Mitä mieltä sarjaseurustelijoista? Ei mitään aikaväliä yksin seurustelujen välillä
Heti kun yksi suhde loppuu, toinen alkaa. Kaikki käy, kuka tahansa käy. Sitten taas erotaan.
Tosi laadukasta.
Kommentit (25)
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokainen valitsee elämänpolkunsa itse.
Miksi valita kuka tahansa toisensa jälkeen vain siksi, ettei pysty olemaan yksin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokainen valitsee elämänpolkunsa itse.
Miksi valita kuka tahansa toisensa jälkeen vain siksi, ettei pysty olemaan yksin?
Ajattelen, että ei ole mun asia pohtia sitä. En oikein ole itsekään malliesimerkki tasapainoisesta ihmisestä.
Kyllähän ne jotain paikkaa sillä.
isäsuhdetta yms.
Ei siihen ole mitään sanomista sivullisilla. Jokaisen yksityisasia, en vaivaa päätäni.
Ehkä ei kannata valita sarjaseurustelijaa jos itse ei ole. Jos ihmisellä on ollut 10 suhdetta tai enemmän niin tietää hän sen, että sellaisen kanssa ollaan vain hetki. Mitään tunteita ja sitoutumista on turha odottaa.
Mulla on jokainen parisuhde mennyt noin.
Edellinen suhde kesti 2v, nykyisessä vietetään kohta 21 vuotispäivää.
Onhan tämä nyt tuomittavaa, moraalitonta ja vähintään kuritushuoneen arvoista toimintaa. Sikamaista.
Kyllä onnellisen parisuhteen ikä saa olla maksimissaan se 1v, joka sisältää vähintään naimisiinmenon ja lapsen, ennen eroa. Sitten vuosi riitoja ja ryyppylomaa, sitten vasta seuraavan kanssa. Se on arvostettua se.
Tätä ihmettelin itsekin, minun nuoruudessani tytöt haukuttiin maanrakoon kun sattu poikaystävä vaihtumaan, kylillä ja kouluissa juoruttiin kuinka sillä on taas joku jaloissa pyörimässä. Nyt on kelkka kääntynyt ja jopa naiset uskaltaa rohkeammin vaihtaa lennosta ja harrastaa irtosuhteita. Niin ne ajat vaan muuttuu, nyt ei niin helposti enää leimata.
Olen ollut koko aikuisikäni parisuhteessa. Ensimmäinen suhde kesti ikävuodet 18-30, seuraava 30-37, nykyinen suhde kestänyt nyt 4v. Olen 41-vuotias.
Ukko38 kirjoitti:
Mulla on jokainen parisuhde mennyt noin.
Edellinen suhde kesti 2v, nykyisessä vietetään kohta 21 vuotispäivää.Onhan tämä nyt tuomittavaa, moraalitonta ja vähintään kuritushuoneen arvoista toimintaa. Sikamaista.
Kyllä onnellisen parisuhteen ikä saa olla maksimissaan se 1v, joka sisältää vähintään naimisiinmenon ja lapsen, ennen eroa. Sitten vuosi riitoja ja ryyppylomaa, sitten vasta seuraavan kanssa. Se on arvostettua se.
Vuosi on pitkä aika. Noiden suhteet ei kestä yleensä kuin viikoista muutamaan kuukauteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä mieltä, että jokainen valitsee elämänpolkunsa itse.
Miksi valita kuka tahansa toisensa jälkeen vain siksi, ettei pysty olemaan yksin?
Osa kyllä eroaa vasta sitten, kun on löytänyt uuden ja paremman.
Minä olin nuorena sarjaseurustelija. Suhteet olivat lyhyttäin ja pahimmillaan niissä oli pientä päällekkäisyyttä. Ensimmäinen aviomieheni taisi olla seitsemäs tai kahdeksas poikaystävä ja sekin suhde jäi neljän vuoden mittaiseksi, joista kaksi naimisissa. Tuonkin jälkeen minulla oli varmaan 7-8 seurustelusuhdetta (ei enää päällekkäisyyttä kuitenkaan) ennen kuin tapasin nykyisen mieheni, jonka kanssa olen ollut nyt 21 vuotta naimisissa.
Vaikka nuorena olisi levoton, niin ei se tarkoita etteikö voisi ajan kanssa kasvaa aikuiseksi, joka pystyy sitoutumaan.
Vierailija kirjoitti:
Minä olin nuorena sarjaseurustelija. Suhteet olivat lyhyttäin ja pahimmillaan niissä oli pientä päällekkäisyyttä. Ensimmäinen aviomieheni taisi olla seitsemäs tai kahdeksas poikaystävä ja sekin suhde jäi neljän vuoden mittaiseksi, joista kaksi naimisissa. Tuonkin jälkeen minulla oli varmaan 7-8 seurustelusuhdetta (ei enää päällekkäisyyttä kuitenkaan) ennen kuin tapasin nykyisen mieheni, jonka kanssa olen ollut nyt 21 vuotta naimisissa.
Vaikka nuorena olisi levoton, niin ei se tarkoita etteikö voisi ajan kanssa kasvaa aikuiseksi, joka pystyy sitoutumaan.
Tuntemani sarjaseurustelijat/avioitujat käy kuutta kymmentä. Kuinkahan pitkään sitä kypsymistä pitää odottaa?
Ensimmäisenä tulee mieleen, että henkilö ei osaa olla yksin. Surullista mielestäni. Oma itsehän on se ainoa henkilö, joka on varmasti koko elämän ajan läsnä.
Itse kohta 40 ja yhden ainoan kerran ollut pitkässä suhteessa. Nyt haluaisin olla ainakin 2-3 vuotta yksin.
Mun yksi tuttava joka on 41 on koko aikuisikänsä ollut parisuhteessa 18 vuotiaasta lähtien, eikä osaa kuvitellakaan että ei oisi uutta jo kun vanha juttu loppunu.
Olen sitä mieltä, että jokainen valitsee elämänpolkunsa itse.