Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

kaverin outo suhtautuminen tyttäreeni!

Vierailija
11.08.2009 |

aika pitkä juttu ja vaikea ehkä selittää, mutta yritetään lyhkäsesti. Eli tutustuin muutama vko sitten minua muutaman vuoden vanhempaan äitiin (nelikymppiseen) jolla yksi lapsi, puolivuotias. Minulla neljä tytärtä ikähaitarilla puolitoista-12 vuotias esikoinen. Nuorin tyttäreni, tämä vuosi ja 7kk vanha, aivan ihana tuittupää, on saamassa ilmeisesti pientä uhman poikasta:) komentaa minua huutamalla "äitiiii" ja sitten minun pitää esim. seurata häntä ulkona, leikkiä hiekkaleluilla jne, kävelylenkeillä hän komentaa myös kovaäänisesti ja kovalla tahdolla että haluaa kävellä välillä... ja kaikkea vastaavaa. Itse en asiaa koe raskaana, totta kai joskus kun itse on väsynyt, kipeä..., mutta siis itse ajattelen että onpahan lähinnä huvittavaa:) ja siskot ovat käyneet ihan saman läpi, jne...en siis suutu tai hermostu lapselleni vaan olen aika kärsivällinen näin pienen uhmaajan kanssa! Tätä tuttuani ilmeisesti kovasti häiritsee tyttäreni käytös:o! Hän huokailee, nyrpistelee, pyörittää päätänsä, ja usein vertailee tyyliin "huh huijaa, en yhtään ihmettele jos haluat työelämään kun ****** on tullainen" tai " en usko että meidän ****** tulee tollanen kun on nytkin näin kiltti", keksii myös meille tekemistä että mennään sinne ja tänne ja vaunulenkeille jne, ja kun sanon että minä mielelläni ulkoilen puistossa tai pihalla enkä hengaile ostareilla tai kahviloissa koska minun tyttäreni on sen ikäinen että pitää purkaa energiaansa, niin hän voivottelee usein "sä et oikeen raukka pääse ton kanssa mihinkään"... ensin suhtauduin tähän lähinnä huvittuneena, että tuletpa huomaamaan että kaikilla lapsille on jotain uhmaa tai muuta johon "menee hermot", ja nätisti tästä myös huomautin. Sitten pahoitin jo mieleni, kun huomasin että tämä uusi tuttu katsookin tytärtäni pahasti ja kun tyttäreni "juttelee" jotain hän ei vastaa:( nyt minun alkaa jo olla todella vaikeata viettää aikaa yhdessä, koska itse hermostun kun "pelkään" että lapseni "käyttäytyy huonosti" ja tulee meille kohta ilmiriita... lapseni on aivan hurmaava, terve, ihana höpöttäjä:) Mitä mieltä olette? kokemuksia?

Kommentit (12)

Vierailija
1/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

No mitä tuohon voi sanoa, tuttavasi päästää harkitsemattomia kommentteja kokemattomuuttaan.

Vierailija
2/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

sitten tajuaa tyhmät juttunsa..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

on kunnossa, hän tietää jo nyt että voi turvallisesti olla "pahana" ja te vanhemmat tuette häntä myös silloin. Onneksi olkoon, sinulla on terve tytär:) ole ylpeä hänestä ja itsestäsi.

Vierailija
4/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mistä tollasia tulee! nimenomaan, siperia tulee opettamaan häntä. älä välitä!

Vierailija
5/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Todennäköisesti hän ei vielä tiedä, millaisia lapset ovat kun ohittavat vauvavaiheen. Pahassa tapauksessa hänen lapsensa on vielä niitä, jotka ohittavat uhmaiätkin huomaamatta ja on helppo tapaus lopun ikäänsä.



Joskus on myös itse sokea oman lapsensa käyttäytymiselle ja hyväksyy sellaista, jota pitäisi "huonona käytöksenä" muiden lapsilla.

Vierailija
6/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

tutustuin tällaiseen mammaan vähän aikaa sitten. Meillä molemmilla samanikäiset (1 v) lapset ja mulla myös isompi lapsi.



Tämän äidin lapsi todellakin vaan istuu niissä rattaissaan sen kahden tunnin lenkin ajan ja jos inahtaakin, niin jo alkaa valitus äidin suusta...



