”Olisinpa bilettänyt vähemmän” - oletko sinä tai tuttusi ajatellut ikinä näin?

Kyllä vaan. Joskus tuli biletettyä niin paljon, että väistämättä tuli tehtyä asioita joita kadun. Ei ne nykypäivään vaikuta, mutta onpahan ikävinä muistoina mielessä. Toisaalta sitten taas osa bilemuistoista on niin kivoja, että en olisi halunnut olla niitä kokematta. Mutta keskimäärin varmaan joka kolmannen reissun olisi saanut jättää väliin.

Todellakin. Bilettäminen meni kaiken muun elämän edelle, koulut jäi käymättä ja työt tekemättä. Pilasin jopa mun ekan kesätyöpaikan sillä, että en krapulaltani kyennyt sinne menemään. Alkoholi ja "bilettäminen" pilasi mun elämästä ainakin kokonaisen vuosikymmenen. Tekisin mitä vaan, jos saisin peruttua kaiken.

Ehkä joskus. Kivaakin tietty oli, mutta olisin varmasti voinut paljon paremmin, jos olisin käyttänyt vähemmän alkoholia.

No ei, olin nuorena aina kuskina. Ja lisäksi usein jonkinlaisena esiliinana ja turvana, kun vähän vilkkaammalla ja isorintaisemmalla ystävälläni oli treffejä.  Joskus jossain discossa tai tanssiravintolassa joinkin, mutta harvemmin tanssin. Johtuen siitä, että olin tyyliä ujo pullea seinäruusu. Mulla oli yleensä tosi tylsää ja siinä kävi usein niin, että jossain vaiheessa iltaa vaan liukenin hiljaa paikalta. Kerran jopa silloin, kun olin kuskina, mutta se oli eri juttu, silloin suutuin tosissani kavereilleni. Lyhyesti sanottuna en ole bilettänyt liikaa, sillä se ei jotenkin vaan sovi minulle

En bilettänyt liikaa, joten ei ole tuommoista fiilistä. Joskus kyllä tuli otettua liikaa. Ne muutamat kerrat olisi voinut jäädä väliin. Mutta yleisesti olisin voinut bilettää enemmänkin.

Ei. Biletin kyllä nuorena, mutta järki pysyi hommassa mukana aina.

Todellakin. Aloitin alkoholin juomisen 12 vuotiaana kavereiden kanssa ja joskus 16 vuotiaana määrät olivat jo tosi isoja, 18 vuotiaana valtavia. Kun koulut loppuivat, olimme Hietsussa satojen nuorien kanssa, vappuna Espalla, kotibileissä, mökeillä, laivalla, milloin missäkin. Ravintoloihin menimme jo 16 vuotiaana ja muuta nyt ajatellen todella typerää. Vaikka joillekin, niin emme tehneet mitään sen typerämpää, neitsyytenikin meni vasta 20 vuotiaana. Me kaikki myös opiskelimme itsellemme hyvän ammatin ja olemme ihan hyvin pärjääviä ihmisiä.

Pidimme vain "hauskaa" ja nyt teinien äitinä minulle on ihan turha selittämään mitään epämääräistä menoistaan, mikään ei mene läpi ja ei tarvitsekaan, sillä teininä eivät ole olleet kiinnostuneita alkoholista ollenkaan. Lopetin ryyppäämisen 19 vuotiaana, koska olin siihen täydellisen kyllästynyt. 2/3 juhlimisesta olisi kuitenkin voinut jäädä tekemättä.

Muutaman kerran aamulla, kun oli suhteellisen huono olo.

Muuten olen iloinen, että vietin täyden nuoruuden.

Ei, olen oikeastaan onnellinen että tuli silloin nuorena biletettyä, nyt ei enää ole mitään hinkua siihen. Tosin minulla homma pysyi ihan lapasessa ja muistot on joka reissulta kivoja. Vain pari kertaa tuli juotua liikaa, onneksi oli kaverit mukana huolehtimassa eikä mitään käynyt.

No olisi ehkä kannattanut laiskotella ja löysäillä vähemmän. Kadun, että kouluun en panostanut enempää, mutta toisaalta sosiaalista elämää ja biletystäkään ei voi sanoa liikaa olleen. En tiedä mihin se aika sitten meni, ei minulla ollut edes telkkaa opiskelukämpässä. Kai poikaystävän kanssa makoiluun, jutteluun ja sekstailuun meni aika paljon aikaa.

Juhlin liikaa ja olisi ollut parempi, kun en olisi niin tehnyt. Mutta tehty mikä tehty. N47

Ei kaduta bilettäminen, olisi pitänyt bilettää vielä enemmän. Mutta vähemmän viinaa kerralla.