Kun pariskunnat eroavat, niin koirat ja lapset kärsivät. Aina.

Kertakäyttökulttuuri

Vielä itsekkäämpää olisi pysyä yhdessä kaikesta huolimatta ja aiheuttaa kärsimystä koiran ja lasten lisäksi itselle ja puolisolle. Valoja päälle siellä.

Niin. Ei edes yritetä!

En kiellä etteikö muutos olisi kriisi lapsille ja miksei koirillekin. Meidän tilanteessa minä hoidin yksin lapset ja koiran kun vielä oltiin yhdessä ja niin olen hoitanut eron jälkeenkin. Isoin muutos on että lasten ei tarvitse kuulla enää riitoja.

Mun lapsi olisi kärsinyt varmasti paljon enemmän, jos se olisi joutunut kasvamaan kodissa jossa on väkivaltaa.

Aloittajan on parempi vaan elää koiransa kanssa sinkkuna.

Miksi ihmiset menevät naimisiin, jos eroavat kuitenkin?

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi olisi kärsinyt varmasti paljon enemmän, jos se olisi joutunut kasvamaan kodissa jossa on väkivaltaa.

Miksi lisäännyit väkivaltaisen ihmisen kanssa?

Voivatpa tosiaan kärsiä silloinkin, jos huoltajat eivät tajua erota ajoissa. Eipä tuo vanhempi sukupolvi ole ollut kovin terve esimerkki noin mielenterveydellisesti (tällä palstalla opittua ;)...). Toki siellä on järeitä muitakin syitä perhehelveteissä elämisen lisäksi, kuten sota.

Asiaan on varmaan monta näkökulmaa. Lapselle on parempi, kun ei tarvitse ahdistua siitä, että vanhemmat riitelee jatkuvasti. Vuoroasuminen taas saattaa kuluttaa tosi paljon, joten eron jälkeinen elämä pitäisi osata järjestää lapsen kannalta parhaalla tavalla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun lapsi olisi kärsinyt varmasti paljon enemmän, jos se olisi joutunut kasvamaan kodissa jossa on väkivaltaa.

Miksi lisäännyit väkivaltaisen ihmisen kanssa?

Hän ei ollut väkivaltainen silloin, kun lisäännyin hänen kanssaan.

Juujuu, tietysti kärsivät. Kaikki oli paremmin silloin, kun vaimonh*kkaajien vaimot pysyi ja lapset nukkui pihalla pienessä kuopassa. Koska ehjä perhe ja koska ydin ja koska perinteet.