Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Arvasinhan, ettei olisi kannattanut ruveta mihinkään suhdevirittelyyn kaueampana asuvan kanssa
09.06.2021 |
Toinen asuu pk-seudulla vuokralla ja minä taas useamman sadan kilometrin päässä hänestä Suomen mittaapuussa suurkaupungissa kuitenkin. Minulla on täällä omassa kotikaupungissani hyvä työpaikka ja hyvätasoinen omistusasunto paikkakunnan arvoalueelta.
Minä en halua muuttaa pk-seudulle, eikä ikänsä pk-seudulla asunut halua taasen muuttaa sieltä pois. Tästä tilanteesta rivien välistä jo aikoinaan tälle toiselle vihjailin, mutta hänestä se tuntui olevan myöhemmän ajan murhe, että eletään tässä huumassa ja katsotaan mitä meidän jutusta ylipäätään tulee. No, nyt sitten tunteet ovat syventyneet ja tuntuu, että kummallakin on ahdistunut ja alakuloinen fiilis olemassa olevasta tilanteesta, jota todennäköisesti ei tulla ratkaisemaan mitenkään ilman erkaantumista toisistamme.
Kommentit (16)
Muutenkin teillä tuntuu olevan sen verran varallisuuseroa että anna olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etäsuhteet ei toimi ikinä. Avioparitkin ovat lähes aina samalta paikkakunnalta tai vähintäänkin lähikunnasta.
Olen kerran jos toisenkin aattelehtinut, että kuinka kaukana elävää / olevaa kumppaniehdokasta on järjellistä lähesyä. - Siis ikäänkuin tällaisen asian voisi täysin järjellistää. Mutta vaikka kuinka yritän, niin luonto tai järjen ääni sanoo jotain kun taas kerran huomaan, että minua kiinnosavamman oloien nainen asuu ja elää vähintään parinsadan kilometrin päässä.
Miten vakuuttaa hänet niin, että olen oikeasti hänestä kiinnostunut, enkä ole hakemassa vain hetken hupia ja seikkailua. Ei minulla ole mitään sitä vastaan ettenkö vaihtaisi aikanaan asuinpaikkaani mutta juuri nyt vain siksi, että olen sinkku se tuntuisi typerältä.
Vaikka samaan aikaan huomaan taas yhden vuoden vierähtäneen lisää. Olen sinkku ja ellei ihmeitä tapahdu, niin olen sitä edelleen vielä pitkään; ainakin jos rajoitan "hakuni" liian kapealle alueelle. Kohtaanto ongelma sanoisi, joku olevan ongelmani.
Itse vedin vastaavassa tilanteessa ryynikännit ja heräsin putkasta.
Anna olla kirjoitti:
Nainen vaikuttaa lokilta muutoinkin.
Miksi oletit vuokralla asuvan olevan nainen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse muutin 400 kilometrin päähän isommasta kaupungista pienempään. Oli työ ja oma asunto. Asunto meni hyvin kaupaksi isossa kaupungissa ja pienen etsinnän jälkeen löytyi töitäkin. Mies on yrittäjä niin hänen olisi ollut vaikeampi muuttaa mutta sekin olisi ollut mahdollista. 6kk olimme etäsuhteessa ja nyt olemme olleet yhdessä kohta 10 vuotta. Miehen kanssa synkkasi heti alusta ja aika pian rakastuimme niin olisi ollut hullua erota pelkästään siksi että haluan pitää asuntoni tai asua tietyssä kaupungissa.
Olen myös kokemuksen kautta todennut ettei etäsuhde toimi, lähinnä siksi että etäisyyden myötä tapaamisten järjestäminen voi olla hankalaa. Varsinkin suhteen alussa minulle on tärkeää tavata usein, jotta opin kunnolla tuntemaan toisen ja tiedän millaista elämää hän elää. En ikinä pystyisi luottamaan ihmiseen, jota tapaan vain kerran viikossa jos sitäkään, sillä mistä tiedän vaikka hän tapaisi montaa muutakin siinä sivussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran jos toisenkin aattelehtinut, että kuinka kaukana elävää / olevaa kumppaniehdokasta on järjellistä lähesyä. - Siis ikäänkuin tällaisen asian voisi täysin järjellistää. Mutta vaikka kuinka yritän, niin luonto tai järjen ääni sanoo jotain kun taas kerran huomaan, että minua kiinnosavamman oloien nainen asuu ja elää vähintään parinsadan kilometrin päässä.
Miten vakuuttaa hänet niin, että olen oikeasti hänestä kiinnostunut, enkä ole hakemassa vain hetken hupia ja seikkailua. Ei minulla ole mitään sitä vastaan ettenkö vaihtaisi aikanaan asuinpaikkaani mutta juuri nyt vain siksi, että olen sinkku se tuntuisi typerältä.
