Lue keskustelun säännöt.
Tarvitseeko edes aikuisten lasten kuunnella vanhempien avautumisia?
17.04.2021 |
En jaksa yhtään kuunnella äitini avautumisia.
Miten saan hänet tajuamaan että on lähes kiusallista kuunnella vanhoja asioita uudestaan ja uudestaan. Varsinkin asioista joita en haluaisi kuulla yhtään mitään.
Mitä tässä oikein voi tehdä?
Kommentit (7)
Sano, että en halua kuulla tätä, onko sulla ystäviä, jolle voisit puhua. Jos ei ole ystäviäkään, niin ehdota keskusteluavun piiriin hakeutumista.
Sano asiasta ihan suoraan, mutta ystävällisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano suoraan. Et ole äitisi terapeutti. Omalla äidilläni on vanhemmiten diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö.
Tarvittaessa lopetan puhelun, hei nyt täytyy mennä.
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan. Et ole äitisi terapeutti. Omalla äidilläni on vanhemmiten diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö.
Tarvittaessa lopetan puhelun, hei nyt täytyy mennä.
Mistä sai tuon diagnoosin? Omaisella on se aivan varmasti, mutta diagnoosia ei ole.
Voi olla alkavaa muistihäiriötäkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sano suoraan. Et ole äitisi terapeutti. Omalla äidilläni on vanhemmiten diagnosoitu harhaluuloisuushäiriö.
Tarvittaessa lopetan puhelun, hei nyt täytyy mennä.Mistä sai tuon diagnoosin? Omaisella on se aivan varmasti, mutta diagnoosia ei ole.
Päätyi geropsykiatriselle osastolle, itse olimme aavistelleet tuota jo vuosia ennen diagnoosia.
Oletko sanonut asiasta, asiallisesti mutta suoraan.
Aloita tällä. Jos olet sanonut, niin seuraavan kerran kun aloittaa, sano, että jos ei voida puhua jostain mukavammasta, niin lähdet/lopetat puhelun. Ja jos jatkaa, niin sitten myös teet niin. Ihan ystävällisesti. "Heippa äiti, jutellaan seuraavalla kerralla jostain muusta."