Kerron faktan liittyen juominkeihin

Limu ei ole ikinä ollut demonisoitu juominki lapsuudenkodissani, muttei sen juomiseen ole myöskään kannustettu. En ole ikinä ollut vakavassa koukussa mihinkään happojuominkeihin.

Välillä voi tulla pieni kausi, että tekee koko ajan mieli cocista. Ohi se menee aina ennemmin tai myöhemmin. Sama juttu roskaruuan kanssa (ja se sana roskaruoka tulee niistä pakkauksista, idarit!! Hamppariateria = paljon pakkausroskaa.)

Kerroin tämän jo aiemmin, mutta isäni soitti kotimatkalla ehkä kerran-kaksi kuussa ja sanoi hakevansa hampparin, ja kysyi haluanko minäkin.

Se mikä minua hämmentää jälkeenpäin, on se että otin AINA ihan perus aterian, en mitään mega-annoksia ikinä. Olisin voinut valita ihan mitä tahansa, mutta päädyin aina perusateriaan, sellaiseen jonka jälkeen jää vielä nälkä XD olin vain oppinut siihen, että roskaruokaa syödään vain silloin tällöin ja maltillisesti.

Niin pointti tässä on se, että kylläpä olen kiitollinen, etten ole ikinä oppinut mitään kamalaa ahmimista. Pystyn olemaan liiankin kauan syömättä ja mieluummin niin, kuin että söisin aivan överisti ja olisin kauhea tankki! XD