Onko tällä palstalla sairaalloisen ylipainoisia?

Siis kokemuksianne 😂 Itsellä ei varmaan ois tarvetta kysellä täällä, jos olisin ylipainoinen.

Määrittele ensin, mitä SINÄ tarkoitat sairaalloisella ylipainolla, riittääkö 5 tai 10 kiloa? Vai 50 kg?

No en kehtaa salille. En kyllä kehdannut kun BMI oli 23

Läyn lenkillä pimeällä, en kehtaa hakea töitä tai hakea opiskeleen. Mies käy kauppassa, en kehtaa itse

Eka pitäisi laihtua, että voisi elää, mutta ei ole itsekuria

Tuli synnytyksen jälkeen masennus, ainoa ilo oli syöminen. Masennus poissa mutta kilot jäi. Tuhansia kertoja olen yrittänyt laihduttaa, aina repsahdan.

Työtön, 35v, 100kg,

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin, mitä SINÄ tarkoitat sairaalloisella ylipainolla, riittääkö 5 tai 10 kiloa? Vai 50 kg?

Kaipa hän tarkoittaa ihan sitä virallista lääketieteellistä BMI rajaa.. eli yli 40.

BMI 41. Itse koen, ettei mitään hankaluutta tai haastetta arjessa eikä terveydessä tällä hetkellä ole, mutta ikä kun lisääntyy niin varmasti tulee. Nyt siis hallittu painonpudostus menossa.

Syynä tähän painoon on syömishäiriö.

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin, mitä SINÄ tarkoitat sairaalloisella ylipainolla, riittääkö 5 tai 10 kiloa? Vai 50 kg?

Tarkoitan painoindeksin määritelmää :) Raja on 170-senttisellä 116 kiloa ja 160-senttisellä 103 kiloa. Noin 40 kilon ylipaino siis.

Kun kuljin tv:n ohi, niin ex-mies valitti että tippuu elokuvan juonesta

kun ruutu on niin kauan pimennossa ja ihan normaalia vauhtia

kävelin telkun ohi. Sen jälkeen on tullut vielä 55 kg lisää massaa.

Vierailija kirjoitti:

No en kehtaa salille. En kyllä kehdannut kun BMI oli 23

Läyn lenkillä pimeällä, en kehtaa hakea töitä tai hakea opiskeleen. Mies käy kauppassa, en kehtaa itse

Eka pitäisi laihtua, että voisi elää, mutta ei ole itsekuria

Tuli synnytyksen jälkeen masennus, ainoa ilo oli syöminen. Masennus poissa mutta kilot jäi. Tuhansia kertoja olen yrittänyt laihduttaa, aina repsahdan.

Työtön, 35v, 100kg,

Surullista ettet kehtaa käydä edes kaupassa. Kehotan vain menemään ja rakastamaan itseäsi. Ei ketään kiinnosta ylipainosi, ja jos jotain ilkeää ihmistä kiinnostaa niin väliäkö sillä. Hyvät ihmiset ei tuomitse tai katso alaspäin. Jos vietät liikaa aikaa netissä näet liikaa syrjäytyneiden kommentteja jotka purkavat pahaa oloaan tänne, vaikka haukkumalla lihavia.

Jos piristyt ja uskallat liikkua ihmisten ilmoilla lihavanakin, alat ehkä laihtua kun elämään tulee lisää aktiivisuutta ja muuta ajankulua kuin kotona oleskelu. 😊

Sinä joka olet sairaaloisen lihava,omasta mielestäsi.Sinua auttaa terveysasemat.Varaat ajan painostasi terveyskeskus lääkärille! Pyydät päästä ENE- ryhmään! Se on ylipainoistenryhmä.Niukka enerkisellä ravinolla.Ryhässä yhdessä laihdutaan .Ei siis jumpata! Vaan  tuetaan pysyvä elämä muutos ,ryhmässä kokonutaan.Ylensä vuodessa on niin paljon laihtunut että pääseen julkinen sektori: Mahalaukun pienenys leikkaus tai tähystys-leikaus.Sairaalan plk. maksulla!Jorvin sairaala niitä koko pääkaupunki seudun asiakaita leikataan. Edeleen jatkat niukka enerkinen ravinto!  Ryhmä tapaamiset ohjeistettaan.Et ole yksin.Vuoden tai 2 päästä onkin jo irtonahka. Joka myös leikataan sairaalan plk. maksu.Kuin jos ollaan osastolla.julkisen sektoorin maksut!Miespuolinen kävi ene ryhmä ja uimahalli kerto.ohjeisti muitakin.Ihmiset salaa nämä asiat,eivät kerro eteenpäin! Miksi? Antavat naiset ymmärtää ihan itse pudotanut paino.Kun asioista voisivat rehelisesti puhua ylipainosille ystäville,sukulaisille ,sempata ene ryhmään.Ihminen itse valitsee siellä haluako mahalaukun pienenys leikkaus? Kuin irto ihon poistoon?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No en kehtaa salille. En kyllä kehdannut kun BMI oli 23

