Onko ja pitäisikö aikuisella olla mielestäsi jotain yksityisyyttä?
Mies ja lapset ovat minulle rakkainta maailmassa. Joskus kuitenkin tuntuu, että aikuisella pitäisi olla myös jotain yksityisyyttä. En ole koskaan kotona yksin, kotona ei ylipäänsä ole mitään paikkaa, missä voisi olla yhtään rauhassa. Nyt olen ollut tietokoneella 10 min ja seitsemän kertaa on joku käynyt tässäkin jo keskeyttämässä tänä aikana.
Kommentit (12)
että jokaisella pitäisi olla vuorokaudessa 1/2 h aikaa vain itselleen, sillä saa pollan pidettyä kuosissa.
Arvata voi, onko meikä-yh:lla tuota puoltatuntia mistään ottaa...
Minulla oli sama pulma kotiäitinä- klo 6 alkoi runmba ja klo 22 loppui, kun kuopus nukahti ja sitten tietysti itse simahdin= nukahdin ( lapset nukkuivat max 30 min päiväunetkin ja eri aikaan eli ei taukoa siinäkään)
------------
Ei ollut omaa aikaa, ei harrastusta( en ole ruuanlaittaja tms kotitalustöistä nauttiva= se ei siis ollut harrastukseni/ nautintoni nro 1 kuten joillakin )
--------------
nyt kun olen mennyt töihin
- käyn kirjastossa lukemassa lehtiä työpäivän päälle
- käyn jumpassa 1 x vk
- hyötykävelen työmatkoja
= vihdoin omaa aikaa
----------------
klo 17-22 taas lastenhoitoa ja harrastuksiin kuskaamista
------------------------------
ps ap- olet oikeilla jäljillä!!!
Jo Presidentin vaimo Sylvi Kekkonen sanoi, että naisella tulee olla oikeus omaan työhuoneesen!!!!
Lapset ei käy, mies ehkä kuollut. Siellä istut vanhainkodin tai sairaalan käytävillä yrittäen saada edes jonkun tuntemattoman kanssa keskustelua aikaiseksi.
Lapsiperhevaihe on lyhyt aika koko elämän mittakaavassa. On täysin mahdollista elää muutama vuosi ilman ns. omaa aikaa. Lapset alkavat aika varhain kehittää omaa tekemistä ja menoja - ennen kuin huomaatkaan, olet vihainen lapsille jotka viipyvät ilta- ja yökaudet poissa kotoa etkä tiedä missä he ovat. Olen nyt itse tuossa tilanteessa ja kyllä, muistan kuinka epätoivoinen olin juuri tuon oman ajan puutteen takia aikanaan. En tajunnut että tilanne muuttuu niin nopeasti. Kyllä sinäkin jaksat.
lyhyt aika elämästä?
Jos lapsia on useampia, niin ei se lapsiperhevaihe ihan paria vuotta kestä...
erityisesti jos on kotiaiti ja paivat muiden "kaytettavissa". meilla onnistuu parhaiten se etta lahden kotoa pois. vaikka puolen tunnin kavelylle tai jumppaan. kotona (etenkaan aiti) ei saa omaa aikaa. ja sitten valvon illalla kun muut on nukkumassa (mika on tyhmaa, uni on tarkeaa) kun on oma-aika-pula.
Jokaisella pitää olla edes hippunen yksityisyyttä. Lapsi tai aikuinen. Mitä tekemistä sillä on rakastamisen kanssa?
että perhe tosiaan on minulle tärkeintä, en haluaisi elää yksin, se olisi liikaa. ap
No kyllä todellakin pitää olla. Minulla itselläni on yksityisyyttä perheestä huolimatta. Lapset hoitoon ja sitten olen yksin. Ja näin iltaisin otan omaa aikaa kun mies ja lapset on jo nukkumassa. Tulisin hulluksi jos en saisi olla yksin!
vaikka muksut ovat vielä "pieniä"-8v ja 6v- kyllä heistäkin huomaa, että joskus haluavat olla itekseen. Mä kaipaan myös omaa aikaa ja se järjestyy ihan vinkkaamalla miehelle.Ottaa lapset ja lähtee mm. mummilaan illaksi. Onnistuu myös toisin päin.
Jaksaa taas paremmin kun saa hetkenkin vaan olla ja hengittää rauhassa :)
Meillä on eletty pikkulapsiaikaa nyt 20 vuotta, ja vielä jatkuu. Taidan lähteä tästä kohta ruokakauppaan yksin, mutta minulle se ei oikein vastaa tarkoitusta, vaikka pitäisi kai osata olla siitäkin hetkestä iloinen. ap