Ärsyttää sana "surutyö".

Kyllä se ihan työstä käy.

Luterilaisessa kulttuurissa ihmisen pitää jatkuvasti olla tehokas. Silloinkin kun surraan läheisen poismenoa, se on työskentelyä, ahertamista ja raatamista. Huvittavaa ja suloista.

Mies kuoli, teen surutyötä arkisin klo 8-16, sen jälkeen lähden lenkille ja katson telkkaria.

Sureminen on osa surutyötä.