Läyn lenkillä pimeällä, en kehtaa hakea töitä tai hakea opiskeleen. Mies käy kauppassa, en kehtaa itse

Eka pitäisi laihtua, että voisi elää, mutta ei ole itsekuria

Tuli synnytyksen jälkeen masennus, ainoa ilo oli syöminen. Masennus poissa mutta kilot jäi. Tuhansia kertoja olen yrittänyt laihduttaa, aina repsahdan.

Työtön, 35v, 100kg,

Surullista ettet kehtaa käydä edes kaupassa. Kehotan vain menemään ja rakastamaan itseäsi. Ei ketään kiinnosta ylipainosi, ja jos jotain ilkeää ihmistä kiinnostaa niin väliäkö sillä. Hyvät ihmiset ei tuomitse tai katso alaspäin. Jos vietät liikaa aikaa netissä näet liikaa syrjäytyneiden kommentteja jotka purkavat pahaa oloaan tänne, vaikka haukkumalla lihavia.

Jos piristyt ja uskallat liikkua ihmisten ilmoilla lihavanakin, alat ehkä laihtua kun elämään tulee lisää aktiivisuutta ja muuta ajankulua kuin kotona oleskelu. 😊

Olen täysin samaa mieltä! :) terkuin Ap

Minulla on BMI jotain 44 ja olen ollut samassa painossa jo parikymmentä vuotta. En ole juurikaan tänä aikana yrittänyt laihduttaa, on elämässä niin paljon suurempia murheita ja olen uupunut raudanpuutteen ja muiden puutosten takia että pelkkä hengissä pysyminen tuntuu välillä vaikealta.

Ei tämä ylipaino mitään kovin erityisiä ongelmia tuo, kaikki vaatteet ei kaupoissa mahdu päälle, ja ei tämä kroppa tietenkään mikään ilo silmälle ole. Olen aika pitkä ja suht notkea tai no kaipa sen selittää yliliikkuvat lonkat, mutta käytännössä saan tehtyä lähes kaiken mitä ylipäätään haluan tehdä, saisin vaikka isovarpaan suuhuni jos jostain kumman syystä haluaisin.

Eniten elämää rajoittaa uupumus, ibs, endometrioosi jne. jotka ei sinänsä liity ylipainoon. IBS mulla on ollut yli 30 vuotta eli käytännössä jo lapsesta saakka, mutta ei sekään onneksi ole kovin paha, sen kanssa on oppinut elämään.

Luulen että jos saisin rautaa suoneen, eli rautavaraston täyteen, jaksaisin liikkua ja tehdä kaikkea mitä haluaisin, ja varmaan itsestään jonkin verran laihtuisin, en toki normaalipainoiseksi mutta ehkä alle bmi 40 kuitenkin.

Syy miksi olen näin lihava on vähän epäselvää, onhan tässä kaikenlaisia tekijöitä, mutta se on kuitenkin jännä että kun paino on pysynyt lähes samassa jo niin pitkään että en kuitenkaan syö niin älyttömästi kaloreita koska silloinhan lihoisin edelleen. Kuitenkaan en muista että silloin kun painoa tuli lyhyessä ajassa paljon olisin syönyt sen enempää. En koskaan ole syönyt määrällisesti paljon, vaan kalorit tulee esim. suklaasta jota ei tarvi kovin suurta määrää syödä jotta saa päivän kalorit kasaan.

Vierailija kirjoitti:

BMI 41. Itse koen, ettei mitään hankaluutta tai haastetta arjessa eikä terveydessä tällä hetkellä ole, mutta ikä kun lisääntyy niin varmasti tulee. Nyt siis hallittu painonpudostus menossa.

