Pitääkö lasten kavereiden vanhempien kanssa ystävystyä?
Pakolla joudutaan hengaamaan, kun lapset vasta 6v.
Kommentit (9)
Ei tietenkään. Ei kenenkään kanssa tarvitse ystävystyä. Mutta kuten edellinenkin totesi, sehän on mahtavaa, jos ystävyys syntyy.
Miten tuo ikä pakottaa aikuiset "hengaamaan"?
Meillä ainakin jo viisivuotiaat kyläili ilman omaa vanhempaa. Kohteliaat mutta pikkasen etäiset välit voi olla hyväkin juttu. Eipähän mene ainakaan aikuisten takia lasten ystävyys katki.
Ei kaikkien kanssa natsaa, vaikka mikä olisi. Yhden ystävän olen saanut lapsen koulukaverin äidistä. Meitä tosin yhdisti moni muukin asia mm. olimme opiskelleet samassa yliopistossa ulkomailla. Muista lasten kavereiden äideistä on tullut tuttavia. Emme pidä yhteyttä enää nyt, kun lapset ovat aikuisia mutta vaihdamme kuulumisia, jos sattumalta tapaamme. Isien kanssa ei mitään tuttavuuttakaan ole ollut. Sekin voi vaikuttaa, että olen perinpohjin introvertti itse enkä erikoisemmin kaipaa seuraa.
Missä ja miksi joudutte hengaamaan? Eskari-ikäinenhän on jo kavereidensa kanssa ilman vanhempiaan. Toki sen verran on hyvä tuntea lastensa kavereiden vanhempia, että näiden kanssa voi sopia esim siitä, saako kaveri lähteä teidän kanssanne Linnanmäelle, uimaan, mökille tms. Ja myös siitä, että jos lapsen kaverit kyläilevät, on perillä lapsen mahdollisista allergioista sekä voidaan sopia siitä, saako lapsi olla kylässä tavallista pidempään tai jäädä kenties yöksikin.
Ei tarvitse ystävystyä, mutta hyvä tuntea edes pinnallisin puolin. Tietää vähän millaisia ihmisiä ovat ja varsinkin lasten kasvaessa helpottaa yhteydenottoa, jos tulee jotain. Meillä oli lapsen koulussa kiusaamistapaus ja kaikki tapaukseen liittyvät vanhemmat satuttiin tuntemaan toisemme päiväkotiajoilta. Oli paljon matalampi kynnys todeta, että voitaisiin kokoontua kahvipöytään setvimään tilannetta, kuin jos eka yhteys olisi ollut tuosta tapauksesta.
Tai kun yhden lapsen luokkakaverin perheessä tuli vakava sairaustapaus, kehtasivat kysyä voisiko lapsi tulla meille yöksi. Ihan vieraalta tuskin olisi kehdannut pyytää.
Mä olen löytänyt lasten kavereiden vanhemmista muutaman ystävän, muiden kanssa ystävällisen kohteliaat välit.
Pakko ei ole ystävystyä mutta tutustua kannattaa.
Ei mutta heistä voi myös löytyä hyviä ystäviä.
Ei tarvitse, lasten takiahan siinä ollaan. Toki jos siitä ystävän löytää niin sehän on vain hienoa.