Mistä tämä johtuu? Kuormitun nopeasti ihmisten seurassa. Pakko saada olla yksin välillä.

Up

Introvertti

Introvertti jolla extroverttisiä piirteitä

onko se ollut aina vai nyt alkanut

Vaikea sanoa. Itseäni vaivaa aistiyliherkkyys eli ei tarvitse välttämättä olla varsinaisesti kenenkään seurassa, vaan esim kaupungin hälinä häiritsee aivan valtavasti.

Mitä parempi vointinen henkisesti on niin sitä paremmin pystyy sietämään erilaisia ärsykkeitä. Silti hiljainen hetki itsensä kanssavähintään kerran päivässä on yhtä juhlaa.

Ei sinussa vikaa ole, minäkään en jaksa ihmisiä kovin pitkään. Nykyään en edes pitkänkään ajan kuluttua ala kaivata seuraa. Kehitän itseäni ja harrastelen harrastuksiani.

Sosiaalinen introvertti. Kyllä meitä on aika paljonkin.

Erityisherkkä. Aiheesta löytyy netissäkin nykyään kivasti tietoa. Itselläkin paljon kokemuksia tällaisen kumppanina olemisesta. Ei ihan helpointa. Silloin on parasta olla oma(kin) kämppä, koska aina vähän väliä joutuu tekemään tilaa toiselle kun "haluaa olla yksin". Siis lähtemään pois, sama minne. Ei siis minkäänlaista edeltävää riitaa tms. tarvita.

Näillä on useimmiten myös joitakin erityisiä kykyjä, kuten poikkeuksellisen hyvä suuntavaisto ja ympäristön pienimpienkin yksityskohtien huomaaminen ja muistaminen. Rasittavaa yhteiselossa, joska jos erityisherkkä nukkuu ja itseä ei satu nukuttamaan, on oltava hiirenhiljaa. Kuulee nuppineulankin putoamisen toisessa huoneessa. Rasittavaa sille unettomalle...

Se on sinun luonteesi. Et tarvitse mitään leimaa. Luonteita on yhtä monenlaisia kuin ihmisiäkin. Väitän että jokainen kaipaa välillä seuraa ja välillä yksinäisyyttä, vaihtelevissa määrin.

Olen itse todennut että kotini on mulle turvapaikka. Kanssakäyminen muiden kanssa aiheuttaa sen, että keräilen voimia monta päivää kotona. T. Erakko

Vierailija kirjoitti:

Erityisherkkä. Aiheesta löytyy netissäkin nykyään kivasti tietoa. Itselläkin paljon kokemuksia tällaisen kumppanina olemisesta. Ei ihan helpointa. Silloin on parasta olla oma(kin) kämppä, koska aina vähän väliä joutuu tekemään tilaa toiselle kun "haluaa olla yksin". Siis lähtemään pois, sama minne. Ei siis minkäänlaista edeltävää riitaa tms. tarvita.

Näillä on useimmiten myös joitakin erityisiä kykyjä, kuten poikkeuksellisen hyvä suuntavaisto ja ympäristön pienimpienkin yksityskohtien huomaaminen ja muistaminen. Rasittavaa yhteiselossa, joska jos erityisherkkä nukkuu ja itseä ei satu nukuttamaan, on oltava hiirenhiljaa. Kuulee nuppineulankin putoamisen toisessa huoneessa. Rasittavaa sille unettomalle...

Suuntavaistolla ei ole mitään tekemistä erityisherkkyyden kanssa. Kumppanisi kuulostaa enemmän autisminkirjolaiselta.

Älä turhaa pohdiskele asiaa.Jokainen olemme niin erinlaisia: Onneksi! Jotkut viihtyvät aina seurassa ja pitää olla aina kontakteja.Jotkut haluavat erä tauon kaikista.Ite en sovi tapamisia esim. sama päivänä eri aikaan 2 ihmistä.Tai jos käyn rutiini tarkistus  lääkäri,en tapaa samana päivänä muita. Viihdyn yksikseni ja todella lopettanut kahvin keitot tuvaville, sekun kumin kaimoille.Koti osaan olla yksinkin.Mitä virike minulle on jos kotini keitelen kahvia ,naamat vain vaihtuisi,kun ei ollut koskaan vastavierailuja.Nuorilla on erinlaiset kontaktit ja tarve ,kohdata ystäviä ymm.Normaalia. Ikää kun tulee osaa olla yksikseen.Tosi on aina Joulu,suuri ilo Jos ? Tai    Kun lapset ja lapsen lapset tulee.Mutta on korona aika ja rajoitukset, kaikki matkan takana.Mutta elämää.

Mulla ihan sama.

Kun olen saanut ladattua akkuja on ihan OK nähdä ihmisiä. Olen oppinut sen, että minun ei tarvitse kokea huonoa mieltä, että viihdyn omassa seurassani. Silloin kun haluan, viin sitten hakeutua johonkin ihmiset pariin..

Olen huomannut, että tarvitsee itseni kanssa oloa, kuin keskimääräiset....ilmeisesti niin, vaikka en kyllä tiedä miten paljon ihmiset tarvitsevat omaa tilaa.

Oma sääntöni on se että palautumiseen pitää olla x 2 se aika joka kuormitti, esimerkiksi hyvin sosiaalinen viikonloppu sukujuhlissa tarkoittaa sitä että tarvisen sen jälkeen kuusi päivää hengähtämiseen ja hiljaisuuden kuuntelemiseen. Poltin nuorena itseni loppuun kunnes löysin omat rajani, omilla säännöilläni en tunne tulevani hulluksi siitä kun maailma tulee liikaa iholle. Joillekin ihmisille vaikea ymmärtää, mutta ne jotka välittävät tajuavat kyllä että kyse on sinun hyvinvoinnistasi.

Introvertti ja sen lisäksi HSP -tyyppi. Haastava yhdistelmä, jota ei vielä tunnisteta riittävän hyvin !

Sama. Olen rikki jo yhdestä minulle liian pitkästä puhelusta, jos joku kaveri soittaa.

Vierailija kirjoitti:

Introvertti jolla extroverttisiä piirteitä

Kyllä introverttikin kaipaa muita ihmisiä, mutta sopivissa "palasissa". Ei tarvitse siis olla mitään erityisiä ekstroverttipiirteitä.

Olin vastaamassa samaa. Kuulostaa enemmän autisminkirjolta.

Itse asiassa olen epäillyt, että myös toisella lapsellamme on autisminkirjoa (lievä) ja samalla vahvuutena on erityisen hyvä suuntavaisto ja siitä olin etsimässä lisää tietoa ja törmäsinkin tähän keskusteluketjuun. Myös lääkärit arvioineet, että voisi olla autisminkirjolla (entinen asperger), mutta vielä ei ole tarvinnut testausttaa, vaikka välillä haasteita ollut enemmän ja vähemmän. 

Siinä missä muut opiskelee matikkaa, niin hänen kanssaan harjoitellaan ja opiskellaan sitä miten ihmiset käyttäytyvät täällä keskenään ja ovat vuorovaikutuksessa. Intetään ja kerrataan.