Syynä tähän painoon on syömishäiriö.

Kiitos paljon vastauksesta! Haluatko avata tätä tarkemmin, esim minkä uskot olevan syynä syömishäiriöön? Millaista tämä hallittu painonpudotis on? Pahoittelut, jos olen liian utelias :) -Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Määrittele ensin, mitä SINÄ tarkoitat sairaalloisella ylipainolla, riittääkö 5 tai 10 kiloa? Vai 50 kg?

Kaipa hän tarkoittaa ihan sitä virallista lääketieteellistä BMI rajaa.. eli yli 40.

Juuri näin! t. ap

Vierailija kirjoitti:

Minulla on BMI jotain 44 ja olen ollut samassa painossa jo parikymmentä vuotta. En ole juurikaan tänä aikana yrittänyt laihduttaa, on elämässä niin paljon suurempia murheita ja olen uupunut raudanpuutteen ja muiden puutosten takia että pelkkä hengissä pysyminen tuntuu välillä vaikealta.

Ei tämä ylipaino mitään kovin erityisiä ongelmia tuo, kaikki vaatteet ei kaupoissa mahdu päälle, ja ei tämä kroppa tietenkään mikään ilo silmälle ole. Olen aika pitkä ja suht notkea tai no kaipa sen selittää yliliikkuvat lonkat, mutta käytännössä saan tehtyä lähes kaiken mitä ylipäätään haluan tehdä, saisin vaikka isovarpaan suuhuni jos jostain kumman syystä haluaisin.

Eniten elämää rajoittaa uupumus, ibs, endometrioosi jne. jotka ei sinänsä liity ylipainoon. IBS mulla on ollut yli 30 vuotta eli käytännössä jo lapsesta saakka, mutta ei sekään onneksi ole kovin paha, sen kanssa on oppinut elämään.

Luulen että jos saisin rautaa suoneen, eli rautavaraston täyteen, jaksaisin liikkua ja tehdä kaikkea mitä haluaisin, ja varmaan itsestään jonkin verran laihtuisin, en toki normaalipainoiseksi mutta ehkä alle bmi 40 kuitenkin.

Syy miksi olen näin lihava on vähän epäselvää, onhan tässä kaikenlaisia tekijöitä, mutta se on kuitenkin jännä että kun paino on pysynyt lähes samassa jo niin pitkään että en kuitenkaan syö niin älyttömästi kaloreita koska silloinhan lihoisin edelleen. Kuitenkaan en muista että silloin kun painoa tuli lyhyessä ajassa paljon olisin syönyt sen enempää. En koskaan ole syönyt määrällisesti paljon, vaan kalorit tulee esim. suklaasta jota ei tarvi kovin suurta määrää syödä jotta saa päivän kalorit kasaan.

Voi ei, kuulostaa rankalta :/ Onko kilpirauhasen vajaatoiminta jo suljettu pois? Eivätkö rautalisät kuurina auta? :(

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minulla on BMI jotain 44 ja olen ollut samassa painossa jo parikymmentä vuotta. En ole juurikaan tänä aikana yrittänyt laihduttaa, on elämässä niin paljon suurempia murheita ja olen uupunut raudanpuutteen ja muiden puutosten takia että pelkkä hengissä pysyminen tuntuu välillä vaikealta.

Ei tämä ylipaino mitään kovin erityisiä ongelmia tuo, kaikki vaatteet ei kaupoissa mahdu päälle, ja ei tämä kroppa tietenkään mikään ilo silmälle ole. Olen aika pitkä ja suht notkea tai no kaipa sen selittää yliliikkuvat lonkat, mutta käytännössä saan tehtyä lähes kaiken mitä ylipäätään haluan tehdä, saisin vaikka isovarpaan suuhuni jos jostain kumman syystä haluaisin.

Eniten elämää rajoittaa uupumus, ibs, endometrioosi jne. jotka ei sinänsä liity ylipainoon. IBS mulla on ollut yli 30 vuotta eli käytännössä jo lapsesta saakka, mutta ei sekään onneksi ole kovin paha, sen kanssa on oppinut elämään.