Vaikka samaan aikaan huomaan taas yhden vuoden vierähtäneen lisää. Olen sinkku ja ellei ihmeitä tapahdu, niin olen sitä edelleen vielä pitkään; ainakin jos rajoitan "hakuni" liian kapealle alueelle. Kohtaanto ongelma sanoisi, joku olevan ongelmani.
Siis mietitkö nyt tilannetta jossa ette ole vielä tavanneet? Jos näin, keskustelkaa asiasta, eikai mitään sen suuremmin tarvitse vakuutella. Jos toinen osapuoli ei usko mitä sanot niin siirry seuraavaan.
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin 400 kilometrin päähän isommasta kaupungista pienempään. Oli työ ja oma asunto. Asunto meni hyvin kaupaksi isossa kaupungissa ja pienen etsinnän jälkeen löytyi töitäkin. Mies on yrittäjä niin hänen olisi ollut vaikeampi muuttaa mutta sekin olisi ollut mahdollista. 6kk olimme etäsuhteessa ja nyt olemme olleet yhdessä kohta 10 vuotta. Miehen kanssa synkkasi heti alusta ja aika pian rakastuimme niin olisi ollut hullua erota pelkästään siksi että haluan pitää asuntoni tai asua tietyssä kaupungissa.
Tästä olisi hyvä ottaa mallia aloituksen vuokralla asuvan pk-seutulaisenkin, jolla ei ole aloittajaan nähden niinkään paljoa menetettävää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin 400 kilometrin päähän isommasta kaupungista pienempään. Oli työ ja oma asunto. Asunto meni hyvin kaupaksi isossa kaupungissa ja pienen etsinnän jälkeen löytyi töitäkin. Mies on yrittäjä niin hänen olisi ollut vaikeampi muuttaa mutta sekin olisi ollut mahdollista. 6kk olimme etäsuhteessa ja nyt olemme olleet yhdessä kohta 10 vuotta. Miehen kanssa synkkasi heti alusta ja aika pian rakastuimme niin olisi ollut hullua erota pelkästään siksi että haluan pitää asuntoni tai asua tietyssä kaupungissa.
Tästä olisi hyvä ottaa mallia aloituksen vuokralla asuvan pk-seutulaisenkin, jolla ei ole aloittajaan nähden niinkään paljoa menetettävää.
Aloituksen perusteella on ihan mahdotonta sanoa kuinka paljon hänellä on menetettävää. Hänellä saattaa olla tosi kiva työpaikka siellä ja tietää, ettei vastaavaa tulisi muuton myötä saamaan. Tai kaikki läheiset ihmiset. Materia ei ole kaikille ihmisille se tärkein asia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin 400 kilometrin päähän isommasta kaupungista pienempään. Oli työ ja oma asunto. Asunto meni hyvin kaupaksi isossa kaupungissa ja pienen etsinnän jälkeen löytyi töitäkin. Mies on yrittäjä niin hänen olisi ollut vaikeampi muuttaa mutta sekin olisi ollut mahdollista. 6kk olimme etäsuhteessa ja nyt olemme olleet yhdessä kohta 10 vuotta. Miehen kanssa synkkasi heti alusta ja aika pian rakastuimme niin olisi ollut hullua erota pelkästään siksi että haluan pitää asuntoni tai asua tietyssä kaupungissa.
Tästä olisi hyvä ottaa mallia aloituksen vuokralla asuvan pk-seutulaisenkin, jolla ei ole aloittajaan nähden niinkään paljoa menetettävää.
Aloituksen perusteella on ihan mahdotonta sanoa kuinka paljon hänellä on menetettävää. Hänellä saattaa olla tosi kiva työpaikka siellä ja tietää, ettei vastaavaa tulisi muuton myötä saamaan. Tai kaikki läheiset ihmiset. Materia ei ole kaikille ihmisille se tärkein asia.
Mutta luulisi rakkauden voittavan esteet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse muutin 400 kilometrin päähän isommasta kaupungista pienempään. Oli työ ja oma asunto. Asunto meni hyvin kaupaksi isossa kaupungissa ja pienen etsinnän jälkeen löytyi töitäkin. Mies on yrittäjä niin hänen olisi ollut vaikeampi muuttaa mutta sekin olisi ollut mahdollista. 6kk olimme etäsuhteessa ja nyt olemme olleet yhdessä kohta 10 vuotta. Miehen kanssa synkkasi heti alusta ja aika pian rakastuimme niin olisi ollut hullua erota pelkästään siksi että haluan pitää asuntoni tai asua tietyssä kaupungissa.
Tästä olisi hyvä ottaa mallia aloituksen vuokralla asuvan pk-seutulaisenkin, jolla ei ole aloittajaan nähden niinkään paljoa menetettävää.
