Miltä supistukset nyt sitten tuntuu?

Supistuskipu tulee siitä, kun kohdunsuu aukeaa niiden vuoksi/ansiosta, kunnes on 10cm auki ja on valmis ponnistusvaiheeseen. Kuvailisin supparikipua kuin säännöllisesti ja toistuvasti äärimmilleen kiristyväksi kuminauhaksi alaselässä/vatsassa, sattuu aivan julmetusti.

Ponnistusvaihe erilainen, olen sanonut, että oli kuin tulinen halko sahaisi alapäätä. Minulla ne oli ohi 7min ja 11min eli ei olleet pitkät ponnistusvaiheet.

Ja olin valmis uusintaan kummallakin kerralla heti kohta nyytin syliini saatua😍.

Supistukset on niin kuin kovat kuukautiskivut, jos sulla ap niitä ollut. Ponnistaminen ei tuntunut pahalta ilman puudutetta ekalla kerralla kun vauva oli alle 3 kiloa. Mutta toinen lapsi oli n. 4 kiloa ja sain puudutteen.

Mä kuvailisin supistuksia nimenomaan supistuksiksi. Ne tunnistaa kyllä sitten. Maha siis tuntuu sille, että kohtu menee väkisin kasaan ja taas palautuu. Sellainen kun siitä imastaisiin ilmat ja sitten taas annetaan palautua.

Ponnistusvaihe alkuun tosiaan tuntui siltä, kuin tulista halkoa tuupattaisiin lantion läpi. Sitten alkoi tuntua siltä että jokin murtuu kohta. Ponnistusvaihe oli mielestäni siedettävämpi kuin avautumisvaihe. Ekan kerran ponnistus kesti 1h toisen kerran 20min. Ja se oli tosiaan niistä synnytyksen tunneista se siedettävin osuus.

Vierailija kirjoitti:

Supistuskipu tulee siitä, kun kohdunsuu aukeaa niiden vuoksi/ansiosta, kunnes on 10cm auki ja on valmis ponnistusvaiheeseen. Kuvailisin supparikipua kuin säännöllisesti ja toistuvasti äärimmilleen kiristyväksi kuminauhaksi alaselässä/vatsassa, sattuu aivan julmetusti.

Ponnistusvaihe erilainen, olen sanonut, että oli kuin tulinen halko sahaisi alapäätä. Minulla ne oli ohi 7min ja 11min eli ei olleet pitkät ponnistusvaiheet.

Ja olin valmis uusintaan kummallakin kerralla heti kohta nyytin syliini saatua😍.

Nyytti? Oikeasti?

Vierailija kirjoitti:

Supistukset on niin kuin kovat kuukautiskivut, jos sulla ap niitä ollut. Ponnistaminen ei tuntunut pahalta ilman puudutetta ekalla kerralla kun vauva oli alle 3 kiloa. Mutta toinen lapsi oli n. 4 kiloa ja sain puudutteen.

Helpottaako kävely tai hieronta supistuskipua?

Aaltomaisia kylmän hien pintaan nostavia kouristuksia jotka tuntuu koko vartalon todella kovilta suonenvedoilta.

Tosi kovilta kuukautiskivuilta mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Tosi kovilta kuukautiskivuilta mielestäni.

Sykkivää kipua?

Vierailija kirjoitti:

Supistukset on niin kuin kovat kuukautiskivut, jos sulla ap niitä ollut. Ponnistaminen ei tuntunut pahalta ilman puudutetta ekalla kerralla kun vauva oli alle 3 kiloa. Mutta toinen lapsi oli n. 4 kiloa ja sain puudutteen.

Voiko vauvan painoon vaikuttaa jotenkin?

Alustavat supistukset joita en tunnistanut tuntui lievältä alaselkäkivulta. Tuli päivä tai pari ennen synnytystä. Itse supistukset ei olleet pahoja, niihin on hyvä asennoitua myös niin että ne kestää vain hetken ja sitten taas tauko, eli ei ole yhtäjaksoista.

Kuuntele omaa kehoasi ja tee mitä vaisto sanoo, oma kehosi tietää mikä toimii.

Itsellä auttoi pieni liikkuminen ja keinuttelu jalalta toiselle ja nojaaminen johonkin. Synnytysosastolla istuin myös pallon päällä ja keinuin, silloin lapsivesi tuli ja synnytys alkoi pian sen jälkeen. Oli kai melko nopea, mutta lähdin sairaalaan vasta kun supistusten väli oli 10 minuuttia kuten oli neuvottu. 2 tuntia sairaalassa olon jälkeen syntyi lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Aaltomaisia kylmän hien pintaan nostavia kouristuksia jotka tuntuu koko vartalon todella kovilta suonenvedoilta.

Olipa hyvin kuvailtu! Mulla on lasten saamisesta jo jokunen vuosi, ei sitä kipua muista enää. Mulla oli myös toisessa synnytyksessä sellaista hermokipua supistuksissa, en tiedä miksi. Avautuminen oli aika raju.

Ponnistaminen ei kait satu, jos vauvan tarjonta on oikea. Mulla ei ollut kummassakaan synnytyksessä, niin en osaa siitä sanoa kuin mitä olen kuullut.

Vierailija kirjoitti:

Alustavat supistukset joita en tunnistanut tuntui lievältä alaselkäkivulta. Tuli päivä tai pari ennen synnytystä. Itse supistukset ei olleet pahoja, niihin on hyvä asennoitua myös niin että ne kestää vain hetken ja sitten taas tauko, eli ei ole yhtäjaksoista.

Kuuntele omaa kehoasi ja tee mitä vaisto sanoo, oma kehosi tietää mikä toimii.

