Jos alkaa ilkeäksi paraneeko elämä?

Oot ollu täys mul**u koko elämäsi ajan.

Vierailija kirjoitti:

Oot ollu täys mul**u koko elämäsi ajan.

Perustele.

Vain kokeilemalla selviää. Jos olet ollut ylikiltti niin luovu siitä ainakin, ei kannata uhrautua kuin harvojen ihmisten takia.

Jos alat ilkeäksi, saat ilkeyttä takaisin.

Paranee! Ja sitä paitsi kaiken mielistelijöistä ei tykkää kukaan. Itseään pitää puolustaa.

Vierailija kirjoitti:

Jos alat ilkeäksi, saat ilkeyttä takaisin.

Sittenhän se ei muutu miksikään. Saan meinaan nyt kilttinä ihan jatkuvasti ilkeilyä takaisin.

Meinaatko jotain karma-hommia? Tuntemillani ikeillä, inhottavilla ihmisillä tuntuu porskuttavan elämässä ihan hyvin, eli ei se ainakaan ole heidän olosuhteitaan näennäisesti huonontanut. En sitten tiedä miten hyvä olo on itsensä kanssa, jos tietää aiheuttavansa muille pahaa mieltä. Minä en pystyisi, vaikken mihinkään karmaan uskoisi. Paljon mukavampi elää, vaikka sitten vähän kurjaa elämää, kunhan on tasapainoinen olo oman itsensä ja tekemistensä kanssa.

En tiedä suoraan ilkeilystä, mutta puoliaan kannattaa pitää ainakin. Tämä tosin ainakin naisilla monesti tulkitaan ilkeydeksi, miehillä jämäkkyydeksi. Kynnysmatoista ei pidä kukaan ja jos olet kynnysmatto niin ylitsesi kävellään varmasti.

Ei parane.

Rupea mielummin välittämään itse omasta itsestäsi. Sinulla on oikeus mielipiteisiin, sinulla oikeus pitää puolesi, sinun ei tarvitse kenenkään antaa käveli ylitse. Voit hyvällä omallatunnolla kieltäytyä silloin sinusta siltä tuntuu.

Jos joku on sinulle ilkeä, niin voit toki nokittaa siitä hänelle takaisin tai sanoa sen hänelle, tai sanoa, että LOPETA.

Muuttuminen ilkeäksi ei varmaan auta.

Ole hyvä itsellesi. Ajattele että puolustat jotakin epäreilussa tilanteessa, niin huomaat, että se on varsin oikeutettua. Ja on jotenkin helpompi asettua

siihen.

Sinä olet arvokas ja sinä olet hyvä.

Periaatteessa ei kyllä hirveästi kannata olleitten kanssa kaveerata. Vai kuin?

Tai sitten vaan nostaa kissan pöydälle. Kertoo, että tämä nyt ei käy.

Vierailija kirjoitti:

Meinaatko jotain karma-hommia? Tuntemillani ikeillä, inhottavilla ihmisillä tuntuu porskuttavan elämässä ihan hyvin, eli ei se ainakaan ole heidän olosuhteitaan näennäisesti huonontanut. En sitten tiedä miten hyvä olo on itsensä kanssa, jos tietää aiheuttavansa muille pahaa mieltä. Minä en pystyisi, vaikken mihinkään karmaan uskoisi. Paljon mukavampi elää, vaikka sitten vähän kurjaa elämää, kunhan on tasapainoinen olo oman itsensä ja tekemistensä kanssa.

Sori, luin aoituksen huonosti. Karmaa nimenomaan meinasti. :)

Kannattaa, suosittelen. Aloin ilkeäksi jokunen vuosi sitten.

Jäi moni turha ihminen pois elämästä.

Mustanaamion asenteella hyvä hyville ja paha pahoille.

Ei ole ilkeää arvostaa itseään. Ilkeää on vähätellä muita.

En ymmärrä, miksi ilkeys mitenkään parantaisi elämänlaatua. Ilkeä ihminen joutuu elämään itsensä kanssa koko lopun elämäänsä.

Kuten myös oikeasti aikuinen, toisia ja itseään arvostava, omat rajansa vetävä ja niistä kiinni pitävä ihminen.

Olen huomannut että työpaikoilla ilkeäksi rupee naiset kellä ukko lähteny lätkimään tai heillä on vain poikia mutta ei tyttöjä.

