Lue keskustelun säännöt.
Kuinka unohtaa mahdoton ihastus?
22.04.2021 |
Nyt kaikki vinkit kehiin.
Tämä on tosi uuvuttavaa, enkä pysty keskittymään mihinkään. Aina, kun orastava romanssi päättyy, vaivun tällaiseen idioottimaiseen masennukseen, enkä pääse siitä ulos ennen kuin unohdan ihastuksen. Olen 32 ja edelleen tätä tapahtuu.
Kommentit (30)
Hommaat uuden romanssin, niin ne monet näyttää tekevän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei auta muu kuin aika. Älä ainakaan pyri ylläpitämään mitään toivoa tai haaveita vaan kylmästi järjellä ajattelet asian. Teet itseäsi kiinnostavia asioita ja pidät itsestäsi hyvin huolta. Sillä ihastuksesta pääsee yli.
Kamppailen saman asian kanssa. Miespuolinen tuttavani on ollut jatkuvasti ajatuksissani läsnä kuukausia, ikään kuin asunut mielessäni. Yritän tehdä asioita ja ajatella muita juttuja, mutta vaikea siitä on päästä eroon. Hän kuitenkin palailee mieleeni jatkuvasti.
Miksi romanssi oli mahdoton? Monet ihmiset jättävät kortteja kääntämättä elämässä ihan turhista syistä.
Vierailija kirjoitti:
Ei auta muu kuin aika. Älä ainakaan pyri ylläpitämään mitään toivoa tai haaveita vaan kylmästi järjellä ajattelet asian. Teet itseäsi kiinnostavia asioita ja pidät itsestäsi hyvin huolta. Sillä ihastuksesta pääsee yli.
Niin se varmaan on. Mutta mitä enemmän toiveita on ollut, sitä vaikeampaa se on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisi helpompaa jos pääsisi harrastusten pariin ja tapaamaan uusia ihmisiä, mutta tuntuu, että nykyisellään elää jossain staasissa. Koko elämä on tauolla.
Mitä enemmän yrittää taistella vastaan jotian ajatusta, sen enemmän se päähän tulee.
Ainoa keino on tehdä muita asioita ja antaa ajatusten olla. Sitten kun keskittyy muuhun tekemiseen niin vähitellen ne tuovat uusia ajatuksia mieleen.
Eli aloita uusi harrastus, käy kävelemässä uudessa paikassa, tee retki kansallispuistoon, istuta kukkia, kasvata yrttejä sisällä yms. Lue uusia kirjoja, aloita kielen opiskelu, katso youtubesta eläinvideoita tai vaikka jotain muuta tiettyä asiaa, mikä kiinnostaa. Ja anna ajatusten olla.
Ja odota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se varmaan sinua auta, mutta viestisi luettuani sain itse ensimmäisen kerran hetken ajan itkettyä oman alustavan romanssini päättymistä (mies myös 32). Ehkä se tästä.
Vierailija kirjoitti:
Mitä enemmän yrittää taistella vastaan jotian ajatusta, sen enemmän se päähän tulee.
Ainoa keino on tehdä muita asioita ja antaa ajatusten olla. Sitten kun keskittyy muuhun tekemiseen niin vähitellen ne tuovat uusia ajatuksia mieleen.
Eli aloita uusi harrastus, käy kävelemässä uudessa paikassa, tee retki kansallispuistoon, istuta kukkia, kasvata yrttejä sisällä yms. Lue uusia kirjoja, aloita kielen opiskelu, katso youtubesta eläinvideoita tai vaikka jotain muuta tiettyä asiaa, mikä kiinnostaa. Ja anna ajatusten olla.
Ja odota.
Itse ylipäänsä teen paljon asioita, mutta kun niitä tekee särkyneen sydämen kanssa tulee vaan koko ajan mieleen, miten paljon merkityksellisempää sitä asiaa olisi ollut tehdä sen toisen kanssa. Ilman rakkautta kaikki tuntuu tyhjältä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mahdoton tehtävä, kestänyt itsellä jo 4 vuotta.
Uskomalla siihen, että kaikella on aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Kohtaamme elämässämme jatkuvasti oppiläksyjä eli muut ihmiset käyvät elämässämme opettamassa meille jotain itsestämme. Jotkut ihmiset vain käväisevät ja toiset jäävät pidemmäksi aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomalla siihen, että kaikella on aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Kohtaamme elämässämme jatkuvasti oppiläksyjä eli muut ihmiset käyvät elämässämme opettamassa meille jotain itsestämme. Jotkut ihmiset vain käväisevät ja toiset jäävät pidemmäksi aikaa.
Ja toiset ihmiset jättävät sellaisen haavan, että sitä etsii uudelleen ja uudelleen kaikista tapaamistaan ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi romanssi oli mahdoton? Monet ihmiset jättävät kortteja kääntämättä elämässä ihan turhista syistä.
