Kuvailepa hieman rahatilannettasi, sinä jolla mielestäsi huono rahatilanne!

Visa vinkunut -500 edestä jo 2 viikkoa ennen palkkapäivää :(

ja kaapeissa ei ole juuri ruokaa valmiina eikä myöskään luottokortteja ym, joita käyttää.

Saan opintotukea reilu 200€/kk + lapsilisät + asumistukea + lasten eläkkeet. Minulla on aiemmin otettua lainaa n. 10 000€, jota joudun lyhentämään myös opiskeluaikana kolmen kk välein. Lyhennys n. 500€/kerta. Lisäksi olen joutunut lainaamaan tuttavaltani 2000 €, sitäkin lyhennän kerran kuussa 100€.



Sellaista kivaa ja niin olen yh. Saan maksettua kaikki pakolliset, mutta muuhun sitä rahaa ei paljon liikene.

Olen työtön opiskelija. En saa enää opintotukea, sillä kaikki opinnot on suoritettu ja tuet käytetty, mutta en saa myöskään työttömyyskorvausta, sillä gradu on vielä sisässä, joten olen statukseltani opiskelija. - Humanistisella puolella menee helposti pari kuukautta ennen kuin gradu on saatu tarkastusrumbasta läpi ja paperit käteen. Itse jätin graduni jo loppukeväästä, mutta kesän aikana ei homma mene eteenpäin lainkaan. Olen siis ollut keskuusta alkaen tuloton. Vielä varmaan pari kk pitää kärsiä ennen kuin saa paperit publiikissa ulos ja voi ilmoittautua työkkäriin...Töitä olen tietysti etsinyt keväästä asti: ei ole löytynyt.

nettona n.1400e kuussa, ei tahdo millään riittää kun oon postimyynneistä tilannu vaikka mitä ja niissä on kuukausilyhennykset ja vielä kaikki pakolliset menot.

mies oli jo ennen tapaamistamme hankkiutunut ulosottoon,firma oli mennyt nurin,velkaa noin 60 000e ulosotossa + muutamia samaan syssyyn tulleita henk.koht velkoja noin 7000e.



Mulla tulot kotihoidontuki ja miehen palkka nykyisin bruttona 2200e/kk.

Meillä on kaksi lasta,auto pakosta välimatkojen takia ja vuokra-asunto josta vuokra 620e/kk (halvimpia mitä löytyi...).



Netti on onneksi miehen työpaikan kustantama,muuhun ylellisyyteen kun ei ole varaa.

teidän muiden, mutta orastavan katastrofin alku tässä on. Meillä on mennyt hyvin ja on eletty aina kuitenkin järkeävästi ja esimerkiksi meillä on vain yksi auto. Tämä taantuma on tehnyt sen, että miehen tulot yrityksestä on laskeneet tosi paljon ja hyvä, jos tulee enää puolet siitä kuin viime vuonna. Itse olen hyväpalkkainen, mutta sairastuin keväällä ja kuukauden päästä tipuin jo sairaspäivärahalle. Hirveästi parannusta ei ole tulossa, koska olen raskaana ja sitä myöten ei paluuta töihin yli vuoteen. Nettotuloistani lähti siis yli 1000 Euroa ja mieheltä on lähtenyt yli 1000 Euroa, yhteensä siis yli 2000 Euroa hetkessä kadonnut käyttövaroja. Toistaiseksi pärjätään, mutta kovasti on jouduttu nyt laskemaan säästökohteita.



Tää voi kuulostaa näistä muutamalla satasella kuussa elävistä hassulta nurinalta, mutta talous on aina mitoitettu tiettyjen menojen mukaan ja siitä yhtäkkiä noinkin paljon tinkiminen on tiukkaa.



Tilanne on toistaiseksi mennyt säästöjen avulla, mutta luottokorttia on jo jouduttu käyttämään ruokaostoksiin. Seuraava pelastus on sitten siirtyä maksamaan pelkkiä korkoja asuntolainasta, mutta se tuntuu aika ahdistavalta ajatukselta.

350 €kk+asumislisä 250 €/kk.

Mies opiskelija, minä kotihoidontuella. Miehellä siis opintotuki, sitten kun hakemus on käsitelty, niissä on nyt pitkät jonot. Meidän kolmihenkinen perhe elää mun kotihoidontuella + asumistuella, johon ei saada hoitolisää, koska kun tuloja ei tiedetty se piti hakea takautuvasti eikä sitä olla vielä käsitelty. Säästöillä eletään ja töitä haetaan. KAIKESTA säästetään mut silti tuolla summalla ei vaan voi elää.



Tää elämä on tosi stressaavaa. Tänään hajosi mikro, eikä meillä ole varaa ostaa uutta. Minulle myös tarjottiin töitä viikonlopuksi, jolloin ois lapsen yksivuotissynttärit. Niitä ei sitten vietetä, koska ei mulla ole varaa olla ottamatta töitä. Kaikki vieraat on jo kutsuttu, tuntuu kurjalta alkaa perumaan, kun ovat sumplineet työvuoronsa ym niin että pääsisivät. Moni ei sitten pääse enää seuraavana viikonloppuna.



Musta tuntuu, että alan oikeasti väsyä. Olen aina pahalla päällä, ja turhauttaa koko ajan kouluttaa itseäni siihen, etten saa haluata mitään koska ei me sitä kuitenkaan voida ostaa, ei edes käydä missään syömässä hääpäivänä ym. Ja miehen opiskelu tuntuu nyt vaan typerältä, vaikka oikeastihan se on kaikkein järkevintä, tai niitä ei saada koskaan loppuun.



En osannut ennakoida, että tää menis tällaiseksi. Ennen lasta oltiin molemmat töissä (mies opiskelujen ohessa) ja nyt kummallekaan ei löydy mitään hommaa + etten voi edes hakea kokopäivätyötä koska lapsi on liian pieni hoitoon.



Koetan ajatella, että tämä on väliaikaista, mut jotenkin tuntuu, että mitä jos ei olekaan? Tiedän niin monta perhettä, joissa äiti ei sit meinaa saada mistään töitä kun lapset on pieniä, ja mieskin saa vaan jotain hanttihommia. He eävätä kädestä suuhun vuodesta toiseen. En tajua miten jaksavat!

-tulot kaikkinensa 1610€ /netto /kk



-lapsia 4, heidän isänsä kuollut. Vanhin 12v ja nuorimmat 8kk ikäiset kaksoset



-pakollisia, kuukaudesta toiseen toistuvia menoja (lainanlyhennykset, sähkö, vesi, vakuutukset, puhelin, netti, yhden lapsen reseptilääkkeet jne) keskimäärin 1200€:n edestä.



Loput jää sitten ruokaan, pesuaineisiin, lasten synttäreiden järjestämiseen, kampaajalle, bensaan jne