Ihmiset joilla on tyttölapsi ovat usein nuorille naisille ok koska ovat oman tyttärensä kasvun nähneet

Ei. Älä rupea ilkeäksi

Itselläni on ollut vaikea pitää puoliani. Olin aika alistettu lapsi. Vaikka kuinka tanssin anopin, sukulaisten ja kaverien pillin mukaan, ei kukaan minua arvostanut yhtään sen enempää. Minä olin aina se joka meni ja teki ja pyyteli turhia anteeksi.Sitten aloin opetella ein sanomista. Jos joku sanoi ilkeästi, otin todellakin etäisyyttä. Itse en halua olla ilkeä takaisin, siitä tulee paha mieli. Itsensä puolustaminen kannattaa vaikka aluksi se tuntuu pelottavalta että kukaan ei sitten pidä minusta. Ja kyllähän siinä joku ihmissuhde lopahtikin, ei haitannut sekään kun oli pelkkää pompottelua.

Yleensä ilkeät ihmiset perustelevat hyvinkin tietoista ilkeyttään sillä "että pitävät vain puoliaan".

Sanotaan, että hyvä omatunto on paras päänalunen. Ja niin on. Voi mennä hyvillä mielin nukkumaan, eikä tarvi pelätä, milloin jää vihdoin kiinni jostakin teostaan, milloin ilkeä totuus ja ilkeät teot paljastuvat koko maailmalle. Ja totuus on, että kun tekee ilkeitä tekoja muille, elää ilkeydessä. Kiehuu sappiliemissä eläen ja luoden maailmasta joka päivä omaa henkilökohtaista h.vettiä. Pa.kamainen ihminen elää p.ssä.

Ja kun tutkittiin ihmisten ajatuksia kuolinvuoteilla, lähes kaikki katuivat omia tekojaan ja tekemättä jättämisiään. Ne jättivät viimeisinä ajatuksina. Muiden tekoja itselle ei ajateltu. Katumus on siis edessä kuitenkin, tavalla tai toisella. Kuten sanoin, puhdas omatunto on silloinkin paras tyynynpäällinen.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, suosittelen. Aloin ilkeäksi jokunen vuosi sitten.

Jäi moni turha ihminen pois elämästä.

Mustanaamion asenteella hyvä hyville ja paha pahoille.

Mustanaamio taitaakin olla melkoisen yksinäinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa, suosittelen. Aloin ilkeäksi jokunen vuosi sitten.

Jäi moni turha ihminen pois elämästä.

Mustanaamion asenteella hyvä hyville ja paha pahoille.

Mustanaamio taitaakin olla melkoisen yksinäinen.

Koira ja hevoinen löytyy. Sekä p y g m i.

Ei tarvitse alkaa ilkeäksi, mutta vedä raja sille miten paljon menet toisten juttuihin mukaan. Minulla on kokemusta siitä, kun olin toisten kuormien kantaja ja elämän järjestelijä oman elämäni kustannuksella. Vihdoin sain tarpeekseni. Yksi kysymys auttoi alkuun. Opin kysymään, että miten olet ajatellut hoitaa asian. Jotkut olivat sitkeitä ja yrittivät esittää, että minä olen ainoa henkilö, joka voi auttaa. Vaikeaa oli sanoa, että olet järkevä ihminen ja löydät kyllä asiaan ratkaisun. Järjestelin heidän raha-asioitaan, asumistaan ja rakkausasioita. Joskus annoin rahaakin. Liika kiltteys on läheisriippuvuus -niminen sairaus. Sinun pitää itse päättää mihin lähdet mukaan.

Kai se voi hetkeksi itsetuntoa nostaa, kun saa sanoa suoraan ja ilkeästi. Jonkun ajan kuluttua luultavasti huomaa vain olevansa yksin. Sen tilan korjaaminen voikin olla sitten vuosien projekti, jos edes itseään saa enää ilkeilystä luopumaan.

Rajansa voi pitää ja olla silti mukava.

Vierailija kirjoitti:

Yleensä ilkeät ihmiset perustelevat hyvinkin tietoista ilkeyttään sillä "että pitävät vain puoliaan".

Sanotaan, että hyvä omatunto on paras päänalunen. Ja niin on. Voi mennä hyvillä mielin nukkumaan, eikä tarvi pelätä, milloin jää vihdoin kiinni jostakin teostaan, milloin ilkeä totuus ja ilkeät teot paljastuvat koko maailmalle. Ja totuus on, että kun tekee ilkeitä tekoja muille, elää ilkeydessä. Kiehuu sappiliemissä eläen ja luoden maailmasta joka päivä omaa henkilökohtaista h.vettiä. Pa.kamainen ihminen elää p.ssä.

Ja kun tutkittiin ihmisten ajatuksia kuolinvuoteilla, lähes kaikki katuivat omia tekojaan ja tekemättä jättämisiään. Ne jättivät viimeisinä ajatuksina. Muiden tekoja itselle ei ajateltu. Katumus on siis edessä kuitenkin, tavalla tai toisella. Kuten sanoin, puhdas omatunto on silloinkin paras tyynynpäällinen.

Mua kyllä ärsyttää se, että muut nimittelee minua ja kiusaavat kaikin tavoin. ap