Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten puoliso saa suhtautua työttömään?
26.07.2021 |
Ehkä vähän erikoisesti asetettu kysymys, mutta selitän tarkemmin:
Olemme olleet pitkään yhdessä, molemmat aina työelämässä, kaksi lastakin on. Minä jouduin työttömäksi keväällä. Olen hakenut aktiivisesti töitä mutta ei kovin lupaavalta näytä, haen silti koko ajan. Saan ansiosidonnaista mutta ei se suuri ole, käytän sen kaiken yhteisiin asumis-, ruoka- ja lasten kuluihin. Kotona olevana olen tehnyt isomman osan kotitöistä jne. En valita työttömyydestä vaikka se ahdistaa minua kyllä. Olen karsinut kaikki kuluni minimiin, edes kahvilassa en koskaan käy.
Aviomieheni on kuitenkin alkanut olemaan ärsyyntynyt ja vihainenkin työttömyydestäni, kiukuttelee siitä ja tekee selväksi että se häntä ärsyttää. Valittaa koko ajan siitä miten hän joutuu ”elättämään” minua (vaikka siis saan ansiosidonnaista jonka kaiken laitan yhteiselle taloustilillemme). Jne.
Minua tämä harmittaa aika paljon. En minä hänen kiusaksi työtön ole enkä voi vain päättää mennä töihin.
Joten: miten puoliso ”saa” suhtautua työttömään niin, että se ei ole lähes henkistä väkivaltaa?
Kommentit (76)
No ei ainakaan noin kuin miehesi suhtautuu sinuun. Jos olisit vain yhtenä päivänä päättänyt jäädä sohvalle loikomaan, ymmärtäisin ärtymyksen, tuossa tilanteessa en. Tietenkin tilanne harmittaa varmasti molempia, mutta harmillinen tilanne ei oikeuta kiukutteluun.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hän on sinulle salaa kateellinen, kun ei tarvitse olla töissä, tai muutoin purkaa omaa stressiään sinuun. Se on inhimillistä, mutta myös väärin sinua kohtaan.
Tuskin olette mistään joutuneet luopumaan työttömyytesi vuoksi, koska useimmilla on koronan vuoksi menot ja kulutus vähentynyt sen verran.
Et voi tehdä mitään enempää. Haet töitä, annat kaikki tulosi perheen pyörittämiseen, hoidat kotityöt ja lapset.
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
Miten teillä meni ennen työttömyyttäsi? Tuoko työttömyytesi myös muut aiemmat ongelmat pinnalle?
Aseta miehellesi rajat miten SINUA saa kohdella! Sinä määrittelet sen. Olet herranjestas hänen puoliso!!! Miksi työttömiä voisi saada yleisestikään kohdella edes jotenkin huonosti?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
On tilanteita, jossa puoliso ihan itse tuhoaa kaikki mahdollisuudet kunnioittaa häntä. Silloinkin kannattaa tosin käyttäytyä asiallisesti ja hakea eroa.
Vierailija kirjoitti:
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
Tehostaa? Minä haen jo nyt kaikkia paikkoja mitä vain keksin. Selaan avoimet monesta lähteestä monta kertaa päivässä. Otan yhteyttä työnantajiin suoraan vaikka eivät ole ilmoittaneet avoimista paikoista. Miten vielä tehostaa? Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä meni ennen työttömyyttäsi? Tuoko työttömyytesi myös muut aiemmat ongelmat pinnalle?
Keskinkertaisesti. Ehkä olet oikeassa. Mutta ei silti hän näin voi tehdä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Aseta miehellesi rajat miten SINUA saa kohdella! Sinä määrittelet sen. Olet herranjestas hänen puoliso!!! Miksi työttömiä voisi saada yleisestikään kohdella edes jotenkin huonosti?
Niin. En suinkaan alistu vaan sanon kyllä hänelle suorat sanat. Siitäpä sitten seuraa että paljon riitoja on. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroa ap. Pahemmaksi tuo vaan tulee menemään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten teillä meni ennen työttömyyttäsi? Tuoko työttömyytesi myös muut aiemmat ongelmat pinnalle?
Keskinkertaisesti. Ehkä olet oikeassa. Mutta ei silti hän näin voi tehdä. Ap
Ei tietenkään voi. Jos hän on niin tampio, ettei muuten tajua, sinun tulee näyttää rajat sen suhteen, miten sinua tulee kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysy, auttaisiko häntä, jos muuttaisit pois häntä ja lapsia kiusaamasta. Ruokaa voisit käydä laittamassa välillä, ihan ruokapalkalla.
Meille tuli ero, kun mies ei sietänyt koronatyöttömyyttäni. Minä jopa ajoin hänet töihin, koska aikaa oli :D Mutta mikään ei riittänyt kun en voinut rahaksi muuttua. Onneksi ei ollut lapsia mukana siinä härdellissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
Tehostaa? Minä haen jo nyt kaikkia paikkoja mitä vain keksin. Selaan avoimet monesta lähteestä monta kertaa päivässä. Otan yhteyttä työnantajiin suoraan vaikka eivät ole ilmoittaneet avoimista paikoista. Miten vielä tehostaa? Ap
No jotenkin niin, että saat töitä. Ja jos ei voi tehostaa, pitää laajentaa omalta alalta kaikkiin niihin, mihin oma koulutus tai kokemus saattaisi riittää ja niihin, mihin ei koulutusta tai kokemusta tarvita.
