Miksi nuoren Nepsy-oireista ei pääse kirveelläkään lääkäriin

Koska tutkimuksiin on valtavat jonot. Käytännössä voi viedä vuosia ennen kuin tutkimukset saadaan tehtyä. 

Tuntuu siis että resurssit on jaettu ihan hassusti. Ja yhtä ja samaa nuorta kuitenkin ollaan hoitamassa, mutta sote toimii omat erikoisalat edellä, ei potilas.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Tuntuu siis että resurssit on jaettu ihan hassusti. Ja yhtä ja samaa nuorta kuitenkin ollaan hoitamassa, mutta sote toimii omat erikoisalat edellä, ei potilas.

Ap

Nuorisopsykiatria ja neurologia ovat aivan kaatumassa muutenkin valtavien asiakasmassojen alle. Ei vaan ole resurssia. 

Mitä kautta olette yrittäneet päästä tutkimuksiin?

Meillä tytär ainakin pääsi 18-vuotiaana tutkimuksiin, ensin varattiin aika tutulle lääkärille terveyskeskukseen, ja otti sinne lapsuuden koulutodistukset mukaan, niissä opettaja oli maininnut keskittymisen ongelmista. Sitten hän kävi neurologilla, ja psykiatrian sh:lla, näissä tapaamisissa suljettiin muut mahdolliset tekijät pois. Lopulta diagnoosi tuli HUS:n neuropsykiatrian poliklinikalla. Myös minut äitinä jututettiin.

Pitkä polkuhan se on, kesti noin vuoden, koska piti tutkia myös tyttären lievästi poikkeava sydänkäyrä, ettei se ole este adhd-lääkitykselle.

Mutta noin se täällä menee.

Koulupsykologi ja koululääkäri

Suosittelen lämpimästi hakeutumaan yksityiselle jos lompakko sallii. Hintaa tulee ehkä pari tonnia mutta nepsy-oireiden kohdalla raha on pieni verrattuna siihen miten paljon haittaa viivästynyt diagnosointi voi aiheuttaa.

Varaa aika neuropsykologin tutkimuksiin ja sen jälkeen lastenneurologille tai psykiatrille joka on erikoistunut nepsyihin.

Neurologia on vähän kuin psykiatria. Ei ole mitään konkreettista, jolla tulosta seurata.

Voit vain itse perehtyä aiheeseen. Monesti myös vertaistuki auttaa, kun muutkin tietää mistä puhutaan.

Resurssit on jaettu aivan hullusti terveydenhuollossa. Kun resurssit kohdistetaan esim. th neuvolakäynteihin mieluummin kuin sikiön tutkimiseen ultraäänellä niin kyllähän nämä priorisoinnit ihmetyttävät. Määrällä ei vaan voi korvata laatua.

Toinen väärä strateginen priorisointi on tämä, että panokset laitetaan lasujen selvittelyyn, eikä neurologisten ja psykiatristen sairauksien hoitoon jo lapsilla.

Kolmas on esimerkiksi naisen ja miehen hedelmällisyyden selvittäminen viimeistään esim. 30-vuotiaana ja sitten tehdään turhaan lapsettomuushoitoja, kun osan olisi voinut pelkällä selvittämisellä estää. Monelle hedelmättömyys tulee yllätyksenä.

Kaikki nämä väärät priorisoinnit maksavat yhteiskunnalle moninkertaisesti.

Meillä lähdettiin liikkeelle paikallisen etsivän nuorisotyön pisteestä. Sieltä ensin terkalle, sitten verikokeet, sen jälkeen lääkäriin, josta lähete nuorisopsykiatriselle. Nyt ollaan siinä vaiheessa, että lähete lähtenyt, sitä en tiedä koska sieltä vastaus tulee. Jonossa ollaan oltu vasta n 1 kk.

Jonot voivat todellakin olla vuosia.

Miksi ette vie lastanne yksityiselle? Ymmärrän todellakin sen, että kaikilla ei ole varaa. On kyse välillä jostain muustakin. Olen töissä hyväosaisella alueella, jossa lapsia kuskataan kalliisiin harrastuksiin niin paljon, että ovat jo siitä aivan väsyneitä, ei siis ole rahasta kiinni. Tuupataan uusi puhelin käteen, kun entinen on vanhaa mallia.

Vasta oli uutinen, että yli puolella suomalaislapsista on sairausvakuutus, joka korvaisi ainakin ensikäynnin, todennäköisesti loputkin. En ymmärrä, miksi niihin jonoihin pitää jäädä voivottelemaan kun voisi mennä heti. Voisiko joku valaista? Onko se.jotenkin niin, että kun se ei ole sellainen "kiva juttu", niin yhteiskunnan pitää maksaa vai mikä?

Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?

Nepsy ongelmat löydetään/todetaan nykyisin lähes 100% 4-12-vuotiaina. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimesta. Kyseiset ongelmat eivät ilmene yllättäen nuoruusiässä. Tutkimukset nuoruusiässä lähes aina turhia. Lieviä oireita voi olla, mutta ei niillä diagnoosi irtoa. Resurssia on turha tuhlata ns. nuoruusiän kehityshaasteiden vuoksi. Vanhemmat usein haluavat näitä tutkimuksia, sillä voivat silloin "pestä kätensä" ongelmissa kun on tämä sairaus! Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö.

Mitä! Valehdeltiinko meille kansalaisille kun 2015 tänne tuli älytön kasa lääkereitä, muistatteko? Niitä tutkija ja lääkärisetiä, kaikki nuoriakin ja ahkeria ym. Missä he ovat?

