Lue keskustelun säännöt.
Ottaisinko yhteyttä vanhaan ystävään?
05.07.2021 |
Olen alkanut viimeaikoina paljon miettimään ja muistelemaan erästä vanhaa ystävää, jonka kanssa meni sukset pahasti ristiin vuosia sitten. Itse siis olin tämä joka laittoi kapuloita rattaisiin. Kaveri oli ollut kovin ikävä minua kohtaan jo pitkän aikaa, lähinnä nuoruuden omaa tyhmyyttään, että kehen luottaa ja kehen ei, mutta vääriin ihmisiin silti. Ja niiden pohjalta siis lähes kiusasi minua.
Tämä ihminen oli ahdistanut minua tapauksen jälkeen monta vuotta. Se asia jäi minua vaivaamaan ja avasin keskustelun hänen kanssaan useamman vuoden tapahtuman jälkeen, annoin hänelle anteeksi, mutta enempää en ollut valmis keskustelua jatkamaan.
Nyt kaikki muistot ovat palanneet mieleeni ja olen nähnyt useita unia hänestä. Tuntuu, että haluaisin kysyä mitä hänelle kuuluu ja keskustella oikeasti asiat halki näin aikuisiällä, koska tilanne oli niin ikävä silloin vuosia sitten. En usko hänen pahuuteen, mutta kaiken tapahtuman jälkeen hän tosiaan edelleen on ollut aika ahdistava, pelkkä nimikin nosti karvat pystyyn vielä jonkun aikaa sitten.
En tiedä mitä tehdä. Pelkään, että jos otan yhteyttä, että miten hän reagoi? Myös pelkään, jos hän puhuu minusta muille ihmisille, eikä asia ole enää meidän välinen ja sivistyneesti käyty läpi. Tai mitä jos hän heittäytyy marttyyriksi (niinkuin vuosia sitten kun otin yhteyttä, ylimielisyyttä oli havaittavissa)?
Olen myös miettinyt, että olisi "mukava" mennä kahville istumaan ja juttelemaan niin väärinymmärryksiä tulisi ehkä vähemmän. Mutta mitä jos viestien laiton jälkeen en haluakaan jutella enää tai tulee epämukava olo hänestä?
Ottaisitko sinä yhteyttä vai antaisitko olla?
Kommentit (17)
Miten suhtautuisit, jos saisitkin kuulla että hän kuoli viime viikolla etkä voi enää ottaa häneen yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en haluaisi entisten ystävien kontaktoivan. Mutta voihan joku toinen ilahtua. En tiedä.
Mulla oli joskus samoja mietteitä, että haluaisin ottaa yhteyttä joihinkin vanhoihin ystäviin, joiden kanssa välit meni poikki. Näin jatkuvasti unia heistä. Yhteen otin yhteyttä, muihin en. Hyvä päätös. Näen yhdestä vieläkin satunnaisia unia, mutta ei kiinnosta yhtään enää ottaa yhteyttä. Jos hän kuolisi huomenna niin ei silloinkaan kaduttaisi ettei oltu tekemisissä.
Narsistiin ei kannata ottaa uudelleen mitään kontaktia.
Älä ota yhteyttä. Kun välit menee, niin ne menee.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuvauksen perusteella se ei kuulosta kauhean hyvältä idealta, vaikka häneen vaikutti toiset kaverit, hän teki kuitenkin jotain päätöksiä itse. Joskus väärinkäsityksiäkin on tullut. Päätä itse, mutta oletko varma ettei hänen oikea luonne tullut esiin joskus, mitä jos on edelleen sellainen. Jos pelkää jotain ihmistä ja on epämiellyttävää, aina ei ole hyvä ottaa yhteyttä, koska vaikea sanoa mihin suuntaan on mennyt ja käyttääkö alkoholia esimerkiksi, onko halunnut katkaista menneisyyden. Pääset tietenkin pakoon äkkiä, jos tulee tunne ettei toimi. Voi olla ettei kaikkien kanssa tuttuus /kaveruus toimisi nykyään (ihmiset ovat erilaisia luonteelta) tai se hidastaisi omaa eteenpäinmenoa, jolloin on päästettävä irti. Osa ihmisistä ei palaa menneeseen, ehkä on syyt siihen, osa voi ilahtua yhteydenotosta.
