin pitäisi hoitajien nousta barrikadeille!
Jokaisella pitäisi olla oikeus tehdä työnsä hyvin, sitä kutsutaan ammattiylpeydeksi. Mutta yllättävän moni hoitaja tyytyy siihen, että on töissä lasten säilytyslaitoksessa.
Esim. Tampereen Koukkuniemessä saatiin lisää resursseja, kun yksi hoitaja uskalsi avata suunsa. Ja saatiin aikaan ihan valtakunnallistakin keskustelua aiheesta. Siinä kyse oli vanhustenhoidosta, mutta sama pätee lastenhoitoonkin.
Valitettavasti joissakin (onneksi harvoissa!) päiväkodeissa on niin vakavia ongelmia esim. henkilökemioissa, johtamisessa jne., että se syö työntekijöiden ammattiylpeyden, eikä niiden laitoksen sisäisten sotkujen takia jakseta enää nähdä isompaa kuvaa.
Päivät on pitkiä ja palkka huono. Silti nautin työstäni, olen oikealla alalla.
Olen hoitanut myös lapsia joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. En arvosta vanhempaa joka tuo 1v-2v hoitoon saamaan virikkeitä ja kavereita. Vielä pahempi jos lapsi viedään päiväkotiin.
Päivät on pitkiä ja palkka huono. Silti nautin työstäni, olen oikealla alalla.
Olen hoitanut myös lapsia joiden toinen tai molemmat vanhemmat ovat kotona. En arvosta vanhempaa joka tuo 1v-2v hoitoon saamaan virikkeitä ja kavereita. Vielä pahempi jos lapsi viedään päiväkotiin.
kuin on kotona mahdollisesti alkkari- tms. vanhempien kanssa?
korkeastikoulutettujen iäkkäänpien vanhempien lapsia. Ollaan totuttu itsekkääseen elämään, eikä jakseta esikoista kun tulee uusi vauva.
Onneksi nyt tuli uusi sääntö, jos on vauvan kanssa kotona niin menettää perhepäivähoitopaikan ja joutuu päiväkotiin. 17