Lue keskustelun säännöt.
Aikuisena adhd/add diagnoosi
09.07.2021 |
Onko täällä joku hakenut diagnoosin aikuisena? Onnistuuko se niin, että käy yksityisellä ja saa parin käynnin jälkeen diagnoosin ja lääkkeet?Olen aika selkeä add. En tiedä jaksanko lähteä prosessiin jos kestää kauan ja on työlästä.
Juuri saatiin lapsen diagnoosi ja sitä kautta aloin myös itseäni tutkailemaan. Mutta en kyllä halua sitä prosessia, joka lapsen kanssa käytiin julkisen kautta.
Kommentit (21)
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena ei saa kovin helposti tarkktarkkaavaisuushäiriön ja/tai autismin kirjon diagnoosia. Yleensä oireet ovat lievittyneet aikuisuuteen mennessä liikaa, ja täten ne sekoitetaan esim. persoonallisuushäiriöön. Tätä olen kuullut paljon ja näin kävi myös itselleni, vaikka ramppasin poliklinikalla tutkimuksissa melkein 2 kk... Elämä on ahdistavaa kun oikeanlaista apua ei saa. Itse olen selkeä assi + adhd.
No tää olis just se pahin painajainen. Persoonallisuushäiriödg... Siinä yksi syy miksei julkiselle. Lapsellekin oli äärimmäisen vaikeaa saada lähetettä neurologille. Ei vaan jaksa sitä rumbaa enää.
Onko kellään kokemusta yksityiseltä?
T.ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä oon sitsemän vuottta vetäny viiinaa putkeen. onnex tuli toi mirtazabiini kuvioihin. Täytyy kattoo miten se tehoaaa. Nyt tosin vähän viiniähän tässä otetaan muttta pidemmällä käytöllä (ehkä 4 päiväää) olllut ja hyvin tuntuu tepsivän.
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sitsemän vuottta vetäny viiinaa putkeen. onnex tuli toi mirtazabiini kuvioihin. Täytyy kattoo miten se tehoaaa. Nyt tosin vähän viiniähän tässä otetaan muttta pidemmällä käytöllä (ehkä 4 päiväää) olllut ja hyvin tuntuu tepsivän.
Se on toii alkoholikin ollu sellanen tavallaan läääke kaikkiin stressiiin ja sen selllaseeen. EI päääse rentoutumaan muuutoin.
Musta tuntuu että mun kaikki tutut on nyt ilmoittaneet vuorotellen, että heillä on adhd. Mullekin on jo kolme ihmistä sen diagnosoinut. Kai se on joku tarve saada ”selitys” kaikkeen.
Sain adhd-diagnoosin yksityiseltä neurologilta. Maksoin myös neuropsykologin tutkimukset siihen päälle, eikä kestänyt pitkään ne tutkimukset. Tehokasta.
Sen päälle olin mukana 10 x neuropsykologin vetämässä ns sopeutumiskoulutuksessa, mutta sen maksoi RAY.
Arvelisin julkisen terveydenhullon hitauden olevan hidasta myös siksi, että tutkimukset ovat kalliita ja siitä mahdollisesti seuraavat yhteiskunnan kustantamat hoidot tai lääkekorvauksest. Byrokratia ja henkilökunnan vajausta. Yksityisellä voi etsiä osaavimmat ja parhaimmat. Se tosiaan maksaa, mutta en olisi jaksanut lutrata julkisella yhtään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Julkisella menee aikaa odottamisiin ja tekevät aika perusteellisesti hommat yleensä.
Eli persoonallisuushäiriöt,masennukset yms, katotaan.
Ja on se totta että moni tekee oman diagnoosin koska niin paljon asiasta ollu mediassa, mutta onko sitä oikeesti sitte, niin se on eri juttu.
Ne ongelmat nimenomaan on pitäny olla aina , ja/tai jotain merkkiä niistä .
https://www.vauva.fi/keskustelu/3475385/aikuisian-adhd?page=138
Julkiselle jos sinne vain pääsee. Ei kannata harrastaa näin vakavassa asiassa diagnoosishoppailua. Ne lääkkeet eivät ole tavisnappeja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mä oon sitsemän vuottta vetäny viiinaa putkeen. onnex tuli toi mirtazabiini kuvioihin. Täytyy kattoo miten se tehoaaa. Nyt tosin vähän viiniähän tässä otetaan muttta pidemmällä käytöllä (ehkä 4 päiväää) olllut ja hyvin tuntuu tepsivän.
😂 jepjep
Mirtazapiinilla ei saa kuin ylipainon ja väsymyksen.
Minä sain enkä kokenut sitä mitenkään raskaana prosessina. Pari lääkärikäyntiä ja olikohan puolen vuoden ajan psykologilla käyntejä. Sain lääkityksen ja diagnoosin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikein kiinnostaa niin DIVA II -kysely löytyy netistä, tuota ne käyttää + paljon muutakin toki.
Neuropsykologilla on sitte kasa testejä kans jos katsotaan aiheelliseksi varmentaa vielä.
Kiitos vastauksista. Jos jollain on vielä kokemuksia prosessista yksityisellä, niin kiinnostaa kuulla.
