Lapsen ruokailun ongelmat, perusruoka ei kelpaa kun on ollut isällään (vuoroviikko-systeemi)

Kylläpä näitä huonoja isiä on tänään palstalla paljon. Äskenhän se ei osannut hillitä raivokohtauksia, nyt ei osaa ruokkia. 

Miten voi olla noin pieni lapsi ja jo nyt avioero?

Ei mistään. Et voi puuttua eronneena toisen vanhemman toimintaan.

Voi kun ihmiset ymmärtäisivät tämän. Moni nainen näyttää jättävän miehen, koska tämä ei toimi kuten haluaa. Yhdessä naisella olisi vielä valtaa vaikuttaa, erossa ei mitään valtaa.

Ps. En viitannut tällä sinuun ap, vaan yleensä

Vierailija kirjoitti:

Kylläpä näitä huonoja isiä on tänään palstalla paljon. Äskenhän se ei osannut hillitä raivokohtauksia, nyt ei osaa ruokkia. 

Sentäs ei syö lapsen vanukkaita.

Vierailija kirjoitti:

Miten voi olla noin pieni lapsi ja jo nyt avioero?

En halunnut olla suhteessa pettävään mieheen. Valitettavasti hänellä ei ollut varoitustarraa otsassa enkä osaa lukea ajatuksia.

Ap

Kun vinkuu ruokaa niin lämmitä sitä makaroonilaatikkoa. Ja älä osta niitä vanukkaita.

Tuon ikäinen on jo sen verran iso että voit hyvin kertoa asiallisesti että aina ei voi syödä roskaruokaa. Vaan pysyäkseen terveenä pitää syödä ihan normaalia.

Anna maitoa ruokailun yhteydessä vaan lasillinen. Ruuan jälkeen saa tietenkin juoda vettä, se ei täytä yhtä paljon kuin maito.

Eipä tuolle mitään voi. Ja parempi kun ei sille eksälle tuosta huomauttele, jos sen asenne on tuo. Meillä lasten isä ei roskaruokaa tarjoile, mutta kaikkea puolivalmista einestä kyllä. Kasviksia ei juuri koskaan, ehkä joskus kurkkua. On siinä oma hommansa yrittää sitten lapsia totuttaa omilla viikoilla muihinkin ruokiin ja vihanneksiin. Kerran pari viikossa teen jotain lasten suosikkeja, muuten sitten muuta. Pikkuhiljaa oppii, onneksi kuitenkin fiksuja lapsia ja maistavat aina ja ovat oppineet syömään muutakin. Toki ovat jo koulussa nyt ja sielläkin oppii muuta syömään kuin ainaista nakkia ja makaronia.

Suunnittele lapsen kanssa yhdessä viikon ruokalista. Mietitte mitä perusruokia syötte minäkin päivänä. Sit ostat kaupasta sen mukaan tarpeet. 

Kysyt vaikka haluaako lapsi kiusaukseen jotain extraa, esim porkkanoita. Lapsi varmaan tykkäisi jos olisi tehty hänen reseptillä.

Älä laita liian isoja annoksia. Laita lapselle pienehkö annos leipälautaselle, ruokajuomaksi vettä. 1/2 lasia maitoa, jos syö puolet, lasillinen jos kaikki menee. Yritä tarjota joskus sen tyyppistä mistä tykkää.

Unohda jukurtit ja vanukkaat. Makkara ja leipäkin kannattaisi jättää vähäksi aikaa ostamatta lapsiviikolla, tarjoa puuroa ja hedelmiä sen sijaan.

Jos ruoka ei maistu ja valittaa nälkää, lämmitä se annos, joka jäi syömättä.

Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon ja kehu syödessäsi, kuinka hyvää ruokaa hän tekee.

Älä puhu lapselle / lapsen kuullen isän ruuista. Jos lapsi kommentoi, toteat vaan että isillä on isin ruuat ja äidillä äidin ruuat.

Älä saarnaa, ota ruoka pois edestä kun lopetat itse syömisen. Pöydässä voi jutella pelkkiä kivoja asioita.

Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon. Tuon ikäinen voi jo pilkkoa vihanneksia tai sekoittaa kastiketta, kattaa pöytää tms. Suunnitelkaa kauppalista yhdessä (toki järjen rajoissa, eli ei niitä vanukkaita ja muita kun ne ovat ongelma) Sitten saa kaupassa vaikka punnita vihannekset, tai valita otetaanko keltainen vai punainen paprika, sun muuta pikkupuuhaa. Meillä ainakin tyttö tykkää kun on "hänen laittamaa" ruokaa. Ja mies myös kehuu kiittelee kuinka hyvin osallistui ruuanlaittoon ja syö.

No oletteko niin köyhiä, ettei sille lapselle voi antaa yhtä jururttia tai vanukasta jos toinen itkee tuskissaan nälkää?

ruokajuomaksi vesi, sama ateria naaman eteen lämmitettynä välipalat pois. Tämä jatkuu päivästä toiseen kunnes tajuaa vinkumisen sijaan syödä mitä on tarjolla kun on tarjolla. Näin mutkin opetettiin ruoalle ruoka-ikana ei jäänyt traumoja.

ai niin ja jos on synttäriä tms herkkujuhlaa tiedossa niihin ei mennä eikä niitä vietetä jos ei ruoka maistu. toinen keino on se että herkkukielto ja oma eväskippo mukaan juhliin syö ruokaa saa yhden pienenherkun jälkkäriksi. Vain yhden. Toisaalta voit soittaa juhlien järkälle ensin että tekee sun muksulle arkiruokaa kippoon odottamaan jos voi ja ehtii jonka tarjoaa sun muksulle. Jos muksu menee herkkupöytään omin luvin ottamaan siitä seuraa samantien kotiin lähtö ja aikasin maata ilman leikkejä.

Näytä lapselle hengenvaarallisesti lihava -ohjelmaa.

Tämä tilanne on varmasti tullut vastaan monissa eroperheissä jo vähintään 70-80-luvuilta asti, ellei jo paljon aikaisemmin. Olisi kiinnostavaa kuulla lisää, miten ruokailu on saatu sujumaan.

Opeta lapselle, että meillä on meidän ruuat ja isällä isän ruuat.

Eikö tuollaisessa tilanteessa voi ihan sanoa lapsen isälle, että tarjoaisi lapselle terveellisempää ruokaa. Voi tarjoutua vaikka auttamaan ruokasuunnittelussa aluksi. Kyse on lapsen terveydestä. 

Ei tarvi aina olla niin ymmärtäväinen ja kärsivällinen supervanhempi.

Herkkuja EI tule jos ei oo syöty ruokaa ja piste.

Jos ei syö, kärsii nälästä ja piste.

Jne. Miksi annatte lasten pompottaa?

Meillä on ihan hyvin ymmärretty että iskän luona esim. juodaan limsaa ruoan kanssa, meillä ei ja sitä on ihan turha pyytää edes.

Jonkun mielestä oon varmaan kamala äiti, ihan sama. :)

Faith kirjoitti:

Eikö tuollaisessa tilanteessa voi ihan sanoa lapsen isälle, että tarjoaisi lapselle terveellisempää ruokaa. Voi tarjoutua vaikka auttamaan ruokasuunnittelussa aluksi. Kyse on lapsen terveydestä. 

Meinaat että toimii hankalalle ja kiukuttelevalle ihmiselle tämä?