Minä otin yhteyttä ja juteltiin vähän asiasta ja juteltiin muustakin. Olisin halunnut olla taas kavereita, mutta hänpä ei halunnut. Hyvä mieli siitä että asia sovittu eikä haittaa ettei hän halunnut sen enempää enää tapailla. Ei enää pyöri mielessä hän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota yhteyttä. Ehkä hänkin kaipaa sinua edelleen ja haluaa selvittää välinne.
Kerrot antaneesi hänelle anteeksi. Kuitenkin haluaisit vielä keskustalla asiat halki, pelkäät että hän heittäytyy marttyyriksi, lisäksi pelkkä hänen nimensä kuuleminen on saanut karvasi pystyyn vielä jonkin aikaa sitten. Voi olla, että kyse on vain omasta tulkinnastani, mutta tekstiäsi lukiessani minulle tuli mieleen, että onkohan tässä tilanteessa kuitenkaan annettu ihan täysin anteeksi.
Siihen ei valitettavasti osaa näillä tiedoilla ottaa kantaa, että ottaisinko tuossa tilanteessa yhteittä vai enkö ottaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten suhtautuisit, jos saisitkin kuulla että hän kuoli viime viikolla etkä voi enää ottaa häneen yhteyttä?
Jaiks, varmaan ajattelisin, että se oli kohtalo, joka kertoi, että ei ollut tarkoituskaan saada häneen yhteyttä..?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli joskus samoja mietteitä, että haluaisin ottaa yhteyttä joihinkin vanhoihin ystäviin, joiden kanssa välit meni poikki. Näin jatkuvasti unia heistä. Yhteen otin yhteyttä, muihin en. Hyvä päätös. Näen yhdestä vieläkin satunnaisia unia, mutta ei kiinnosta yhtään enää ottaa yhteyttä. Jos hän kuolisi huomenna niin ei silloinkaan kaduttaisi ettei oltu tekemisissä.
Yhteen kaveriin otin yhteyttä, joka tässä samassa draamassa oli mukana. Mutta lähinnä koska törmättiin sattumalta, juteltiin ja molemmat oli iloisia toisen näkemisestä. Käytiin kahvillakin ja puhuttiin, että nähtäisiin uudestaan. Mutta se jäi koska korona..
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Evelynia kirjoitti:
Kerrot antaneesi hänelle anteeksi. Kuitenkin haluaisit vielä keskustalla asiat halki, pelkäät että hän heittäytyy marttyyriksi, lisäksi pelkkä hänen nimensä kuuleminen on saanut karvasi pystyyn vielä jonkin aikaa sitten. Voi olla, että kyse on vain omasta tulkinnastani, mutta tekstiäsi lukiessani minulle tuli mieleen, että onkohan tässä tilanteessa kuitenkaan annettu ihan täysin anteeksi.
Siihen ei valitettavasti osaa näillä tiedoilla ottaa kantaa, että ottaisinko tuossa tilanteessa yhteittä vai enkö ottaisi.
Mulle tää asia on niin, että annoin anteeksi, koska ikinä sitä en aiemmin tehnyt ja se jäi vaivaamaan, että en koskaan laittanut asialle pistettä vaan kaikki jäi tavallaan auki. Mutta unohtanut en koskaan. Ja siksi haluaisin siitä puhua, että mitä tapahtui kun oltiin parhaita kavereita ja sitten kaikki räjähti käsiin. En oikein tiedä itsekään, mitä hänestä haluan. Mutta joku asia minua selkeästi painaa.
