Lue keskustelun säännöt.
Erimielisyys naisen sukunimestä
08.07.2021 |
Ollaan oltu avovaimon kanssa yhdessä kohta kolme vuotta ja edelleen olemme toisiimme syvästi rakastuneita. Ollaan molemmat kolmekymppisiä. Viime keväästä asti ollaan jo puhuttu naimisiin menostakin ja haluan tehdä kaikesta "virallista" ja perustaa perheen. Muuten olemme asioista samaa mieltä, mutta avovaimo on ilmoittanut, ettei vaihda sukunimeään, jos menemme naimisiin. Hänellä on veljiä, joten sukunimen säilyminen ei ole "peruste" päätökselle. Olen yrittänyt selittää, että mulle olisi tosi tärkeää, että hän ottaisi minun sukunimeni, mutta hän sanoo, että oman suvun sukunimi on hänelle tärkeä osa identiteettiä ja että voin ottaa hänen nimensä, jos haluan meillä olevan saman sukunimen. Molemmilla on tavallinen suomalainen sukunimi eli minun sukunimeni ei ole mitenkään ruma tai sen huonompi kuin hänenkään. Olen sanonut, että jos hän todella rakastaa minua, hän voisi parhaiten näyttää sen ottamalla sukunimeni. Miehenä minulle nyt vaan on tärkeää, että vaimolla on minun sukunimeni. Miten tämä ei ole ongelma muille naisille mutta minun naiselleni kynnyskysymys! Naiset (ja miksei miehetkin), vinkkejä miten saisin avovaimon mielen muuttumaan?
Kommentit (13)
Riita poikki ja voita väliin: otatte molemmat yhdysnimen jossa kummankin sukunimi. Saman yhdysnimen voi antaa nykyään lapsillekin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etkö sä voi osoittaa rakastavasti naista hyväksymällä hänen päätöksensä sukunimestään?
Jos sinä todella rakastat naista, niin voit parhaiten näyttää sen ottamalla hänen sukunimensä. Ai eikö toimikaan toisinpäin? Miksi sitten vaadit sellaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riita poikki ja voita väliin: otatte molemmat yhdysnimen jossa kummankin sukunimi. Saman yhdysnimen voi antaa nykyään lapsillekin.
Hieno komentti molemat otta yhdysnimen käytöön!
Mitä jos nainen ottaa sinun sukunimen ja joskus eroatte? Nainenhan voi sanoa, että on jo kerran vaihtanut nimeä sinun mieliksi eikä tee sitä toiste.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinulla mitään naista ole. Kunhan tarinoit hellehuuruissasi.
Itse olen tyttönimelläni ja tämä sopinut puolisolleni. Se ei rakkautta määritä kumman nimellä ollaan.
Olen pitänyt tyttönimeni kunnioituksesta isääni kohtaan ja kukaan mies ei siitä ole vetänyt herneitä nenään.
Löysää vähän jos olette aidosti rakastuneita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä mee naimisiin jos ei huoli nimeäsi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vuonna 1993, kun mentiin naimisiin, ihmeteltiin vaimon kanssa kumman nimi on vähemmän ruma eli kumpi otetaan. (olivat aika karuja suomalaisnimiä molemmat). Päädyttiin ottamaan uusi yhteinen sukunimi. Silloin se oli aivan uutta ja ihmeellistä ja kyllä sitä sukulaisten ja kaverien parissa jaksettiin päivitellä.
Nykyään ei kait ole enää niin kummaa.
0/5