Terveisin se puoliso, joka elättää toista ja kyllä, se on stressaavaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
Tehostaa? Minä haen jo nyt kaikkia paikkoja mitä vain keksin. Selaan avoimet monesta lähteestä monta kertaa päivässä. Otan yhteyttä työnantajiin suoraan vaikka eivät ole ilmoittaneet avoimista paikoista. Miten vielä tehostaa? Ap
No jotenkin niin, että saat töitä. Ja jos ei voi tehostaa, pitää laajentaa omalta alalta kaikkiin niihin, mihin oma koulutus tai kokemus saattaisi riittää ja niihin, mihin ei koulutusta tai kokemusta tarvita.
Terveisin se puoliso, joka elättää toista ja kyllä, se on stressaavaa.
Ei se työn saanti selvää ole vaikka miten laajentaisi.
Puhua, puhua pitää. Kerro hakevasi aktiivisesti töitä, kerro mitä on meneillään. Kerro, että nyt kun olet kotona, haluat enemmän ottaa vastuuta perheen hyvin voinnista, siivous, terveellinen ruoka yms. Se on positiivista. Sen sijaan sohvalle vajoaminen ei ole. Ei ole hyvä malli lapsillekaan ja on ärsyttävää työssäkäyvän näkökulmasta,
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
Tehostaa? Minä haen jo nyt kaikkia paikkoja mitä vain keksin. Selaan avoimet monesta lähteestä monta kertaa päivässä. Otan yhteyttä työnantajiin suoraan vaikka eivät ole ilmoittaneet avoimista paikoista. Miten vielä tehostaa? Ap
No jotenkin niin, että saat töitä. Ja jos ei voi tehostaa, pitää laajentaa omalta alalta kaikkiin niihin, mihin oma koulutus tai kokemus saattaisi riittää ja niihin, mihin ei koulutusta tai kokemusta tarvita.
Terveisin se puoliso, joka elättää toista ja kyllä, se on stressaavaa.
Ei se työn saanti selvää ole vaikka miten laajentaisi.
Hakematta ja yrittämättä ei ainakaan onnistu ja työnsaantimahdollisuudet vaan heikkenee, jollei tee jotain. Kaikesta voi oppia.
Voin kertoa ap ettei tuosta mitään tule. Puolisosi kiusa vaan pahenee. T. Ammattivalittaja
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puolisoa pitää kunnioittaa oli tilanne mikä hyvänsä. Puolisoa pitää aina tukea, vstoinkäymisissäkin. Jos olet todella oikeasti aktiivisesti hakenut töitä, syytä ilkeilyyn ei ole. Oikeutta siihen ei ole koskaan.
Mutta ota huomioon, että kyllä tämä oikeasti myös rasittaa puolisoasi ja hän joutuu taloudellisesti stressaavaan tilanteeseen sinun työttömyytesi takia. Tämä on myös tosiasia, kaiken yllämainitun lisäksi. Sinä olet syytön (jos todella haet töitä), mutta hän kärsii silti.
Jos nyt alkusyksylläkään et saa töitä, voi olla aika miettiä, miten voisi laajentaa ja tehostaa työnhakuasi.
Tehostaa? Minä haen jo nyt kaikkia paikkoja mitä vain keksin. Selaan avoimet monesta lähteestä monta kertaa päivässä. Otan yhteyttä työnantajiin suoraan vaikka eivät ole ilmoittaneet avoimista paikoista. Miten vielä tehostaa? Ap
No jotenkin niin, että saat töitä. Ja jos ei voi tehostaa, pitää laajentaa omalta alalta kaikkiin niihin, mihin oma koulutus tai kokemus saattaisi riittää ja niihin, mihin ei koulutusta tai kokemusta tarvita.
Terveisin se puoliso, joka elättää toista ja kyllä, se on stressaavaa.
Positiivisena puolena on, että esimerkiksi ruokakustannuksia saa alas yhden työssäkävijän perheessä. Toinen voi kääriä hihansa ja tarkistaa talouden kaikki vakuutukset ja sopimukset, tehdä aikaaviepiä ja halpoja ruokia kuten hernari kuivatuista herneistä, pitkään haudutettava possunlapa jne. Voi myös harrastaa tarjoushaukkailua, eli lukea huolellisesti kaikki tarjouslehtiset ja hakea elintarvikkeet ja päivittäistavarat sieltä, mistä halvimmalla saa.
Että asettaisi itselle pieniä tavoitteita, esim. väh 3 työhakemusta viikossa, ruokalaskun pienentäminen X0:een euroon kuukaudessa per hlö sekä yhden kielen, esimerkiksi englannin tai ruotsin, opiskelu Duolingossa. Lisäksi kannattaa ottaa kaikki ilo irti työkkärin ilmaiskursseista, esimerkiksi työturvallisuuskortti ja projektinjohtamiskurssi ovat hyviä ja yleishyödyllisiä.
Yrittäkää jaksaa! Minä olin itkuinen ja shokissa puoli vuotta, kun yhtäkkiä putosin pois työelämästä. Nyt arki rullaa ja pääsen jo työhaastatteluihinkin, koska epätoivo ei loista 100 kilometrin päähän 😊
Vierailija kirjoitti:
Puhua, puhua pitää. Kerro hakevasi aktiivisesti töitä, kerro mitä on meneillään. Kerro, että nyt kun olet kotona, haluat enemmän ottaa vastuuta perheen hyvin voinnista, siivous, terveellinen ruoka yms. Se on positiivista. Sen sijaan sohvalle vajoaminen ei ole. Ei ole hyvä malli lapsillekaan ja on ärsyttävää työssäkäyvän näkökulmasta,
En minä makaa. Teen työhakemuksia ja etsin töitä päivät plus hoidan tiskit, pyykit ym päivän aikana. Ap
Alue: Aihe vapaa
Tuollaiseksi se menee ja sitten tulee ero. Työssäkäyvä alkaa ilkeilemään niin kovasti ettei sitä jaksa.