Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Opettajat ja muut: mitä ajatuksia Ruotsin ysiluokka herättää?

Vierailija
16.09.2009 |

Kuka on seurannut Teemalta kiinnostavaa tosi-tv-sarjaa Ruotsin Ysiluokka? Mitä ajatuksia se teissä herättää?



Itse ihmettelen esim. sitä, että oppilaat valuvat luokkaan ihan milloin sattuu. Onko näin myös Suomessa, ja onko meno yhtä levotonta täälläkin? Ja se yksi poika oli kieltäytynyt osallistumasta liikuntaan jo vuosien ajan, eikä kukaan välittänyt.



Lisäksi kiinnitin huomiota johonkin ihmeelliseen ruotsalaiseen systeemiin, jossa lukio-opetus on ikään kuin eroteltu heikommille ja paremmille oppilaille. Mistähän siinä lienee kyse, täällä Suomessa ei ainakaan vastaavaa ole.



Entä mitä mieltä näiden "Ruotsin parhaiden opettajien" opetusmenetelmistä, vai onko siitä saanut vielä riittävää kuvaa? Itse on osaa arvioida, kun en ole alan ammattilainen. Aika mainio kyllä se kreikkalainen miesope, joka aina halaa oppilaat kun nämä lähtevät luokasta.



Haaste on ainakin hurja, eli nostaa huonosti menestynyt luokka parhaiden joukkoon koko maassa. Esimerkiksi musiikinope on ottanut ison pähkinän purtavakseen, kun oppilaiden pitää esitellä juhlassa koko rockin historia musiikkiesitysten avulla. Tai sitten tuo, että olemattoman lähtötiedon varassa oppilaiden on opittava esim. todennäköisyyslaskentaa. Onko keskiverto-oppilaalla tosiaan noin paljon salattuja kykyjä, jotka vain pitää osata kaivaa esille? Toisaalta nuoret osaavat olla teräviä ja motivoituneita, kun haluavat.



Joidenkin vanhempien asenne muuten viimeisessä jaksossa kummastutti, kun he eivät näytä haluavan lapsilleen hyvää opetusta. Kun esim. äidinkielen opettaja oli huolestunut siitä, että eräs poika ei lue kotona mitään eikä sanavarasto kehity, äiti vain tolkutti, että kyllä tämän veljetkin pärjäävät samoilla eväillä. Tosin kukaan ei sitten näyttänyt ottavan lastaan pois luokasta. Varmaan heitä vain huolestutti kova prässi oppilaille.

Kommentit (3)

Vierailija
1/3 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

että jos opettajat todella onnistuivat tavoitteessa nostaa luokka Ruotsin kolmen parhaan joukkoon, niin se ei ole todellakaan imartelevaa Ruotsin koululaitokselle. Oppilaiden lähtötiedoissa näyttää olevan niin pahoja puutteita, että ei siltä pohjalta luulisi pääsevän yhdeksännen luokan tavoitteisiin muutaman kuukauden aikana.



Huippuopettajatkin näyttävät ihan tavallisilta opettajilta - samanlaisilta kuin oli minun koulussani. Ei heissä mitään vikaa ole, mutta ei toisaalta näytä olevan myöskään mitään ihmeellistä.

Vierailija
2/3 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tässä muutama minun mielipiteeni:



- älytöntä luokitella opettajia tolla tavalla

- alkuperäisten opettajien jalkojen alta on vedetty matto

- luokka on ihan normi luokka

- oppilaiden osaaminen kuvasta hyvin Ruotsin suuria sos.luokkien eroja

- Ruotsin koululaitos on muutenkin vähän vinksallaan.



t. yläasteen erittyisluokanopettaja joka ononnellisesti äippälomalla

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/3 |
16.09.2009 |
Näytä aiemmat lainaukset

luokkahan on virallisesti ihan tavallinen, mutta en minä nyt usko, että edes Ruotsissa on tavallista, että luokat valuvat tunneille aamusella ihan miten sattuu tai että joku ei osallistu johonkin aineeseen vuosikausiin ilman että kukaan voi sille mitään. Joten joko se luokka ei oikeasti ole ihan tavallinen, tai sitten jossain vähän liioitellaan.



On totta, että murrosikäisillä usein on paljon piilossa olevaa ja uinuvaa potentiaalia, joka toisissa oloissa herää ja tulee käyttöön ja toisissa oloissa ei herää vaan ihminen alisuoriutuu jatkuvasti. Tämän takia Suomessakin ON eritasoisia ylläkouluja ja lukioita, vaikka opetus teoriassa on standardisoitua ja opetussuunnitelman ja arviointiperusteet yhtenäiset. Toisessa koulussa ilmapiiri vaan kannustaa opiskelemaan(kin) ja toisissa taas se kannustaa menemään siitä missä aita matalin on. Minusta se, että oppilaat näyttävät pystyvän parantamaan suoritustasoaan reippaasti tällä luokalla perustuu lähinnä tähän ilmiöön, ei niinkään siihen, että koululaitos Ruotsissa (tai Suomesssa, sen puoleen) olisi kokonaan mätä. Mutta kylä esim Tampereella jonkun Hervannan yläasteeen ja Tammerkosken yhteiskoulun ero on oikeasti ihan näkyvissä. Se on kiinni ilmapiiristä.



Mitä tulee opetusmenetelmiin niin hienoa ohjelmassa on se, että siitä näkyy miten suuri vaikutus voi olla sillä, että oppilaat otetaan yksilöinä, joita jokaista pitää kannustaa ja joilta jokaiselta pitää myös vaatia erikseen - ei vain osana opettajien silmien alla koulun läpi liukuvaa massaa. Juuri tämä luo sitä ilmapiiriä. Sen isjaan sen rokinhistoriaprojekti on oikeastaan aika naurettava. Kysyn vaan, mitä tapahtuisi, jos JOKAINEN koulun luokka loisi joulujuhlaan vastaavan projektin? Kuinka monta päivää ne juhlat kestäisivät? Ja miksi juuri musiikilla pitäisi olla tämmöinen mahdollisuus - eikö yhtä hyvin vaikka äidinkielestä voitaisi laatia näytelmä projekti. Ja kun joka luokalla olisi musiikkiprojektija näytelmäprojekti ja pari muuta projektia niin ...



Vanhempien käytöstä minäkin vähän ihmettelin, mutta luulen sen johtuneen siitä, että vanhemmat kokevat lastensa kykyjen arvostelun usein myös arvosteluna itseään kohtaan. En ole opettanut lastani lukemaan tarpeeksi paljon, jne. Puolustelevat itseään, kun kokevat olevansa hyökkäyksen kohteena. Tätä näkee Suomessakin aika usein. Ja samoin ne aikaisemmat opettajat (ja ehkä muutkin ruotsalaiset opettajat jotka ohjelmaa kovasti kritisoivat?) kokevat olevansa hyökkäyksen kohteena. niinpä sen sijasta, mitä ohjelmassa on hyvää, he kokevat tarpeelliseksi keskittyä sen puutteisiin.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi kolme kahdeksan