Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miksi vanha heila pyörii mielessä?
02.07.2021 |
Yhtäkkiä mieleen on putkahtanut nuoruuden poikaystävä, jota en ole tavannut enkä muistanut vuosikymmeniin. Nyt olen monta päivää miettinyt häntä ja muistellut. Mistä tämä johtuu? Iästä?
Kommentit (14)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko Hän enää Hengissä tiedätkö onko elossakaan!
Sananlasku: Vanha suola janottaa.
Luin eka että ”vanha hella” .
Voi olla että hänkin ajattelee sinua ;)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Aistit kuolevasi pian.
Tämä. Aloin reilu puoli vuotta sitten muistella ensimmäistä poikaystävääni. Nyt minulla todettiin syöpä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aistit kuolevasi pian.
Tämä. Aloin reilu puoli vuotta sitten muistella ensimmäistä poikaystävääni. Nyt minulla todettiin syöpä.
Kyllähän ne sairaudet ja kuolemat lisääntyvät, kun ikää tulee ilman muisteloitakin. 50+ alkaa olla jo aika paljon kuolleita ystäviä ja sukulaisia. Siihen tahtiin on mennyt viime vuosina, että miettii paljonko tässä on aikaa enää itselläkään.
Ystäväni kuoli hyvin nopeasti syöpädiagnoosin jälkeen. Se oli suuri järkytys, koska hänen syöpänsä piti olla parannettavissa. Sairasti vain muutamia kuukausia. Jo nelikymppisenä kuoli ystävä kaksi viikkoa syöpädiagnoosista ja sitten liuta niitä, jotka sairastivat ensin vuosia.
Vierailija kirjoitti:
Minäkin mietin, mutta en kaipaa. Mietin miten hänelle kävi loppujen lopuksi ja onko elossa enää. Moni sen ajan ystävä on kuollut jo kauan sitten. Jos olisi elossa ja näkisin, tunnistaisin varmasti, vaikka olisi vanhentunut kuinka paljon.
En minäkään kaipaa. Mutta haluaisin tietää mitä kuuluu. En kuitenkaan halua ottaa yhteyttä. Ehkä olisi kiva törmätä sattumalta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aistit kuolevasi pian.
Tämä. Aloin reilu puoli vuotta sitten muistella ensimmäistä poikaystävääni. Nyt minulla todettiin syöpä.
Höpsis. Syöpä ei liity muisteluihin.
Vierailija kirjoitti:
Jos vanha heila on kuollut?
Niin? Kuollutko nyt yrittää ottaa yhteyttä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aistit kuolevasi pian.
Tämä. Aloin reilu puoli vuotta sitten muistella ensimmäistä poikaystävääni. Nyt minulla todettiin syöpä.
Kyllähän ne sairaudet ja kuolemat lisääntyvät, kun ikää tulee ilman muisteloitakin. 50+ alkaa olla jo aika paljon kuolleita ystäviä ja sukulaisia. Siihen tahtiin on mennyt viime vuosina, että miettii paljonko tässä on aikaa enää itselläkään.
Ystäväni kuoli hyvin nopeasti syöpädiagnoosin jälkeen. Se oli suuri järkytys, koska hänen syöpänsä piti olla parannettavissa. Sairasti vain muutamia kuukausia. Jo nelikymppisenä kuoli ystävä kaksi viikkoa syöpädiagnoosista ja sitten liuta niitä, jotka sairastivat ensin vuosia.
No ei tuo nyt ihan niin normaalitilanne ole kuin annat ymmärtää että nelikymppisiä kuolisi jo massoittain tai edes viisikymppisiä. Vähän liioittelun makua nyt. Monella syövällä on NYKYÄÄN aika hyvä ennuste.
Itsellä sama. Ensimmäinen poikaystävä 25 vuoden takaa.
Minä olen mieltänyt tämän huonoksi omaksitunnoksi. Kohtelin ensimmäistä poikaystävääni todella välinpitämättömästi ja kaverit & biletys meni poikaystävän edelle. Hän oli kuitenkin todella mukava ja ihana kaikin puolin, eikä olisi ansainnut minun lapsellista kohtelua. Kai se ikä pistää näitä asioita miettimään ja jälkeenpäin miettii, että olisi voinut silloin toimia toisin.
Olen siis ollut viimeiset 15 vuotta onnellisesti naimisissa, jos sillä nyt on jotain väliä.
Alue: Aihe vapaa
Minäkin mietin, mutta en kaipaa. Mietin miten hänelle kävi loppujen lopuksi ja onko elossa enää. Moni sen ajan ystävä on kuollut jo kauan sitten. Jos olisi elossa ja näkisin, tunnistaisin varmasti, vaikka olisi vanhentunut kuinka paljon.