Lue keskustelun säännöt.
Läheisen ikuinen valittaminen ja negatiivisuus
23.06.2021 |
Minulla on läheinen ihminen, joka aina vain valittaa ja on jatkuvassa negatiivisuuden kierteessä. Onko täällä vertaistukea?
Ei auta, vaikka hänelle minä ja muut läheiset olemme jo monta kertaa huomauttaneet asiasta, henkilö vain ärsyyntyy entisestään ja menee puolustuskannalle. En voi oikein vältelläkään häntä aina kun haluaisi eli etäisyyttä ei pysty ottamaan riittävästi. Enkä haluakaan, onhan hän minulle tärkeä ihminen ja paljon hyvääkin tässä ihmissuhteessa. Hän ei siis valita vain minulle eikä ole (aina) henkilökohtaista, vaan valittamisen kohteet vaihtelevat isoista pieniin ja aiheellisista aiheettomiin.
Olen myös huomannut vanhemmiten, että tämä käyttäytymismalli on siirtynyt myös minulle enkä pidä tästä piirteestä lainkaan. Pyrin aina korjamaan käyttäytymistäni ja ajatteluani kun vain tunnistan sen. Ehkä sitä suuremmalla syyllä läheiseni ammattivalittajuus ärsyttää, kun tiedän hänen "tartuttavan" negatiivisuutta myös minuun tahtomattani. Ja päällimmäisenä ongelmana huomaan, että minun empatiakykyäni nykyään koetellaan ja olen jotenkin kyynistynyt, kun olen tottunut siihen ainaiseen valittamiseen. Minä en siis osaa enää suhtautua häneen (enkä aina muihinkaan ihmisiin) myötätuntoisesti, kun en jaksa. Minun vahvuuteni on ollut aina empatiakyky ja taito lohduttaa ja tukea. Siksi koen surua ja katkeruutta siitä, että tämä läheinen on jatkuvalla valittamisellaan turruttanut minut ja olen nykyään todella kärsimätön toisen ihmisen kertoessa murheistaan.
Kommentit (6)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joo, on aika rasittavaa seuraa sellainen ihminen, jonka ulosanti on (kokemiensa) vääryyksien kertaamista. Eikä kyse ole edes uusista asioista, vaan vuosikausia sitten tapahtuneista harmeista. Ja oman "erinomaisuutensa" korostamista mainostamalla jokapäiväistä pyykinpesuaan (miten 2 aikuisen taloudessa likapyykkiä tulee joka päivälle?) tai pahimman helteen aikaan tapahtuneita hölkkälenkkejään.
Vierailija kirjoitti:
Joo, on aika rasittavaa seuraa sellainen ihminen, jonka ulosanti on (kokemiensa) vääryyksien kertaamista. Eikä kyse ole edes uusista asioista, vaan vuosikausia sitten tapahtuneista harmeista. Ja oman "erinomaisuutensa" korostamista mainostamalla jokapäiväistä pyykinpesuaan (miten 2 aikuisen taloudessa likapyykkiä tulee joka päivälle?) tai pahimman helteen aikaan tapahtuneita hölkkälenkkejään.
Minulla on tällainen läheinen sukulainen. Liekö sama ihminen, jonka sinä tunnet. Leuhki minulle juuri samasta pyykinpesuasiasta, pesee joka päivä koneellisen vaikka vain kaksi aikuista. Ihmetteli myös, miten minä en pese, vaikka on lapsikin. Jouduin ihmeelliseen ja kiusalliseen tilanteeseen selittäessäni 8 kg koneesta ja siitä, että pesen vain täysiä koneellisia eikä niitä nyt joka päivä tule. "Kyllähän vaatteet joka päivä vaihdetaan", varmasti joo, mutta ei ne paina 8 kg.
no, minulla on tämmöinen läheinen, valittamisen ja kehumisen lisäksi kaikkeen pienimpäänkin aivan jokapäiväiseen asiaan liittyy valtavasti draamaa. Jopa siinä määrin, että kaikkea liioitellaan suurieleisesti.
Mitä tämä on? Valtavaa huomion tarvetta ja tunnustuksen tarvettako? Lisäksi muita ihmisiä pitää panetella ihan kamalasti. En jaksa!
En pysty suhtautumaan häneen enää millään lailla normaalisti, enkä voi puhua hänelle mitään kun ei keskustelusta tule mitään. Harmittaa ihan vietävästi, kun haluaisin kuitenkin olla ystävällinen ja läheinen hänen kanssaan. Olisiko kellään mitään järkeviä neuvoja tilanteeseen?
Ap jatkaa: Lohdullista kuulla teidän muidenkin kokemuksia.
Jäin vielä miettimään, että tähän valittajan toimintaan sisältyy myös marttyyrin eleitä ja nalkuttamista muille ihmisille. Valittaja ei vain valita, vaan lähes aina kääntää asiat muiden syyksi eikä näe itsessään mitään vikaa tai vaikutusta asioiden kulkuun. En siis puhu nyt mistään narsismista tai persoonallisuushäiriöstä. Tämä muiden syyllistäminen ja tyytymättömyys muihin ihmisiin tuntuu vain kuuluvan ilmiöön. Valittaja nalkuttaa muille jatkuvasti ihan pienistäkin asioista, joilla ei ole oikeasti mitään merkitystä. Esim tyypillinen nalkutuksen ja valittamisen aihe on siivoukseen tai siisteyteen liittyvät asiat.
Nyt viimeisin valittamisen aihe tällä kyseisellä henkilöllä liittyy hänen omaan terveyteen. Tottakai saa ja pitää voida purkaa pahaa oloaan, jos sattuu ja on sairas, mutta tässäkin asiassa valittaja syyllistää kaikkia muita paitsi itseään. Hän valittaa kuinka häntä ei ole kohdattu ja kuunneltu eikä osata auttaa, vaikka kyseinen terveysvaiva on oikeasti vain lopputulosta hänen huonoista elämäntavoista ja oman terveytensä laiminlyönnistä. Tuntuu pahalta vähätellä toisen pahaa oloa, mutta minulla ei enää riitä sympatia häntä kohtaan.
Miksi et voi välttää? Tuollaiset ihmiset eivät koskaan muutu, ja vain imevät elämäsi sinusta.