Tämän takia meikkaaminen kuuluu aloittaa yläasteella
Koska jos alat opetella meikkaamista aikuisena, joudut käymään silloin sen ikäisenä läpi kaikki ne epäonnistuneet nolot kokeilut.
Nimimerkillä 28-vuotiaana töihin vääränvärisellä meikkivoiteella ja kaularajalla sekä levinneellä huulipunalla ilman rajauksia.
Kommentit (8)
Kohta rientävät kaikki luonnollisuuden ja aitouden palvojat kertomaan, ettei meikkaamista pidä ylipäätään aloittaa. Koska "se on feikkiä ja ihmisen jolla on hyvä itsetunto ei tarvitse meikata."
Ihan sama millaisella naamalla kukin menee.
Vierailija kirjoitti:
Onneksi ei ole pakko opetella ikinä.
Mutta onneksi saa opetella. Parempi myöhäänkin kuin ei milloinkaan.
Juuh. Sitten on niitä, jotka on kyllä meikanneet koko ikänsä, mutta lopputuloksesta tulee silti mieleen psykoosin tai hahmotushäiriön mahdollisuus.
Jokainen näyttää paremmalta hiukan meikattuna. Siististi, taidolla ja oikeilla tuotteilla tietenkin. Meikillä korostetaan niitä kauniina ja naisellisina pidettyjä piirteitä, joista luomukauneuskin koostuu.
Jos nämä luomun ihailijat ovat rehellisiä itselleen ja muille, niin he myöntävät että sellainen nainen on meikittäkin kaunis jolla on kauneuden "peruspalikat" kunnossa ehostamattakin: symmetriset piirteet, tasainen iho, suuret silmät, tummat ripset ja kulmat jne. Helppohan silloin on esiintyä edukseen meikittä! Harva kuitenkaan voi käsi sydämellä sanoa pitävänsä ketä tahansa pirkkoa mustine silmänalusineen, kirjavine ihoineen, värittömine ripsineen ja tihrusilmineen kauniimpana ilman meikkiä kuin meikattuna.
Toisaalta taas moni pitkään meikannut saattaa jumiutua johonkin meikkaustapaan, joka ei kuitenkaan itselleen sovi. Monet nuoruuden "meikkimokat" ovat muutenkin vain kyseisen ajan trendejä (tästä esimerkkinä vaikka 2000-luvun helmiäisvalkoinen luomiväri), jotka silloin näyttivät ihan sopivilta, vaikka vanhoja kuvia onkin kiusallista katsoa. :) Meikkivoidekämmit nyt johtuvat vain siitä, että Suomessa on edelleen todella huonosti sävyjä myynnissä.
Onneksi ei ole pakko opetella ikinä.