Jos sinulla olisi säästöjä
Vuoden elämiskustannuksien (sis. myös vaatteet ja vapaa-ajan kulut) verran tilillä.
Hakisitko mitä tahansa työtä (minulla varmaan perushoitoa tai jotain siivousta) jotta tulot olisi turvattu
Vai
Ottaisitko rennommin, opiskelisit lisää harrastustasi ja miettisit vaikka puolen vuoden päästä työhommia, ehkä omaa toiminimeä?
Kommentit (19)
Karsisin menojani ja tekisin mitä oikeasti haluan.
Lyhytnäköistä, vuoden varat ei tarkoita että voit heittäytyä eläkkeelle miettimättä tulevia työnantajien vaatimuksia. Miten selität aukon CV:ssä?
On säästöjä niin, että pärjäisin vuoden, mutta en missään tapauksessa jäisi työttömäksi. Työllistyminen tutkitusti vaikeutuu jo kolmen kuukauden työttömyyden jälkeen. Lisäksi suurin osa ihmisistä, jotka valitaan työpaikkoihin, ovat työpaikan vaihtajia eikä työttömiä.
Kyllä mulla on enemmänkin säästöjä kuin vuoden tulot, mutta jatkan ihan normaalisti töissä.
Hakisin mitä tahansa säädyllistä työtä. Vuosi kuluu nopsaan ja milläs sitten tulee toimeen kun se on loppu
Ottaisin rennommin. Ihmisillä hirviä pelko ettei pian työllisty jos ei koko ajan oo hullun kiilto silmissä työelämässä. Ite oon nyt palkattomalla vapaalla vapaaehtoisesti 6-12kk. Jos en sen jälkeen kelpaa työmarkkinoille niin eipä voi mitään. Pakko oli saada taukoa tuosta hullunmyllystä.
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin rennommin. Ihmisillä hirviä pelko ettei pian työllisty jos ei koko ajan oo hullun kiilto silmissä työelämässä. Ite oon nyt palkattomalla vapaalla vapaaehtoisesti 6-12kk. Jos en sen jälkeen kelpaa työmarkkinoille niin eipä voi mitään. Pakko oli saada taukoa tuosta hullunmyllystä.
Mistö olet löytänyt sisältöä elämään?
Tekisin vapaaehtoistyötä alalla joka oikeasti kiinnostaa.
Tekisin kyllä töitä. Itse säästän ja sijoitan koko ajan ja joskus kun oikein stressaa ja ärsyttää työ, lasken kuinka pitkään voisin jo olla säästöjeni turvin ilman työtä. Se tunne jo tavallaan helpottaa, että halutessani voin irtisanoa itseni ja olla jo nyt muutaman vuoden tekemättä mitään. Olen taloushallinnon alalla ja kiire ja stressi kuuluu työhön mutta saisin myös helposti töitä muutaman vuoden kotonaolonkin jälkeen koska alalla on pula pätevistä työntekijöistä.
Minulla ei ole taloudellista pakkoa tehdä töitä. Välillä teen ja välillä en, mutta kun olen töissä niin aina kunnolla teen ne hommani.
Mutta vuoden kulutusta vastaava puskuri on niin pieni, että ei silloin voi oikein jäädä laakereille lepäämään.
Vierailija kirjoitti:
Tekisin kyllä töitä. Itse säästän ja sijoitan koko ajan ja joskus kun oikein stressaa ja ärsyttää työ, lasken kuinka pitkään voisin jo olla säästöjeni turvin ilman työtä. Se tunne jo tavallaan helpottaa, että halutessani voin irtisanoa itseni ja olla jo nyt muutaman vuoden tekemättä mitään. Olen taloushallinnon alalla ja kiire ja stressi kuuluu työhön mutta saisin myös helposti töitä muutaman vuoden kotonaolonkin jälkeen koska alalla on pula pätevistä työntekijöistä.
Nyt oli vaihtoehtona perushoito ja siivous.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ottaisin rennommin. Ihmisillä hirviä pelko ettei pian työllisty jos ei koko ajan oo hullun kiilto silmissä työelämässä. Ite oon nyt palkattomalla vapaalla vapaaehtoisesti 6-12kk. Jos en sen jälkeen kelpaa työmarkkinoille niin eipä voi mitään. Pakko oli saada taukoa tuosta hullunmyllystä.
Mistö olet löytänyt sisältöä elämään?
Vietän lasten kanssa paljon aikaa, ulkoilen, opiskelen, luen ja teen budjettireissuja. Ehdottomasti tähän astisen elämän parasta aikaa kun ei oo koko ajan kiire ja väsy
Riippuu minkä ikäinen olisin. Jos olisin nuori hakisin mitä tahansa työtä (paitsi jos olisin uupunut esim opiskelusta ja tarvitsisin välivuoden), jos olisin keski-ikäinen ja tehnyt työuraa vaikkapa 20 vuotta, pitäisin muutaman kuukauden loman ja sitten hakisin mitä tahansa työtä. Jos olisin vuoden kuluttua eläkkeelle siirtymässä en haikailisi töihin vaan jäisin suosiolla omalle vapaalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tekisin kyllä töitä. Itse säästän ja sijoitan koko ajan ja joskus kun oikein stressaa ja ärsyttää työ, lasken kuinka pitkään voisin jo olla säästöjeni turvin ilman työtä. Se tunne jo tavallaan helpottaa, että halutessani voin irtisanoa itseni ja olla jo nyt muutaman vuoden tekemättä mitään. Olen taloushallinnon alalla ja kiire ja stressi kuuluu työhön mutta saisin myös helposti töitä muutaman vuoden kotonaolonkin jälkeen koska alalla on pula pätevistä työntekijöistä.
Nyt oli vaihtoehtona perushoito ja siivous.
Kyllä ja lisäsin oman tilanteeni tuohon. Itse siis siivoaisin.
Joillekin ei tule mieleenkään olla tuhlaamatta kaikkia rahoja kun niitä jostain tulee.
Olipa idioottimainen kysymys.
Suomi on täynnä ihmisiä, joilla on tilillä rahaa jopa useiden vuosien elämiseen. Minä kuulun heihin. Silti meille ei tule mieleenkään, että se olisi jokin syy jäädä töistä pois. Ne säästöt ovat olemassa tulevia isoja hankintoja varten ja vanhuuden varalle. Mikä ihmeen tolkku olisi siinä, että kuluttaisin ne nyt tavalliseen arkeen, jos kerran on myös mahdollista tehdä töitä?
Siihen on näköjään syynsä, miksi köyhät yleensä vain köyhtyvät.
Mulla on kymmenen vuoden välttämättömiin elinkustannuksiin rahat sijoituksissa ja tilillä. En silti voi näiden kanssa jäädä kotiin, koska 10v kuluttua olen 53v eikä mua palkkaa yhtään kukaan, jos en ole ollut 10 vuoteen töissä.
Ottaisin rennommin, harmittaisi jos kuolisin vuoden sisällä ja olisin siivonnut hampaat irvessä.