Ap
Minä ajattelen niin, että jos otat yhteyttä, sinulla pitää olla jo ennakkoon hyväntahtoinen ote koko asiaan. Et voit pyytää ketään juttelemaan niin, että ryhdyt syyttelemään tai tivaamaan, miksi hän toimi silloin kauan sitten niin kuin toimi. Ja jos tämä toinen on negatiivisella mielellä, et mene siihen mukaan vaan pysyt rauhallisena. Sinun on hyväksyttävä myös, ettei juttelu ehkä puhdistakaan tilannetta, vaan saattaa jopa kärjistää sitä. Kaikkeen pitää varautua.
Tällainen asennoituminen ei kuitenkaan ole yhtä helppo toteuttaa kuin vain ajatella mielessään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen niin, että jos otat yhteyttä, sinulla pitää olla jo ennakkoon hyväntahtoinen ote koko asiaan. Et voit pyytää ketään juttelemaan niin, että ryhdyt syyttelemään tai tivaamaan, miksi hän toimi silloin kauan sitten niin kuin toimi. Ja jos tämä toinen on negatiivisella mielellä, et mene siihen mukaan vaan pysyt rauhallisena. Sinun on hyväksyttävä myös, ettei juttelu ehkä puhdistakaan tilannetta, vaan saattaa jopa kärjistää sitä. Kaikkeen pitää varautua.
Tällainen asennoituminen ei kuitenkaan ole yhtä helppo toteuttaa kuin vain ajatella mielessään.
Tätä olenkin miettinyt. Ja juuri siksi nyt tuntuu aika hyvältä ottaa asia esiin, koska se ei aiheuta minussa enää niin suurta reaktiota kuin ennen. Ja juuri siksi ottaa yhteyttä nyt, koska itse ainakin olen kasvanut hyvin paljon ja haluan selvittää asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan. Ehkä hän ei halua ja tulee haistattelua. Mutta ehkä se olisikin parempi kuin se, että itse peräännyn kesken, joka ehkä pelottaa eniten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen niin, että jos otat yhteyttä, sinulla pitää olla jo ennakkoon hyväntahtoinen ote koko asiaan. Et voit pyytää ketään juttelemaan niin, että ryhdyt syyttelemään tai tivaamaan, miksi hän toimi silloin kauan sitten niin kuin toimi. Ja jos tämä toinen on negatiivisella mielellä, et mene siihen mukaan vaan pysyt rauhallisena. Sinun on hyväksyttävä myös, ettei juttelu ehkä puhdistakaan tilannetta, vaan saattaa jopa kärjistää sitä. Kaikkeen pitää varautua.
Tällainen asennoituminen ei kuitenkaan ole yhtä helppo toteuttaa kuin vain ajatella mielessään.
Tätä olenkin miettinyt. Ja juuri siksi nyt tuntuu aika hyvältä ottaa asia esiin, koska se ei aiheuta minussa enää niin suurta reaktiota kuin ennen. Ja juuri siksi ottaa yhteyttä nyt, koska itse ainakin olen kasvanut hyvin paljon ja haluan selvittää asioita, jotka ovat jääneet vaivaamaan. Ehkä hän ei halua ja tulee haistattelua. Mutta ehkä se olisikin parempi kuin se, että itse peräännyn kesken, joka ehkä pelottaa eniten.
Ap
Minä otin yhteyttä ja nyt ollaan ystäviä taas. Tämä tyyppi tuli myöskin uniini vuosien jälkeen yhtäkkiä säännöllisesti. Yhdellä lomareissulla sitten pikku viinipäissäni laitoin viestin ja siitä se taas lähti. Just tänään sovittiin treffit parin viikon päähän.
Ollaan puhuttu asiat halki, väärinymmärryksiä oli paljon. Sydänystävästä kannattaa pitää kiinni vaikka välillä välit rakoilisivatkin.
Anna olla.