Itsellä auttoi pieni liikkuminen ja keinuttelu jalalta toiselle ja nojaaminen johonkin. Synnytysosastolla istuin myös pallon päällä ja keinuin, silloin lapsivesi tuli ja synnytys alkoi pian sen jälkeen. Oli kai melko nopea, mutta lähdin sairaalaan vasta kun supistusten väli oli 10 minuuttia kuten oli neuvottu. 2 tuntia sairaalassa olon jälkeen syntyi lapsi.

Hengittämiseen on myös hyvä keskittyä supistusten aikana.

Vois kuvata yhtä kivuliaiksi kuin suonenveto. Paitsi että suonenveto kestää vähemmän aikaa. Ja supistuksia vaan tulee ja tulee parin sekunnin taukojen välein. Eli alkaa tulla epätoivoinen olo, että eikö tämä tuska lopu koskaan kun kipu vain jatkuu ja jatkuu. Alku supistukset ovat siedettävämpiä, mutta synnytyksen edetessä niistä tulee koko ajan kipeämpiä ja kipeämpiä ja niitä tulee yhä tiheämmin.

Itsehän olin jo jossain alkukantaisessa järjettömyyden tilassa ja en voinut kuin huutaa ja itkeä kun supistukset olivat yltyneet todella pahoiksi. Onneksi tuo kauhukipu saatiin kuriin nopeasti jollain puudutteella joka vain pistettiin johonkin alapään tienoille. Epiduraalia en ollut halunnut ja eipä sitä olisi tarvinnutkaan. Ihan mielenkiintoinen kokemus tuokin, että kuinka kovaa tuskaa sitä ihminen voikin kokea.

Exä huusi kurkku suorana synnytyksen aikana kun kivut niin kovat synnytti sitten lopulta ilman lääkkeitä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Supistukset on niin kuin kovat kuukautiskivut, jos sulla ap niitä ollut. Ponnistaminen ei tuntunut pahalta ilman puudutetta ekalla kerralla kun vauva oli alle 3 kiloa. Mutta toinen lapsi oli n. 4 kiloa ja sain puudutteen.

Voiko vauvan painoon vaikuttaa jotenkin?

Tämän minäkin haluaisin tietää.

Kaksi synnytystä ilman kivunlievitystä.

Oli kyllä aika kammottavaa.

Kaksi seuraavaa epiduraalilla ja synnytys ihan melkein miellyttävää...

Ja nopeammat oli epiduraalilla koska lihakset rentoutuu eikä kramppaa niin pahasti.

Suosittelen lämpimästi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Supistukset on niin kuin kovat kuukautiskivut, jos sulla ap niitä ollut. Ponnistaminen ei tuntunut pahalta ilman puudutetta ekalla kerralla kun vauva oli alle 3 kiloa. Mutta toinen lapsi oli n. 4 kiloa ja sain puudutteen.

Voiko vauvan painoon vaikuttaa jotenkin?

Tämän minäkin haluaisin tietää.

Vältä sokeria ettei tule raskausajan diabetestä joka lisää riskiä että vauvalle tulee makrosomia ja on isokokoinen

Supistukset ovat kuin kuukautiskipu kertaa 100

Sain supistuksia esim kaupassa jolloin taivuin pakastealtaaseen.

Ponnistukset sattui mutten huutanut muuta kuin toiveeni se jakkara tänne ja heti!

Kun vauva putkahti ulos luulin että tuli muutakin sillä se painaa peräsuolta, no ei tullut vaikka tuntui siltä.

Heti kuin vauva rinnalla unohtui kaikki kivut..

Minä synnytin ilman ponnistamista. Vauvan ulostuleminen ("ponnistusvaihe") ei sattunut YHTÄÄN, sillä sain paraservikaalipuudutukset. Vauva vain putkahti ulos, tai siltä minusta tuntui, korkeintaan.

Ennen näitä puudutuksia ("supistusvaihe") käytin ilokaasua. Se vei kivulta kovimman kärjen. Supistukset sattuvat niin paljon, että voisi itkeä ja sitä miettii ilokaasusta "puolitokkurassa", että kai hengissä selviä... mutta ne kivut kestää, koska välillä saa hengähdystaukoja. Ei se koko ajan satu. Supistusten välillä ei sattunut yhtään, 14 tuntia pelkällä ilokaasulla. Synnytys varmasti käynnistyy nopeammin, ellei synnyttäjä "pingota" vaan antaa vauvan tulla.

Jos et kuuntele kehoasi, etkä, hengitä ilokaasua kipua ennakoiden, ilokaasun vaikutuksen ajoitus on myöhässä. Silloin supistukset todella sattuvat. Ilokaasu tosiaan tekee ne siedettäviksi. Eli ilokaasulla + paraservikaaleilla saat siedettävän synnyttämisen.

Paraservikaalipuudutteissa ei kai ole sitä samaa riskiä sikiölle, kuin epideuraalissa saattaa olla. On kuitenkin todella harvinaista, ettei vauva neurologisesti täysin toipuisi epiduraalin vaikutuksista. En tiedä, kuinka paljon sen paksun metallipiikin laittaminen selkäytimeen sattuu ja voiko se mennä pieleen, mutta paraservikaali tehdään vissiin ohuemmalla neulalla ja se on vain pari nipistystä.

Jos jalkaasi on joskus krampannut niin supistus tuntuu siltä, tietenkin alavatsassa siis. Vihlovaa, kramppaavaa kipua johon auttaa liike. Ponnistus ei niinkään tunnu kivuliaalta, ennemmin pelottavalta.