Mun lasta kommentoi tyyliin: "En mä vaan jaksais olla noin kärsivällinen, jos mun XXX olis tommonen." tms. Minkäs sille voi, jos lapsi haluaa leikkiä tai kommunikoida, toisin kuin hänen lapsensa, jolta se kielletään. :(



Kyllä mä haluan, että lapsikin saa leikkiä. Tätä mammaa ei vaan leikkipuistot tai oma lapsensa kiinnosta. Vielä meinaa lisää lapsia tehdä, vaikka suhtautuu lapsiin niin kuin ne eivät saisi muistuttaa olemassaolollaan. :(

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

mieltä kuin #3, Siperia opettaa ;) kaveria, kun omalle lapselleen tulee uhmat jne.. Ihan normimeiningiltä teidän meno kuulostaa. Kaveri on vielä kokematon ensimmäisen lapsen äiti.

Samaa olen huomannut lähipiirissä, mutta kommentit ovat muuttuneet, kun se omakin piltti on aloittanut uhmaamisen :D

Vierailija
8/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

ei vielä kävele eikä osaa vielä juoksuttaa äitiään, joten tuo kaveri ei oikein ymmärrä, mitä on elämä 1-2 vuotiaan kanssa, mun mielestä se on se rankin vaihe. Kyllä varmasti on vuoden päästä toinen ääni kellossa! TAi sitten hänellä on sellainen tyttö, joka vain leikkii nätisti yhdellä lelulla paikallaan eikä koskaan juokse mihinkään...

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

minunkin mielestä meidän tyttö on varsin normaali, vilkas, sosiaalinen ja eloisa taapertaja:) ja käy läpi ensimmäistä orastavaa "minä itte" vaihetta.



Silti tuollainen loukkaa:(



Ja juuri samanlaista kuin (anteeksi en muista kirjoittajan numeroa) mutta sinä joka kirjoitit että tämä vastaavanlainen "ystävä" kommentoi että "minä en jaksaisi jos meidän **** olisi tuollainen" JUURI TUOTA!! aivan samaa hänkin koko ajan huomauttaa.



Vähän kyllä huolettaa miten hänen käy, kun viimeksi tänään sanoi että "jos meidän ***** kiukuttelee tollalailla, minä en kestä kyllä yhtään vaan heti leikkaa kiinni"...



Mitä mieltä olette? annanko vaan olla, vai sanoisitteko jotain?





ap.

Vierailija
10/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

kyllä hänkin tulee vielä huomaamaan myöhemmin, mitä elämä uhmiksen kanssa on.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

"ystävä" kommentoi että "minä en jaksaisi jos meidän **** olisi tuollainen" .


TÄhän sanoisin vaikka että onneksi minä jaksan. Ja ehkä lisäisin että tämä minun xxx on ihana, eloisa ja iloinen lapsi, olisihan se kamalaa jos äiti ei häntä jaksaisi. Sen vois sanoa ihan iloisesti.

Vähän kyllä huolettaa miten hänen käy, kun viimeksi tänään sanoi että "jos meidän ***** kiukuttelee tollalailla, minä en kestä kyllä yhtään vaan heti leikkaa kiinni"... Mitä mieltä olette? annanko vaan olla, vai sanoisitteko jotain? ap.

Tähänkin mä voisin sanoa että kaikki (tai lähes kaikki) lapset kiukuttelee ja uhmaa jossain vaiheessa, ja että on TÄRKEÄÄ että lapsi saa tehdä myös niin ilman että aikuinen menee tolaltaa.

Vierailija
12/12 |
11.08.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

"ystävä" kommentoi että "minä en jaksaisi jos meidän **** olisi tuollainen" .

TÄhän sanoisin vaikka että onneksi minä jaksan. Ja ehkä lisäisin että tämä minun xxx on ihana, eloisa ja iloinen lapsi, olisihan se kamalaa jos äiti ei häntä jaksaisi. Sen vois sanoa ihan iloisesti.

Vähän kyllä huolettaa miten hänen käy, kun viimeksi tänään sanoi että "jos meidän ***** kiukuttelee tollalailla, minä en kestä kyllä yhtään vaan heti leikkaa kiinni"... Mitä mieltä olette? annanko vaan olla, vai sanoisitteko jotain? ap.

Tähänkin mä voisin sanoa että kaikki (tai lähes kaikki) lapset kiukuttelee ja uhmaa jossain vaiheessa, ja että on TÄRKEÄÄ että lapsi saa tehdä myös niin ilman että aikuinen menee tolaltaa.

kiitos, noin teen! todella hyvin sanottu.

ap.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kahdeksan seitsemän kolme