Mies on varattu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Uskomalla siihen, että kaikella on aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Kohtaamme elämässämme jatkuvasti oppiläksyjä eli muut ihmiset käyvät elämässämme opettamassa meille jotain itsestämme. Jotkut ihmiset vain käväisevät ja toiset jäävät pidemmäksi aikaa.
Olen miettinyt, mikä se minun tarkoitukseni siinä toisen elämässä käväisemisessä mahtoi olla. Kaipa ansiostani ovat minulle kertomistaan estoistaan päässeet eroon, kun nopeasti päätyivät jonkun toisen kanssa minun jälkeen yhteen. Olen ikäänkuin toiminut jonkinlaisena ponnahduslautana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomalla siihen, että kaikella on aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Kohtaamme elämässämme jatkuvasti oppiläksyjä eli muut ihmiset käyvät elämässämme opettamassa meille jotain itsestämme. Jotkut ihmiset vain käväisevät ja toiset jäävät pidemmäksi aikaa.
Olen miettinyt, mikä se minun tarkoitukseni siinä toisen elämässä käväisemisessä mahtoi olla. Kaipa ansiostani ovat minulle kertomistaan estoistaan päässeet eroon, kun nopeasti päätyivät jonkun toisen kanssa minun jälkeen yhteen. Olen ikäänkuin toiminut jonkinlaisena ponnahduslautana.
Mulle on käynyt monta kertaa sama juttu. Ihastun johonkin mieheen, kuvittelen siinä olevan jotain molemminpuolista ja pian he ovatkin vakiintuneet/löytäneet tulevan vaimonsa.
Tätä on sattunut sen verran monta kertaa, että on tullut mietittyä juttu puhki. Ilmeisesti ihminen ihastuessaan on niin täynnä erilaisia hyvän olon hormoneita, että helposti siirtää nämä tunteet toiseen kun se oman ihastuksen kohde ei ole lähettyvillä. Olen itse ilmeisesti aina joutunut tällaisen transferenssin kohteeksi eli mies on pitänyt minusta tämän toisen naisen korvikkeena ja olen sitten itse uskotellut itselleni, että siinä oli jotain enemmänkin. Joskus toivoisin jonkun ihastuvan ihan minuun itseenikin.
Englanniksi asiasta voi hakea lisätietoa hakutermillä "limerence". Noin lyhyesti sanoen kyseessä on addiktio, joten ensiapuna toimii mm. etäisyys mutta todellinen parantuminen vaatii kovaa työtä kuten mikä tahansa addiktio.
Vierailija kirjoitti:
Miksi romanssi oli mahdoton? Monet ihmiset jättävät kortteja kääntämättä elämässä ihan turhista syistä.
Minulla oli tapailunpoikanen, mutta alkoi käymään selväksi ettei petipuolella aivan synkattu. Ajattelin, ettei siinä kauheasti enää kortteja kannattanut käännellä, kun tuollaiset jutut harvemmin ajanmyötä taitaa ainakaan parantua.
Parru vaan persseeseen, eikä mitään romansseja.
Näin mä toimin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskomalla siihen, että kaikella on aikansa, paikkansa ja tarkoituksensa. Kohtaamme elämässämme jatkuvasti oppiläksyjä eli muut ihmiset käyvät elämässämme opettamassa meille jotain itsestämme. Jotkut ihmiset vain käväisevät ja toiset jäävät pidemmäksi aikaa.
Olen miettinyt, mikä se minun tarkoitukseni siinä toisen elämässä käväisemisessä mahtoi olla. Kaipa ansiostani ovat minulle kertomistaan estoistaan päässeet eroon, kun nopeasti päätyivät jonkun toisen kanssa minun jälkeen yhteen. Olen ikäänkuin toiminut jonkinlaisena ponnahduslautana.
Mulle on käynyt monta kertaa sama juttu. Ihastun johonkin mieheen, kuvittelen siinä olevan jotain molemminpuolista ja pian he ovatkin vakiintuneet/löytäneet tulevan vaimonsa.
Tätä on sattunut sen verran monta kertaa, että on tullut mietittyä juttu puhki. Ilmeisesti ihminen ihastuessaan on niin täynnä erilaisia hyvän olon hormoneita, että helposti siirtää nämä tunteet toiseen kun se oman ihastuksen kohde ei ole lähettyvillä. Olen itse ilmeisesti aina joutunut tällaisen transferenssin kohteeksi eli mies on pitänyt minusta tämän toisen naisen korvikkeena ja olen sitten itse uskotellut itselleni, että siinä oli jotain enemmänkin. Joskus toivoisin jonkun ihastuvan ihan minuun itseenikin.
Olet siis sinäkin päässyt ihan tapailuasteelle ja toinen on avautunut miten ei ole ketään löytynyt tindereistä tai mistään ja miten on muutenkin kauhean hankalaa päästää toista lähelle, sitten kun se juttu on lopahtanut niin pian onkin uusi mussu kainalossa ja nuo puheet vaikuttaneet vähintäänkin omituisilta?
up