Luulen että jos saisin rautaa suoneen, eli rautavaraston täyteen, jaksaisin liikkua ja tehdä kaikkea mitä haluaisin, ja varmaan itsestään jonkin verran laihtuisin, en toki normaalipainoiseksi mutta ehkä alle bmi 40 kuitenkin.

Syy miksi olen näin lihava on vähän epäselvää, onhan tässä kaikenlaisia tekijöitä, mutta se on kuitenkin jännä että kun paino on pysynyt lähes samassa jo niin pitkään että en kuitenkaan syö niin älyttömästi kaloreita koska silloinhan lihoisin edelleen. Kuitenkaan en muista että silloin kun painoa tuli lyhyessä ajassa paljon olisin syönyt sen enempää. En koskaan ole syönyt määrällisesti paljon, vaan kalorit tulee esim. suklaasta jota ei tarvi kovin suurta määrää syödä jotta saa päivän kalorit kasaan.

Voi ei, kuulostaa rankalta :/ Onko kilpirauhasen vajaatoiminta jo suljettu pois? Eivätkö rautalisät kuurina auta? :(

Joo, kilppareita on tutkittu jo hamalla 90-luvulla. Rautalisät, deelisät jne. on hankalia kun suolisto ei tykkää, muuten olisin vetänyt niitä jo purkkikaupalla että saisin oloni normaaliksi. Dee oli pahimmillaan 19 ja 50 on vakavan puutteen raja.

Folaattia sain syötyä niin että se nousi normaaliksi mutta nyt onkin sitten sukeltanut B12, sen takia pitäisi mennä mahantähystykseen, mutta oksentamiskammon takia menen vasta kun pääsen nukutuksessa, en millään pystyisi menemään letkua nielemään hereillä ollessa.

Yritän jotenkin kitkuttaa, pakolliset on pakko tehdä, mutta väsähdän aina yhtäkkiä todella pahasti, on tainnut tuo B12 puutos tuoda uusia oireita. Raudanpuute tuli tietooni vasta tuossa 3-4 vuotta sitten kun ferritiinistä alettiin puhua, edelliset parikymmentä vuotta oli lääkärit vaan todenneet että mulla on pienet ja kevyet punasolut, ei tietoa mistä mahtaa johtua. Jokainen lääkäri tyrkytti vain masennuslääkkeitä ja kehotti laihduttamaan. Jo äitini oli aneeminen kun minua odotti, ja kun en ruuasta saa rautaa juuri mitään, kuukautiset on ollut jo 35 vuotta, raskauksia, synnytyksiä, kiireellinen sektio ja keskenmenokin jossa menetin paljon verta... mistä sitä rautaa tällä menolla oikein kropassa riittäisi?

Vierailija kirjoitti:

Sinä joka olet sairaaloisen lihava,omasta mielestäsi.Sinua auttaa terveysasemat.Varaat ajan painostasi terveyskeskus lääkärille! Pyydät päästä ENE- ryhmään! Se on ylipainoistenryhmä.Niukka enerkisellä ravinolla.Ryhässä yhdessä laihdutaan .Ei siis jumpata! Vaan  tuetaan pysyvä elämä muutos ,ryhmässä kokonutaan.Ylensä vuodessa on niin paljon laihtunut että pääseen julkinen sektori: Mahalaukun pienenys leikkaus tai tähystys-leikaus.Sairaalan plk. maksulla!Jorvin sairaala niitä koko pääkaupunki seudun asiakaita leikataan. Edeleen jatkat niukka enerkinen ravinto!  Ryhmä tapaamiset ohjeistettaan.Et ole yksin.Vuoden tai 2 päästä onkin jo irtonahka. Joka myös leikataan sairaalan plk. maksu.Kuin jos ollaan osastolla.julkisen sektoorin maksut!Miespuolinen kävi ene ryhmä ja uimahalli kerto.ohjeisti muitakin.Ihmiset salaa nämä asiat,eivät kerro eteenpäin! Miksi? Antavat naiset ymmärtää ihan itse pudotanut paino.Kun asioista voisivat rehelisesti puhua ylipainosille ystäville,sukulaisille ,sempata ene ryhmään.Ihminen itse valitsee siellä haluako mahalaukun pienenys leikkaus? Kuin irto ihon poistoon?

Oksentelen välillä, joten en pääsee leikkaukseen. Jään sitten kotiin. Elämä ohi.