Teinkö väärin, lopetin minun kissani liian aikaisin?
Kissa oli pitkään ollut sairaana , hänellä kilpirauhas sairaus ja sitten alkoi tulla muita sairauksia. Oli kuitenkin vielä virkeä, ei kuolemansairaus, mutta päätin lopettaa hänet koska en halunnut että hän kärsii enempää (lääkärikäynnit oli hänelle todella stressaavia) Pelkäsin myös että hän saa jonkun kohtauksen, kun olen töissä enkä aina kotona ja kissa olisi joutunut olla yksin suuren osan päivästä. Kissa oli n. 16-vuotias. Mutta nyt alkoi kaduttaa olisiko pitänyt jatkaa lääkitystä ja lääkärissä ravaamissta, olisiko kissani halunnut sitten tätä? Ehkä hän olisi halunnut vielä elää... mitä mieltä olette?
Kommentit (12)
Oikein teit . Kissa sai hyvän lopun eikä joutunut kärsimään turhaan .
Miu, mau, miu, mau, auttakaa, oi miu mau,
Auttakaa oi miu mau, mirrit vaikertaa.
Miks' AP:n neuvoja me emme totelleet,
On kuolo siitä seuraus ja AP:n kyyneleet.…
Teit oikein. Ei ole hyväksi kissan kokea stressiä lääkärin takia.
Kiitos vastauksista. Kissani oli paras ystäväni niin mietint tätä. t. ap
Ihan oikein teit, ei kannata miettiä asiaa enempää. Selvästi ajattelit kissasi parasta. Voimia sinulle.
Tuttu viivytteli vakavasti sairaan koiran lopettamisen kanssa ja palasi kerran vasta myöhään illalla kotiin. Koiran tila oli mennyt päivän aikana niin pahaksi, että se huusi jo suoraa huutoa. Oli huutanut ehkä koko päivän tuskaansa yksin ilman mitään apua.
Joten mielestäni toimit oikein ja ihan jo siitä syystä, jos kissa koki eläinlääkärikäynnit stressaavina ja niitä olisi tullut lisää voinnin heikentyessä ja sairauksien takia. Käynnit olisivat varmasti olleet kissalle aina vain ikävämpiä mutta välttämättömiä.
Parempi liian aikaisin kuin liian myöhään. Eläin ei lopetuksesta kärsi.
Oliko hypertyreoosi? Meillä myös 16-vuotias potilas. Ei tosin muita sairauksia ole vielä todettu ja kisu vaikuttaa ihan tyytyväiseltä. Joka päivä sitä kuitenkin huomaa miettivänsä että kuinka kauan vielä....
Tuo päätös on rankin, mitä lemmikin omistaja joutuu tekemään.
Ja ihan oikea ja vastuullinen päätös. Kissasi sai lähteä vanhana mutta ennen pahimpia kipuja.
Ennemmin liian aikaisin kuin liian myöhään. Oikea päätös. Voimia sinulle.
Liian aikaisin on parempi kuin liian myöhään. Sitä parasta ajankohtaa on oikeasti vaikea sanoa. Tuo yksi tarina koirasta tuossa yllä saa kyyneleet silmiin. Yritetään välttää viivyttämistä, on väärin laittaa eläin kärsimään, jotta saisi lykättyä omaa surua.
Itsellä pohdinnan paikka juuri nyt päällä. 11-vuotias koira on viimeisen vuoden aikana muuttunut mielestäni jotenkin apaattiseksi. Välillä se innostuu (esim. kun tullaan kotiin ja ruoka) mutta pääosin möllöttää. Lenkillä kävelee hidasta tahtia perässäni häntä roikkuen. Joistain hajuista ja rusakon näkemisestä innostuu lyhyeksi hetkeksi. Huolettaa, kun oma ennen niin vilkas muru on muuttunut niin erilaiseksi. Mikä on normaalia vanhuutta ja mikä sitä, että koiralla on paha olla? Koiralle on tehty viimeisen 6 kk aikana kaikki mahdolliset tutkimukset huoleni takia (rahaakin palanut älyttömästi) ja tulosten mukaan kaikki ok. Kipulääkekuuri (kokeilu) ei muuttanut koiran käytöstä virkeämmäksi. En tiedä mitä tehdä ja missä kohtaa. Ainakin jos koira alkaa osoittaa kivun merkkejä niin päätös on selvä.
Ihan hyvä näin.