Mitä tulee itsediagnosointiin ja diagnoosishoppailuun, niin ei julkiselta sen parempaa diagnosointia löydy. Itseasiassa huonompaa, kun nepsydiagnooseista puhutaan. Nepsylasten vanhemmat tietävät mistä puhun. Ja kukas se on lapsen nepsyoireiden tärkein tarkkailija: vanhemmat tietenkin. Pitkän prosessin jälkeen, sitä on jo tullut melkoiseksi asiantuntijaksi aiheessa. Ja jostainhan se lapsi on ne ADD-piirteet perinyt.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aikuisena ei saa kovin helposti tarkktarkkaavaisuushäiriön ja/tai autismin kirjon diagnoosia. Yleensä oireet ovat lievittyneet aikuisuuteen mennessä liikaa, ja täten ne sekoitetaan esim. persoonallisuushäiriöön. Tätä olen kuullut paljon ja näin kävi myös itselleni, vaikka ramppasin poliklinikalla tutkimuksissa melkein 2 kk... Elämä on ahdistavaa kun oikeanlaista apua ei saa. Itse olen selkeä assi + adhd.
No tää olis just se pahin painajainen. Persoonallisuushäiriödg... Siinä yksi syy miksei julkiselle. Lapsellekin oli äärimmäisen vaikeaa saada lähetettä neurologille. Ei vaan jaksa sitä rumbaa enää.
Onko kellään kokemusta yksityiseltä?
T.ap
On kokemusta vuodelta 2012,diagnoosin sain 3kkn sisällä, samalla lääkityksen.myöhemmin julkisella tehtiin toiset (samat) testit ja lääkitys tulee tänä päivänä julkiselta.siihen meni aikaa noin 6kk että sai lääkityksen.
Paljon on asenteet mielestäni muuttuneet vuodesta 2012, nykyään tajutaan että ei se ADHD mihinkään katoa kun aikuistuu.silti kannatan yksityistä.voit toki molempia reittejä edetä, katsoa kumpi on nopeampi väylä mielenrauhaan ;).tiedustelisin asiaa varmaan lapsesi hoitavalta taholta?
Juu, minulla se toimi juuri noin. Pari käyntiä testeineen ja lääkokeilu sekä määräaikainen diagnoosi.
Söin Concertaa useamman kuukauden, mutta lopetin, koska hyöty suhteessa haittoihin ei ollut hääppöinen. Nyt yritän soveltaa lääkeettömiä keinoja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M45 kirjoitti:
Minä sain enkä kokenut sitä mitenkään raskaana prosessina. Pari lääkärikäyntiä ja olikohan puolen vuoden ajan psykologilla käyntejä. Sain lääkityksen ja diagnoosin.
Mä kävin 2 kertaa neuropsykologin testeissä, ei adhd-diagnoosia. Tosin mä vähän epäilen noita testejä, vähän aikaa voi skarpata jos on sopivan latautunut jännityksestä.
Sain helposti yksityiseltä. Noin 4 h selvittelyt. Asiaa auttoi, että olin täyttänyt jo etukäteen ASRS:n, DIVAn ja BDI sekä ahdistuskysely täytettiin vastaanotolla. Samoin olin jo etukäteen kirjannut ylös kaiken mahdollisen lapsuudesta saakka. Takana pitkä terapia, josta huolimatta tietyt haasteet jäljellä. Olen itse ns. alalla, joten tiedän, mikä on olennaista tietoa tältä kannalta.
Lääkekokeilut menossa, metyylifenidaatti ei sopinut lainkaan, deksamfetamiini varsin hyvin. Jos ensimmäinen lääke ei ole hyvä, kannattaa kokeilla muut. Isoja eroja oman kokemukseni mukaan. Peruskorvattavuus myös onnistui Attentiniin/Elvanseen, vaikka olen jo aikuinen.
Miten sait korvattavuuden elvanseen aikuisena helposti?
Vierailija kirjoitti:
Juu, minulla se toimi juuri noin. Pari käyntiä testeineen ja lääkokeilu sekä määräaikainen diagnoosi.
Söin Concertaa useamman kuukauden, mutta lopetin, koska hyöty suhteessa haittoihin ei ollut hääppöinen. Nyt yritän soveltaa lääkeettömiä keinoja.
Toivottavasti onnistut. Tosin kuulostaa vähän siltä että keskittymishäiriö johtuisi kohdallasi ehkä jostakin muusta...
Vierailija kirjoitti:
Miten sait korvattavuuden elvanseen aikuisena helposti?
Varmaankin asiansa osaavan psykiatrin ansiosta, lääkärihän sen b-lausunnon kirjoittaa. Kannattaa googletella sellainen, jolla on kokemusta aikuisiän adhd:n diagnosoinnista.
Joka lekuri osaa kirjottaa lausunnon, mutta idea on että sitä varten pitää olla jotain todistetta että oireet alkaneet lapsuudessa jo. Oma kertomus ja testit ei riitä vielä.
Esim vanhempien haastattelut tai jotain koulu terkkarin kirjauksia vanhoissa papereissa tms.
Aikuisena ei saa kovin helposti tarkktarkkaavaisuushäiriön ja/tai autismin kirjon diagnoosia. Yleensä oireet ovat lievittyneet aikuisuuteen mennessä liikaa, ja täten ne sekoitetaan esim. persoonallisuushäiriöön. Tätä olen kuullut paljon ja näin kävi myös itselleni, vaikka ramppasin poliklinikalla tutkimuksissa melkein 2 kk... Elämä on ahdistavaa kun oikeanlaista apua ei saa. Itse olen selkeä assi + adhd.