Enkeli-Elisan kirjoittaja satuilee taas

Eräässä facebookin kotikouluryhmässä:

Olen tainnut joskus aiemminkin kirjoitella tästä aiheesta tänne, mutta asiat ovat vähän päivittyneet ja kaipailisin ajatusten vaihtoa.

Meillä on 8-vuotias vahvasti erityispoika, joka käy nyt ykkösluokkaa pienluokassa (7 oppilasta). Nyt toukokuu ollaan menty nelipäiväisellä kouluviikolla, koska poika on koulusta tosi kuormittunut.

Pojalla on diagnosoitu ADHD, uhmakkuushäiriö, vaikea kehityksellinen kielihäiriö, motoriikan kehityshäiriö ja vähän muuta... Nyt ollaan päästy autismitutkimuksiin, jotka alkavat ensi kuussa.

Poika on todella fiksu ja oppivainen. On osannut jo pari vuotta lukea, lukee ja kirjoittaa sujuvasti sekä suomeksi, että englanniksi (englantia hänelle ei ole kukaan opettanut), matematiikan tehtävät ovat helppoja ja muutenkin poika imee itseensä tietoa hyvin.

Vaan arki on suoraan sanottuna yhtä helvettiä. Jokainen aamu on yksi reilun tunnin puristus, että poika saadaan koulutaksiin. Ollaan rehellisesti sanottuna tähän aika loppu. Samaten illat ovat todella vaikeita.

Opettaja näkee sen, että poika on todella väsynyt koulun kuormittavuuteen. Päivät, kun poika on "kotikoulussa", ovat aivan erilaisia kuin muut arkipäivät. Poika nousee hyväntuulisena aamulla, tulee keittiöön ja kaivaa omatoimisesti repustaan kirjat ja tekee tehtävät yhdellä istumalla 1-2 tunnin aikana heräämisestä. Poika on koko päivän paljon rennompi kuin koulupäivinä.

Rehellisesti sanottuna mun tekisi mieli puhaltaa tää peli poikki. Todeta, että ensi syksynä meillä jäädään kotikouluun. Vaan on oikeasti vain yksi asia, joka mua kotikoulussa pelottaa ja se on KAVERIT.

Älkää pliis sanoko, että kyllä niitä kavereita löytyy. Mä olen itse ollut aina tosi huono löytämään itselleni ystäviä, joten koen, että olen ihan onneton auttamaan lastakaan asiassa. Lisäksi kun summataan kaikki pojan haasteet niin... Normaalit harrastusryhmät ovat täysin poissuljettuja. Poika ei pärjää niissä haastavan käytöksen vuoksi. Sopivaa erkkalapsiryhmää en ole löytänyt paikkakunnaltamme. Nykyisellään pojalla on koulussa Paras Ystävä, mutta pahoin pelkään, että jos poika jää kotiin, tääkin ystävyys jää, kun ystävä löytää kaveriksi jonkun toisen, jonka kanssa on koulupäivinäkin. Muiden lasten kanssa poika ei tule koulussa toimeen. Lähtökohtaisesti tulee paremmin juttuun itseään nuorempien kanssa.