Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten teidän miehet suhtautuu raskausvaivoihin?

Vierailija
06.09.2009 |

Meillä miehellä on aina sata vaivat ellei pahemmatkin.

En ole valittajatyyppi, mutta jos joskus erehdyn sanomaan, että onpas selkä nyt kipeä, niin kappas miehelläkin on.



Muutaman kerran olen sanonut, että jalkojani kuumottaa ja ne ovat turvoksissa niin tottahan miehelläkin on, kun on lämmin ilma.



Närästyksestä olen joskus maininnut, niin mieskin on tietenkin niin täynnä, että on tukala olla.



Jotenkin mies ei tajua, että tuohan ärsyttää vielä enemmän minua. Mitätöi siis kaikki vaivani. Ihan normaalia, häbelläpä on vielä huonommin asiat.



Muutenkaan mies ei huomio koko raskautta. Ihan normalisti pitä jaksaa kävellä ja selvitä tilanteesta kun tilanteesta. Koskaan ei kysy tai huolehdi jaksanko tai pystynkö.



Ei kehu vartaloa tai mahaa.

Ilmeisesti mies ei ymmärrä, että raskausaikana kaipaisin hieman ylimääräistä huomiota.



Onko kenenkään mies yhtään samanlainen? Ja oletteko keskustelleet asiasta? Minä en ole ottanut puheeksi, koska tuntuisi säälittävältä alkaa kerjäämään huomiota.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
06.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

oli kyllä hellä ja avulias raskauksieni aikana ja kauhean innoissaan. Tuo kuulostaa ankealta, ap, mutta ehkä miehesi vain haluaa ... ööö ... osoittaa jollain oudolla tavalla empatiaa?

Miten kävisi, jos kehuisit suureen ääneen kaunista vartaloasi, vatsaasi. Ehkä hän komppaisi silloinkin? Hyvää raskausaikaa!

Vierailija
2/3 |
06.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos valitan jostain, niin silläkin on samat oireet. Tai jotain muuta pahempa. Raskausaikana kyllä loppuvaiseessa huolehti mun jaksamisesta, mutta alkuvaiheessa ei oikein ymmärtänyt väsymystä. Minulla raskauden alku on pahin, väsymys, kuvotus ja tietysti myös huoli verenvuodon takia. Loppuraskaudessa voin erinomaisesti, silloin taas mies huolehti ja yritti estellä siivousta yms, vaikka oloni oli tosi hyvä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
06.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eipä munkaan ukko pahemmin noteerannut kumpaakaan raskauttani, ei kokeillut potkujakaan. Sanoi vaan, että sit kun se syntyy, niin kyllä se sittenkin potkii sylissä.. Eipä tainnut koko mahaakaan tunnustella enkä saanut ainakaan hirveästi ylimääräistä (hellittely)huomiota. Sen ymmärti kyllä hyvin, etten supisteluiden takia saanut pahemmin ponnistella (esim imuroida tai muuten rasttaa itseäni). Hiemanhan tuo jurppi vauva-lehdestäkin lukea juttuja kun muut miehet ihsn sekaisin menivät naistensa raskaudesta ja hellivät yms yms..

Mut kait se ajatteli, että raskaudessa ei ole sen ihmeellisempää, että siellä se vauva vaan omassa rauhassaan kasvaa, joten mitäpä höösäämään. Ei pahemmin asiasta syväällisemmin keskusteltu, se nyt muutenkin on semmonen jörö.. Kun itse halusin huomioita, niin menin vaikka kainaloon, niin ei se siitä kyllä poiskaan työntänyt. Ei ne miehet älyä tämmösiä asioita. Ota asia puheeksi. Meet viereen ja sanot, että otapa kainaloon, mä haluan nyt siihen. Sun pitää itse ottaa se aktiivinen rooli, koska ne noi meidän miehet eivät ymmärrä näköjään raskaana olevaa naista..