Onko oikeasti mahdollista rakastua ihmiseen, jota pitää vastenmielisen näköisenä

On mahdollista. Kun antaa mahdollisuuden.

Varmaan joku poikkeusyksilö tuohon pystyisi. "Normaalit" ihmiset ei ikipäivänä.

On mahdollista. Rakastuin hänen älykkyyteensä. Polviani heikotti aina, kun hän puhui puhelimessa matalalla, pehmeällä äänellään. 

Mietin kyllä sitäkin, tulisiko hänen rumuudestaan minulle lopulta ylipääsemätön ongelma, ja tulin siihen tulokseen, että ei varmaankaan. Silmäni avautuivat, kun huomasin, miten ylimielisesti hän kohtelee minua ja hän on muutenkin hyvin hankala ihminen. Tämän jälkeen näin ainoastaan hänen rumuutensa ja minua puistatti katsoa häntä kasvoihin. 

Toisinaan ajattelen häntä vieläkin ja silloin joudun muistuttamaan itseäni hänen hankalasta luonteestaan.  Se tarina on jo ohi ennen kuin pääsi kunnolla alkamaankaan. 

Riippuu varmasti siitä, miten määrittelet rakastumisen käsitteen. Jos mielestäsi rakastumiseen kuuluu se, että pitää myös toisen ulkonäöstä, niin sitten ei tietenkään. Jos taas ei kuulu, niin toki on mahdollista.

Teininä en ehkä olisi pystynyt siihen, mutta aikuisena on kyllä onnistunut.

Hän oli karulla tavalla komea ja miehekäs. Hänellä oli seksikäs peppu ja hän näytti hyvältä harppoessaan työpaikan käytävää pitkin. Jostakin syystä hän rupesi puhumaan minulle työasioiden lisäksi omasta yksityiselämästään. Ehkä hänen oli helppo uskoutua uudelle työntekijälle, jonka tiesi olevan lyhyen ajan työpaikalla. 

Tietysti ihastuin häneen salaa ja leijailin pilvissä niinä päivinä, kun hän kiinnitti huomionsa minuun. Sitten sattui niin, että istuimme saman kahvipöydän ääreen, minä häntä vastapäätä ja meillä oli oikein kivat keskustelut muutaman muun työkaverin kanssa. Joku sanoi jotakin hauskaa ja tämä minun ihastukseni, oikea komistus, rupesi nauramaan ääneen niin, että näin hänen hampaansa: ihan ehjät ja hyvinhoidetut ja hyvän malliset, mutta niin s***anan rumanväriset beiget. En ole koskaan aikaisemmin enkä tämän jälkeen nähnyt niin rumanvärisiä hampaita. Siihen loppui ihastukseni.  Näin pinnallinen olen, vaikka toisinaan uskottelen itselleni ihan muuta. 

Uskon. Exäni rakastui oitis rumaan ystäväänsä kun erottiin, se on mahdollista. Ei hän toki aiemmin kelvannut, mutta nyt kelpasi.

Varmaan aika moni rakastunut ihminen tiedostaa, että rakastumisen kohde ei välttämättä ole niin kauneusihanteiden mukainen, mutta silti pitää jostain piirteistä henkilössä.  Rakastumisen yksi funktio onkin himmentää ihmisen häiritseviä puolia ja kiinnittää huomio sellaisiin piirteisiin, joista tykkää.  Kun rakastumisvaihe hälvenee, omiin silmiin viehättävä ihminen voi rumentua huomattavasti ja kaikki epäviehättävät piirteet alkavat korostua. Ei ihmiset havaitse toisiaan sillä tavalla "objektiivisesti", vaan kauneus on enemmän tai vähemmän katsojan silmissä. 

Vierailija kirjoitti:

Varmaan aika moni rakastunut ihminen tiedostaa, että rakastumisen kohde ei välttämättä ole niin kauneusihanteiden mukainen, mutta silti pitää jostain piirteistä henkilössä.  Rakastumisen yksi funktio onkin himmentää ihmisen häiritseviä puolia ja kiinnittää huomio sellaisiin piirteisiin, joista tykkää.  Kun rakastumisvaihe hälvenee, omiin silmiin viehättävä ihminen voi rumentua huomattavasti ja kaikki epäviehättävät piirteet alkavat korostua. Ei ihmiset havaitse toisiaan sillä tavalla "objektiivisesti", vaan kauneus on enemmän tai vähemmän katsojan silmissä. 

Tämähän se. Itse rakastuin mieheen joka oli varsin karun näköinen. En ole mikään sarjaihastuja vaan ihastun ylipäätään todella harvoin. Tämän miehen kanssa tuntui, että vihdoinkin joku näkee minut sellaisena kuin olen eikä pelkkää pintaa. Vihdoinkin joku piti minua edes ihmisenä, eikä vain objektina. Kyllä sellainen pisti ihastumaan. Ja myöhemmin rakastumaan. Siinä kävi juuri noin, että aloin nähdä miehen ihanana, kaikki hänen rumatkin piirteensä alkoivat näyttää silmissäni symppikseltä, enkä edes halua että hän menisi esimerkiksi kauneusleikkaukseen poistamaan ne.

Nainen voi rakastua, mies ei. Täälläkin on monessa ketjussa miehet kertoneet, miten voivat rakastua vain kauniiseen naiseen- muut ovat vain tyytymistä ja korvikkeita.

Ulkonäköön kiinnitetään ensimmäisenä huomiota. Tutustuessa ulkonäön merkitys vähenee ja rumatkin pariutuvat hyvällä luonteellaan (tai paksulla lompakolla).

Jonkun mielestä ruma ei ole kaikkien mielestä ruma. Itse en seurustelisi epämiellyttävän näköisen kanssa.