Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon siedät piikikästä käyttäytymistä läheiseltäsi?
31.05.2021 |
Milloin tulee raja vastaan vai annatko sitä tapahtua aina vaan, vaikka käyttäytyisit itse todella nätisti ja ymmärtäväisesti tätä ihmistä kohtaan?
Kommentit (11)
Riippuu tilanteesta ja siitä, mitä on piikikkyyden taustalla.
Jos koen, että toinen töksäyttelee väsymyksen tai ärtyneisyyden tai stressin takia, annan töksäytellä ja jätän hänet rauhaan. Ihmisillä ON oikeus olla pahalla tuulella, silloin annan hänen rauhassa kiehua ja lauhtua.
Aikuinen ihminen ei tuppaudu toisen lähireviirille väkisin, jos huomaa, että toinen haluaa olla yksin ja rauhoittua.
Jos taas on pakko hoitaa yhdessä asioita ja kyse on ilkeilystä, jolle ei ole selkeää (minusta riippumatonta) syytä ja joka purkautuu täysin aiheetta vain minuun, niin voin sanoa, että "miksi olet pahalla tuulella, purat sitä nyt aika epäreilusti minuun".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En siedä sitä juuri lainkaan, mutta en uskalla ilmaista sitä mitenkään. Yritän vain kestää ja ymmärtää. Tiedän, että tämä aiheuttaa haittaa ennen kaikkea itselleni, mutta en ole toistaiseksi oppinut toimimaan toisinkaan.
Siedän todella paljon.
Aivan vain siksi, että hän on tietyllä tavalla sivitymätön ja tietämätön asioista.
Jos hän käsittäisi asioista enemmän, hän ei puhuisi niin pirullisesti ja loukkaavasti.
Säälin häntä hänen tyhmyytensä takia, ja annan piikkien mennä toisesta korvasta sisään, ja toisesta suoraan ulos.
Hyvin vähän, hyvin vähän, kun en harrasta sitä itsekään.
Enää ei ole pakko sietää, kun en ole yhteyksissä. Oli ymmärtämätön ihminen, jolle sanomisesta olisi tullut enemmän haittaa, joten oli pakko kestää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mikä on piikikästä ja mikä on olevinaan ystävällistä, mutta todellisuudessa alentuvaa käytöstä...
Jos kyseessä olisi perheenjäsen, sietäisin varmaan rajattomasti, koska pelkään perheensisäisiä konflikteja.
Jos kyseessä olisi sukulainen, en menisi tapaamaan muuten kuin sukujuhlissa, ja siellä en ko. ihmiselle puhuisi. Jos ei siellä jättäisi minua rauhaan, keksisin jonkun tekosyyn, jonka varjolla voisin liueta tieheni.
Jos kyseessä olisi kaveri, en enää tapaisi häntä, ja vastailisin viesteihin niukasti. Minimoisin kaiken yhteisen toiminnan hänen kanssaan, vaivautumatta kuienkaan virallisesti katkaisemaan välejä. Paitsi jos oikeasti olisi ahdistava tyyppi, silloin estäisin numeron.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sanon heti suoraan, etten ole mikään laskiämpäri eikä minuun voi oksentaa paha oloaan.
Turhaa on pitkittää tuon sanomista kun se tulee eteen kuitenkin jossain vaiheessa. Mitä aikaisemmin tekee asian selväksi niin sitä mukavammin yleensä kanssakäyminen on jatkossa.
Mä vedän turpaan heti kun näyttää siltä.
Siedän aikani, kunnes joko alan vältellä ihmistä ja lopulta laitan välit poikki, tai sitten itse räjähdän, jolloin tulee aika suoraa palautetta. Loputtomiin ei kukaan tuollaista jaksa. Miksi pitää piikitellä, tai kiusata muita?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kysyn mikä saa hakeutumaan seuraani jos kerran mussa ei ole muuta kuin kritisoitavaa.
Sanon heti suoraan, etten ole mikään laskiämpäri eikä minuun voi oksentaa paha oloaan.
Turhaa on pitkittää tuon sanomista kun se tulee eteen kuitenkin jossain vaiheessa. Mitä aikaisemmin tekee asian selväksi niin sitä mukavammin yleensä kanssakäyminen on jatkossa.