Vierailija kirjoitti:

Nepsy ongelmat löydetään/todetaan nykyisin lähes 100% 4-12-vuotiaina. Neuvola- ja kouluterveydenhuollon toimesta. Kyseiset ongelmat eivät ilmene yllättäen nuoruusiässä. Tutkimukset nuoruusiässä lähes aina turhia. Lieviä oireita voi olla, mutta ei niillä diagnoosi irtoa. Resurssia on turha tuhlata ns. nuoruusiän kehityshaasteiden vuoksi. Vanhemmat usein haluavat näitä tutkimuksia, sillä voivat silloin "pestä kätensä" ongelmissa kun on tämä sairaus! Tästä on tullut oikein muoti-ilmiö.

Nyt se n kyllä sellaista puppua että oksat pois! Neuvola- ja kouluterveydenhuolto eivät todellakaan havaitse saati diagnosoi nepsyjä eikä se heille edes kuulu! Faktaa on myös se, että edes koulutetut pedagogiikan ammattilaisemmekaan eivät niitä useinkaan havaitse ja lapsi voi tosiaan kulkea peruskoulun alusta loppuun ilman että kukaan ymmärtää hänellä olevan nepsy-problematiikkaa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?

Esimerkiksii sellaiset matlaapalkka-alan työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen,kuten vaikkapa asunto. Tarvitsevat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia.

Suomessa heitä on jo yli puoli miljoonaa.

Ei niillä tuloilla mennä yksityislääkäriin, edes lapsen takia, vaikka halua olisikin.

Avaa silmäsi ja katsele oman elämäsi ulkopuolelle, äläkä harjoita hyväosaisille tyypillistä syyllistämistä.

Joo, ei ne terkkatädit sitä diagnoosia tee, vaan teettävät alustavia seuloja! Siitä ohjataan neuvola-/koululääkärille. Koulussa myös koulupsykologi voi tehdä testejä! Täytetään nippu lomakkeita, joita täyttävät vanhemmat/opettajat ja jos tulee tarpeeksi pojoja, saa lähetteen neurologille, joka tekee sen diagnoosin. Tämä on siis faktaa!!! Koska olen itse työntekijänä ketjussa mukana!!! 20 vuoden aikana, ei yksikään nuori yli 13- vuotias ole saanut ns. puskista nepsy diagnoosia! Joka kevät niistä kyselyjä ja 3-5 tutkimusta tehdään turhaan! Taustalla ihan muut syyt, mutta halutaan silti näitä. Tosin eihän ne ongelmat mihinkään katoa! Pojat pelaa yhä yöllä klo 4 asti ja jäävät "kipeänä" kotiin! Uusi ilmiö on tytöt, jotka eivät vanhempien mukaan suoriudu tarpeeksi hyvin! Ahdistuvat/masentuvat kt. yöt animea ja viiltelevät! Ei oo nepsyjä hekään!

Lisäisin vielä, että se tosiasiallinen huoli nepsy jutuista lapsen elämässä usein herää päiväkodin työntekijöiden ja koulussa opettajien huomioiden perusteella. Siitä sitten sinne terkkarille ! Eikä muuten kestä se selvitys vuosia tai edes useita kuukausia ainakaan kunnassa, missä työskentelen. 4-6 viikkoa koko prosessi.

Meidän kunnassa on terveyskeskuksella oma lastenneurologi. Ensin laitoin pikkusiskon asioita viestiä koulupsykologille joka teki alustavat testaukset yhdessä erityisopettajan kanssa, sitten paperit lastenneurologille jonka vastaanotolle tuli kutsu alle 1kk:ssa. Toki meillä

diagnoosi oli varsin selvä. Sama juttu pikkusiskon kanssa kun syksyllä lukio lähti menemään penkin alle eikä omatoimisesta opiskelusta tullut mitään. Koululla tehtiin alustavat selvitykset ja sitten sinne lääkärille. Nopeasti kävi, tytöt sai molemmat lääkityksen ja ovat hyötyneet siitä valtavasti. Meillä kyseessä enemmän ADD-tyyppinen oire jossa vanhempien esiin tuomat havainnot vaikuttivat aika paljon tutkimusten käynnistymiseen.

Koska nepsy yms neuro /psykologia vaativia oireita on huomattavasti enemmän kuin sitä astmaa ja toisaalta näiden toteaminen vie huomattavasti enemmän aikaa ja rahaa esim voi vaatia pitkiä osasto /kuntoutus jaksoja..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi ihmiset ovat niin avuttomia? Kyllä yksityiselle pääsee. Kuka on niin köyhä, että se säästö on merkittävä asia lapsen hyvinvointiin verrattuna?

Esimerkiksii sellaiset matlaapalkka-alan työssäkäyvät, joiden palkka ei riitä edes välttämättömien perustarpeiden tyydyttämiseen,kuten vaikkapa asunto. Tarvitsevat siis palkkansa lisäksi yhteiskunnan tukia.

Suomessa heitä on jo yli puoli miljoonaa.

Ei niillä tuloilla mennä yksityislääkäriin, edes lapsen takia, vaikka halua olisikin.

Avaa silmäsi ja katsele oman elämäsi ulkopuolelle, äläkä harjoita hyväosaisille tyypillistä syyllistämistä.

Satun olemaan opettaja ja tiedän, että näissä jonoissa on runsaasti hyvin toimeentulevien perheiden lapsia. Silti pitää kaikki saada yhteiskunnan maksamana.

Ja minä kyllä ottaisin itse vaikka lainaa ihan mistä vain, jos oman lapseni hoito sitä vaatisi.

Ei aina, mutta usein tuo jonoon jääminen on joko välinpitämättömyyttä tai uusavuttomuutta.