Isosiskolle kateellinen

Olen kateellinen isosiskolleni. Hän on minua kaksi vuotta vanhempi. Mihin tahansa hän meneekin, kaikki tykkää hänestä. Yläasteella hänellä oli sata ja yksi kaveria ja mulla ei, ja niin on tänäkin päivänä. Sain jopa kiusaamista osakseni, mutta ku kuulivat, että kuka on siskoni, nii kiusaaminen loppui. Tuhat ja yksi kertaa olen kuullut, "siis mitä, ootko sen sisko!" ja ihmiset olleet todella yllättyneitä.

Muistan kymmeniä kertoja koulusta, ku joku siskoni kaveri tuli ilomielin mua vastaan ja odotti mun olevan samanlainen ku siskoni, mutta kuulin melkein joka kerta jälkikäteen, että "kyllä ootte samannäköisiä mutta luonteet ihan erilaisia".

Työpaikkoja olen saanut ihan sillä, että siskoni on ollut töissä siellä. Olen saanut kesätöitä mutta työt loppunut kun "ei oo vaan tarjota töitä" mutta tosiasiassa olen rivien välistä en ollut niin hauska ja pidetty kuin siskoni, joka sai heti töitä pitkillä pätkillä.

Nykyään lapsuuden perheen kanssa, vaikka oon hyvää pataa lankojen ja kälyjen kanssa, silti veljeni vaimo, nuoremman siskoni mies lähes hyppää ylitseni, että voisi suunnitella reissua mihin siskonikin tulee.

Ja jokusia kertoja ihan jopa lähivuosina, olen esitellyt siskoni kavereille ja siskoni on heihin tehnyt niin suuren vaikutuksen, että minä jään taka-alalle ja sitten kaverini on enemmänkin siskooni pitänyt yhteyttä.

Kyllä itsekin pidän siskostani, hänen kanssa on helppo olla, hän keksii aina juttelemista, tekemistä, on vitsikäs ja oikeudenmukainen ja spontaani. Hän on minunkin puoliani pitänyt tuhat ja yksi kertaa ja aina valmis auttamaan. Ja niin mäkin tykkään hänestä tosi paljon, paras sisko onkin. Mutta harmittaa, kun hän on saanut parhaat geenit ja minä sain vaan rupuset.

Onko sisko ja velikateutta muilla?