Miten auttaa teiniä, joka on yksinäinen ja kiusataan koulussa?
Tyttöni on nyt 7.luokalla ja kiusaaminen alkoi viime syksynä. Kuraattori puhutteli "pääkiusaajaa", mutta homma tuntuu vain jatkuvan. Lisäksi hänen kaveriporukkansa hylkäsi hänet tämän vuoden alussa ja on nyt seissyt joka välitunti yksin. On hiljainen ja ujo, eikä uskalla ottaa muihin kontaktia. Ei haluaisi enää käydä koulussa, kun joutuu kiusattavaksi ja yksin aina olemaan. Mitä tuolle asialle voi tehdä?
Kommentit (23)
Ainakin heti viestiä koululle päin että kiusaaminen jatkuu edelleen. Voisi lähettää ne kiusaajat kuraattorin juttusille. Yksitellen. Se olis ehkä sen verran kiusallista että jättäisivät tytön edes rauhaan. Kaverittomuuskin on ikävää tietysti, vaikka ei joutuisikaan kiusatuksi.
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen siis kavereita? Pystyisitkö puhumaan näiden vanhojen kavereiden vanhemmille? Ei tuollainen eristäminen ole hyväksyttävää.
Onko kavereita jossain muualla, esim. harrastuksessa?
Oli kavereita, hengasi viiden ihmisen kaveriporukassa. Kavereita ei ole muualla, kun ei harrasta mitään.
t.ap
Suosittelen tekemään joko rikosilmoituksen tai siirtämään teinin toiseen kouluun. Koulu ei puutu tuohon ennen kuin poliisit ilmoittavat tulevansa suorittamaan kuulusteluja.
Koulun vaihto tai kotikoulu, jos on akateemisesti kyvykäs
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen siis kavereita? Pystyisitkö puhumaan näiden vanhojen kavereiden vanhemmille? Ei tuollainen eristäminen ole hyväksyttävää.
Onko kavereita jossain muualla, esim. harrastuksessa?Oli kavereita, hengasi viiden ihmisen kaveriporukassa. Kavereita ei ole muualla, kun ei harrasta mitään.
t.ap
Miksi ei harrasta mitään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen siis kavereita? Pystyisitkö puhumaan näiden vanhojen kavereiden vanhemmille? Ei tuollainen eristäminen ole hyväksyttävää.
Onko kavereita jossain muualla, esim. harrastuksessa?Oli kavereita, hengasi viiden ihmisen kaveriporukassa. Kavereita ei ole muualla, kun ei harrasta mitään.
t.ap
Miksi ei harrasta mitään?
No ei ole vain erityisen kiinnostunut mistään. Vapaa-aikana on yleensä tietokoneella tai selaa puhelinta.
t.ap
Lisää vaan painostusta sinne koulun suuntaan ja kiusaajien kotiin. Mikä tähän kiusaamiseen on syynä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen siis kavereita? Pystyisitkö puhumaan näiden vanhojen kavereiden vanhemmille? Ei tuollainen eristäminen ole hyväksyttävää.
Onko kavereita jossain muualla, esim. harrastuksessa?Oli kavereita, hengasi viiden ihmisen kaveriporukassa. Kavereita ei ole muualla, kun ei harrasta mitään.
t.ap
Miksi ei harrasta mitään?
No ei ole vain erityisen kiinnostunut mistään. Vapaa-aikana on yleensä tietokoneella tai selaa puhelinta.
t.ap
Etkö voi häntä vanhempana kannustaa johonkin harrastukseen?
Itse en päästäisi lastani päiväksikään kouluun jos tietäisin että häntä siellä kiusataan.
Osta sille hanskat joiden ulkopinta on käsitelty oikein.
Sali, nyrkkeilytunnit... you get the point. Ei ole mitään niin naiivia, kun kuvitella että tuon ikäisiin kiusaajiin joku puhuttelu auttaisi yhtään mitään. Päinvastoin, se on niille krediitti ja vettä myllyyn. Oman käden oikeus hoitaa homman, uskokaa pois.
1) Yrittäkää löytää jokin harrastus, jossa tyttö kohtaa ihmisiä. Voi olla vaikka kerta viikkoon kerho (esim. opiston kurssi) tai tiiviimpikin jos innostuu. Mutta olisi nyt tärkeää kehittää sosiaalisia taitoja ja saada kokemus siitä, että voi, osaa ja kannattaa olla kontaktissa ihmisiin.
2) Onko tytön terveydentila selvitetty? Onko esim. masentunut? Onko riippuvainen tietokoneesta tai puhelimesta? Tiedätkö mitä ja kenen kanssa puuhaa siellä?
3) Mitä tapahtui ENNEN kuin vieraantui näistä entisistä ystävistä? Onko tytölle tapahtunut jotakin traumaattista tai onko hän alkanut eristäytyä? Vai tuliko aloite eriytymiseen näiltä muilta tytöiltä?
Meillä oli sama juttu. Tuntui välillä todella epätoivoiselta löytää minkäänlaista ratkaisua asiaan. Harrastukset loppuivat kuin seinään ja koulumotivaatio putosi nollaan. Koulun toimet olivat todella heikonlaiset kaikilta osin.