Aloituksen perusteella on ihan mahdotonta sanoa kuinka paljon hänellä on menetettävää. Hänellä saattaa olla tosi kiva työpaikka siellä ja tietää, ettei vastaavaa tulisi muuton myötä saamaan. Tai kaikki läheiset ihmiset. Materia ei ole kaikille ihmisille se tärkein asia.
Mutta luulisi rakkauden voittavan esteet.
Niin luulisi. Mutta tässä tapauksessa sitä ei selvästi ole riittävästi, kummankaan puolelta.
Itsellä oli samanlainen keissi, mutta sillä lisätwistillä, että alkuhuumassa toinen tuli raskaaksi.
Ei suostunut, terminoimaan, joten sitten tulikin tilanne missä toisen on pakko hylätä omat piirit, perheet, kaikki...
Itse 3:nnen polven stadilaisena uhrasin sen kaiken, ja muutin 600 km päähän kotoa sinne kuuluisalle " perähikiälle ".
Ja voittava osapuoli heittää ne perinteiset " no mut hei, käyt siellä sit aina ku kerkeet, tai tekee mieli moikkaa kavereita ".
Niinpä niin, eihä normi viikosta mene kuin 5 pv työntekoon, ja 1200 km reissaaminen syökin siitä viikonlopusta sen 12h + palautumiset...
Nää jutut ei vaan toimi koskaan.
Muskin hyperlooppia odotellessa...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Anna olla kirjoitti:
Nainen vaikuttaa lokilta muutoinkin.
Miksi oletit vuokralla asuvan olevan nainen?
Miksi sinä oletit lokin tarkoittavan sitä joka asuu pk-seudulla vuokralla?
Siihen ei köyhillä ole varaa. Omaan asuntoon on suurimmalla osalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kerran jos toisenkin aattelehtinut, että kuinka kaukana elävää / olevaa kumppaniehdokasta on järjellistä lähesyä. - Siis ikäänkuin tällaisen asian voisi täysin järjellistää. Mutta vaikka kuinka yritän, niin luonto tai järjen ääni sanoo jotain kun taas kerran huomaan, että minua kiinnosavamman oloien nainen asuu ja elää vähintään parinsadan kilometrin päässä.
Miten vakuuttaa hänet niin, että olen oikeasti hänestä kiinnostunut, enkä ole hakemassa vain hetken hupia ja seikkailua. Ei minulla ole mitään sitä vastaan ettenkö vaihtaisi aikanaan asuinpaikkaani mutta juuri nyt vain siksi, että olen sinkku se tuntuisi typerältä.
Vaikka samaan aikaan huomaan taas yhden vuoden vierähtäneen lisää. Olen sinkku ja ellei ihmeitä tapahdu, niin olen sitä edelleen vielä pitkään; ainakin jos rajoitan "hakuni" liian kapealle alueelle. Kohtaanto ongelma sanoisi, joku olevan ongelmani.
Siis mietitkö nyt tilannetta jossa ette ole vielä tavanneet? Jos näin, keskustelkaa asiasta, eikai mitään sen suuremmin tarvitse vakuutella. Jos toinen osapuoli ei usko mitä sanot niin siirry seuraavaan.
Kiitos kommenistasi! - Suurin ongelma on totta kai minä itse. - Olen kai ennen kaikkea liian arka tai jotain kun ennen kuin ennätän laittaa viestiä, minusta puoleensavetävälle naiselle "järjen ääni" tai ehkä sitten paremmin arkuuteni - what ever - puskee sisälläni mieleeni lujaa kysyen, että mitä oikein kuvittelen jos tai kun nyt yrittäsin ottaa häneen yhteyttä.
Hassua tai outoa paremmin, koska eihän se, että ottaisin häneen asiallisesti selkeästi ja ymmärrettäväsi yheyttä ole vielä tae mistään. Ei vaikka hän asuisi ja eläsi lähempänä. - Eli hän voisi yhtä hyvin kieltäytyä olemasa minusta kiinnostunut;, edes niin paljon, että haluaisi vastata yhteydenottooni; asusii ja eläisi hän missä hyvänsä.
Onko siis ihme, eä pysyy sinkkuna kun elää pöndellä, jossa potenttiaalisia (tai yhtään ketään) sinkkunaisia kohtaan harvoin live:na. Tai ainakin näin luulen, koska en minä tapaa ihmisten sivilsiäätyä tapaa kysellä, silloin kun heitä ohikiitävässä arjessani joskus näen ja huomaan, osaamatta tai huomaamatta läehsyä heitä sen kummemmin. Mutta en myöskään rohkene ottamaan heihin yhteyttä nettideittisovelluksen kautta. - - - Tinderiä en ole halunnut käyttää kahdesta syystä 1. siksi, että en pidä sen maineesta: seksi ja pano tutkana mutta myös siksi, että luulen sen olevan aikas hiljainen omalla asuin seudullani..
Alue: Aihe vapaa
Nainen vaikuttaa lokilta muutoinkin.