Oletko kiitollinen työantajallesi, joka maksaa asuntosi ja vuokrasi?

Niin kerta

Olen. Ja työnajantaja on kiitollinen minulle osaamisestani ja panostuksestani. Tällä hetkellä hyvä tilanne siis.

Maksan itse vuokrani tekemälläni työllä.

Toki olen iloinen siitä, että mulla on töitä, mutta en koe olevani mitenkään erityisessä kiitollisuudenvelassa työnantajalleni. Joku hänen pitäisi mun tilalleni palkata joka tapauksessa, jos minä en tätä työtä tekisi. Kyseessä ei ole siis sellainen paikka, jonka työnantaja olisi keksinyt ihan vain hyvää hyvyyttään voidakseen juuri minulle tarjota työtä.

Yksi päivä juuri mietinking, miten olen vain kone joka pikkuhiljaa muuntaa tietokoneella tehtyä työtä fyysiseksi asunnoksi. En ole erityisen kiitollinen työnantajalleni tämän mahdollistamisesta, itsehän tienaan rahat ja päätän mihin ne menee. Kuukausittaisen lainanlyhennyksen sijasta voisin ostaa vaikka venäläisiä perseensuristimia, eikä tuollakaan olisi työnantajan kanssa mitään tekemistä.

Töissä en tarvi käydä, mutta kolmesti kuussa se haluaa pimpparaa vuokrana...

Yksikään työnantaja ei ole maksanut minun asumista, joten en ole kiitollinen.

En ole työnantajani holhouksen alainen joten ihan itse päätän mihin palkkani käytän.

Persujen Jani Mäkelä käyttää alemmistaan termiä "palkkarenki", tätäkö ap myös tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

Yksi päivä juuri mietinking, miten olen vain kone joka pikkuhiljaa muuntaa tietokoneella tehtyä työtä fyysiseksi asunnoksi. En ole erityisen kiitollinen työnantajalleni tämän mahdollistamisesta, itsehän tienaan rahat ja päätän mihin ne menee. Kuukausittaisen lainanlyhennyksen sijasta voisin ostaa vaikka venäläisiä perseensuristimia, eikä tuollakaan olisi työnantajan kanssa mitään tekemistä.

Ne venäläiset perseensuristimet eivät surise eivätkä mahdu persiiseen.

Minun palkkani työnantajalle asiakas ja vielä katteen päälle. Eli kyllä tässä työnantaja on saamapuolella.

Öö. En erityisemmin. Työnantajalla oli tarve, hän tarvitsi jonkun tekemään työtä jota hän ei itse aio tehdä. Hän ostaa minulta aikaa ja työpanosta sovitun määrän, sovittuun hintaan.

Työnantajani on periaatteessa asiakkaani.

Jos hän alkaa kuvitella olevansa Jumalani voi jatkossa ostaa palvelun joltain muulta.

 No ei ole tuollaista tapahtunut. Naapureilile työnantaja maksoi 160 m2:n asunnon ja en tiedä olivatko tyytyväisiä, mutta komean asunnon maksoivat. 

Tottakai olen. Tuotan talolle rahaa omalla työpanoksellani. Aina pitää kuitenkin muistaa, että jokavuotiset YT-neuvottelut tulee kuitenkin. Omistaja tahtoo maksimaalisen voiton tai on myymässä firman. Tuolloin otetaan kaikki löysät pois ja luuta lakaisee välillä siten, että pyydetään tekijöitä takaisin kun huomataan ettei homma toimi. Siinä ei ole työntekijällä, ammattiliitolla mitään nokankoputtamista, kun iso pyörä pyörii. Pysyy työntekijä nöyränä. 30v IT alalla.

Maksan itse vuokrani. Myyn työtäni ja osaamistani, saadulla rahalla maksan itse kuluni. Työnantaja ei niitä maksa.

A.p:n päässä puhaltaa mielipuolisuuden myrsky.

Työnantaja on vain välikäsi. Asiakas palkkani maksaa. En ymmärrä, miksi minun pitäisi olla kiitollinen työnantajalle, eikö asiakas ole paljon tärkeämmässä roolissa?

Miksi pitäisi olla kiitollinen?

Asuntoetu on verrattavissa palkkaan, josta työntekijä maksaa verotusarvon.

Yhtä hyvin voi kysyä, pitääkö työnantajan olla kiitollinen työntekijän työpanoksesta.

No jaa. Kyllä työnantajani saa minulta vastineeksi tunnollisen ja taitavan työsuoritukseen, joten emmeköhän ole sujut ilman sen kummempaa kiitollisuutta.

Vain wc-papereista olen kiitollinen. Sekä toimistotarvikevaraston kynistä, kumeista, vihoista, papereista.

Aika huonoa ja halpaa asuntoa maksaa.