Mitä tehdä elämällä kun koulut käyty, ei töitä, ei kavereita eikä suhdetta
Istun vaan täällä yksiössä päivästä toiseen netissä. Ulkoilen kyllä mutta silti masentaa koko ajan
Kommentit (19)
Vierailija kirjoitti:
No ei ole kumma jos masentaa tuo. Jotain muutakin pitäis tehdä.
Niin mutta mistä aloitan kun ei ole kontakteja.olen ollut erakko aina ja olen sairaalloisen ujo.
Mene työnhakuopastukseen ja Tinderiin tai vastaavaan. Aloita harrastus, esimerkiksi lukeminen, käsityöt tai lenkkeily. Ota tavaksi käydä kirjaston lehtilukusalissa.
Etsivään nuorisotyöhön voi ihan itse ottaa yhteyttä, ei tarvitse odottaa, että löytävät sinut. Löytyy hakusanoilla omalta paikkakunnaltasi ja aloittaa varmaan toiminnan taas elokuussa.
Siitä se lähtee. Työpajatoimintaan alkuun vaikka vain kerran viikossa, siitä aikanaan työkokeiluun ja kun oma ala löytyy niin ammatillisiin opintoihin (tai jos on jo ammatti niin työkokeilun kautta rohkeutta hakeutua töihin), työpajalta ja opinnoista saat kavereita, ohjaajat auttavat löytämään harrastusmahdollisuuksia jne.
Vierailija kirjoitti:
Etsivään nuorisotyöhön voi ihan itse ottaa yhteyttä, ei tarvitse odottaa, että löytävät sinut. Löytyy hakusanoilla omalta paikkakunnaltasi ja aloittaa varmaan toiminnan taas elokuussa.
Siitä se lähtee. Työpajatoimintaan alkuun vaikka vain kerran viikossa, siitä aikanaan työkokeiluun ja kun oma ala löytyy niin ammatillisiin opintoihin (tai jos on jo ammatti niin työkokeilun kautta rohkeutta hakeutua töihin), työpajalta ja opinnoista saat kavereita, ohjaajat auttavat löytämään harrastusmahdollisuuksia jne.
Ammattikoulu on käyty ja kuka sanoi että olen nuori...
Vierailija kirjoitti:
Etsivään nuorisotyöhön voi ihan itse ottaa yhteyttä, ei tarvitse odottaa, että löytävät sinut. Löytyy hakusanoilla omalta paikkakunnaltasi ja aloittaa varmaan toiminnan taas elokuussa.
Siitä se lähtee. Työpajatoimintaan alkuun vaikka vain kerran viikossa, siitä aikanaan työkokeiluun ja kun oma ala löytyy niin ammatillisiin opintoihin (tai jos on jo ammatti niin työkokeilun kautta rohkeutta hakeutua töihin), työpajalta ja opinnoista saat kavereita, ohjaajat auttavat löytämään harrastusmahdollisuuksia jne.
Enpä ole koskaan saanut kavereita vaikka olen ollut kouluissa ja kurssilla.
Kouluttaudu lisää, sieltäkin voi löytää kavereita(koulusta siis). Uusi ala, ehkä löydät siten myös töitä. Joku harrastus olisi myös nyt paikallaan että saat sosiaalisia kontakteja elämääsi, eli joku kalastus ei nyt kyllä sitten käy.
Jos on mahdollista hanki kotiin kirjaa tai harrastusvälineitä /materiaalia. Katso onko tapahtumia tai menoja paikkakunnalla jotka ovat OK, ei väkisin mitään epämiellyttävää vaan se mistä pitäisit. Liity someen (vähemmän pahaan paikkaan) ja katso onko kiinnostuksiasi vastaavia asioita tai videoita, ulkomaillakin on.
Möisin yksiön/muuttaisin pois. Onko ulkomaat mahdollista tiöanteessasi? Ehkä alallasi olisi töitä ulkomailla.
Mäkään en saanut ennen ku aloin ryyppäämään ja nyt oon sit alkkis masennuksen lisäksi, ystäviä on mut ei mielenterveyttä, ei kumppania ei unelmia ei itsetuntoa rahaa ei mitään, unelmat kun tuhoutuu ja niin siinä menee kaikki sitten... En osaa auttaa mut älä ainakaan ala ryyppäämään jos on vielä elämänhalua!!!
Kokeile vaihtaa paikkakuntaa. Uudet kuviot, helpompaa aloittaa alusta kun kukaan ei todennäköisesti tunne sinua ollenkaan.
Ota kissa ja ala käy sen kanssa ulkoilmassa, joku tulee varmasti juttusille, näin on pehmeä alku alkaa ottamaan kontaktia toisiin ihmisiin?
Vierailija kirjoitti:
Kokeile vaihtaa paikkakuntaa. Uudet kuviot, helpompaa aloittaa alusta kun kukaan ei todennäköisesti tunne sinua ollenkaan.
Eikö tuo ole vain sitä että pakenee ongelmiaan? Samat ongelmat kohtaa siten uudessa paikassa, ei ehkä heti mutta myöhemmin...
Vierailija kirjoitti:
Ota kissa ja ala käy sen kanssa ulkoilmassa, joku tulee varmasti juttusille, näin on pehmeä alku alkaa ottamaan kontaktia toisiin ihmisiin?
Ei tällaiseen yksiöön kissaa oikein voi ottaa...
Sinun on aika oivaltaa se, minkä monet muutkin ovat joutuneet oivaltamaan: kukaan ei tule ovelle koputtamaan, että tulisitko meille töihin tai menisitkö kanssani naimisiin. Tai jos tuleekin, et uskalla avata ovea, kun et tiedä, kuka siellä on. Sinun on siis itse rakennettava tulevaisuutesi.
Autaako se jos liittyy someen ja juttelee siellä ihmisten kanssa?
Hakee seuraavaan kouluun ja koittaa siinä samalla hakea niitä töitä. ei ne sua kotoa hae
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etsivään nuorisotyöhön voi ihan itse ottaa yhteyttä, ei tarvitse odottaa, että löytävät sinut. Löytyy hakusanoilla omalta paikkakunnaltasi ja aloittaa varmaan toiminnan taas elokuussa.
Siitä se lähtee. Työpajatoimintaan alkuun vaikka vain kerran viikossa, siitä aikanaan työkokeiluun ja kun oma ala löytyy niin ammatillisiin opintoihin (tai jos on jo ammatti niin työkokeilun kautta rohkeutta hakeutua töihin), työpajalta ja opinnoista saat kavereita, ohjaajat auttavat löytämään harrastusmahdollisuuksia jne.
Enpä ole koskaan saanut kavereita vaikka olen ollut kouluissa ja kurssilla.
Oletko edes koittanut?
No ei ole kumma jos masentaa tuo. Jotain muutakin pitäis tehdä.