Meillä auttoi ainoastaan aika. Lapsi löysi kasiluokan alussa rinnakkaisluokasta pari uutta kaveria ja sen ansiosta lapsi sai myös siirron samalle luokalle. Tärkein neuvo nuoren yksinäisessä vaiheessa vanhemmalle on läsnäolo. Ole saatavilla silloin kun hän tulee ulos huoneestaan ja kerro hänelle että rakastat ja tuet kaikissa asioissa. Kuuntele ja kannusta. Yritä kuitenkin taistella kiusaamista vastaan koulun kanssa ja vaikka voi tuntua turhauttavalta niin ilmoita kaikenlaisesta kiusaamisesta ja vaadi määrätietoisesti että siihen puututaan. Suosittelen myös rohkeasti tekemään rikosilmoituksen jos kiusaaminen ei lopu koulun toimista huolimatta. Kaikenlainen kiusaaminen on rikollista ja tuntuu että tämän päivän nuoret eivät sitä todellakaan ymmärrä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oliko ennen siis kavereita? Pystyisitkö puhumaan näiden vanhojen kavereiden vanhemmille? Ei tuollainen eristäminen ole hyväksyttävää.
Onko kavereita jossain muualla, esim. harrastuksessa?Oli kavereita, hengasi viiden ihmisen kaveriporukassa. Kavereita ei ole muualla, kun ei harrasta mitään.
t.ap
Miksi ei harrasta mitään?
No ei ole vain erityisen kiinnostunut mistään. Vapaa-aikana on yleensä tietokoneella tai selaa puhelinta.
t.ap
Jotenkin surullista, ettei ole muita harrastuksia, kuin puhelimen selaaminen...
Jos jotenkin onnistuisi järjestämään keskustelun vanhan kaveriporukan ja jonkun aikuisen kanssa, se voisi ehkä auttaa heitä ajattelemaan kuinka ikävästi he ovat tehneet? Itse olin samanlaisessa tilanteessa yläasteella eikä kukaan tiennyt siitä. Olisi auttanut jos edes kotona olisi joku ollut aidosti kiinnostunut siitä miten voin. Ei kannata pakolla vaan tyrkyttää tekemistä, vaan lähteä nuoren omista lähtökohdista auttamaan. Mua auttoi kyllä harrastukset vaikka niissä ei tavannutkaan muita nuoria. Myöhemmin pääsin psykologille mistä oli myös hyötyä. Ja olisi ollut ehkä hyvä jos oltaisiin vierailtu enemmän vaikka perhetuttujen luona tms, missä olisi voinut olla tekemisissä muiden kanssa. Koulun ulkopuoleltakin voi löytää ystäviä, ehkä tähän voisi yrittää löytää jotain keinoja. Mutta ensisijaista on psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtiminen, kiusaaminen jättää syvät jäljet.
Hohhoijaa näitä "laita tyttö harrastuksiin". Harrastuksissa ollaan harrastamassa, ei tekemässä kavereita. Toki, jos käy hyvä tuuri voi sieltä löytää kavereita, mutta toisaalta voi päätyä kiusatuksi myös siellä.
MicMac kirjoitti:
1) Yrittäkää löytää jokin harrastus, jossa tyttö kohtaa ihmisiä. Voi olla vaikka kerta viikkoon kerho (esim. opiston kurssi) tai tiiviimpikin jos innostuu. Mutta olisi nyt tärkeää kehittää sosiaalisia taitoja ja saada kokemus siitä, että voi, osaa ja kannattaa olla kontaktissa ihmisiin.
2) Onko tytön terveydentila selvitetty? Onko esim. masentunut? Onko riippuvainen tietokoneesta tai puhelimesta? Tiedätkö mitä ja kenen kanssa puuhaa siellä?
3) Mitä tapahtui ENNEN kuin vieraantui näistä entisistä ystävistä? Onko tytölle tapahtunut jotakin traumaattista tai onko hän alkanut eristäytyä? Vai tuliko aloite eriytymiseen näiltä muilta tytöiltä?
Olen tottakai yrittänyt auttaa tyttöä löytämään harrastuksen itselleen, mutta kuulemma häntä ei kiinnosta harrastaa mitään. Tuntuu olevan hieman masentunut ja ahdistunut näistä kouluasioista, niin häntä ei senkään vuoksi varmaan huvita harrastaa mitään. Olemme varaamassa aikaa nuorisopsykiatrialle, jos sieltä tulisi jotain apua.
Hänen omien sanojensa mukaan kaveriporukka missä hän oli hylkäsivät hänet itse, eikä hän siis itse eriytynyt heistä. Kaveriporukka alkoi vaan yhtäkkiä vältellä tytärtäni ja lakkasivat puhumasta hänelle.
t.ap
Vierailija kirjoitti:
Lisää vaan painostusta sinne koulun suuntaan ja kiusaajien kotiin. Mikä tähän kiusaamiseen on syynä?
No sitä emme oikeastaan tiedä miksi häntä kiusataan. On minun mielestäni ihan tavallinen nuori. Tosin on todella hiljainen ja ujo, jonka vuoksi häntä ehkä kiusataan? Ainakin kiusaajat kuulemma tykkäävät haukkua häntä mykäksi.
t.ap
Luulen, että on hyvä tuo psykiatrin tapaaminen.
Oliko ennen siis kavereita? Pystyisitkö puhumaan näiden vanhojen kavereiden vanhemmille? Ei tuollainen eristäminen ole hyväksyttävää.
Onko kavereita jossain muualla, esim. harrastuksessa?