Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Osaatko selittää pöljälle yhden fysiikan lakien vastaisen jutun?

Vierailija
15.04.2021 |

Auttakaa viisaat.

Puhelimeni suojakuoressa on sisällä vettä ja hilettä (kyllä vain, ja olen 29-vuotias nainen). Vielä muutama päivä sitten veden ja hileen seassa seikkaili myös ilmakupla, halkaisijaltaan ehkä 0.5 cm eli ei erityisen pieni. Eilen huomasin ilmakuplan kadonneen.

Miten tämä on mahdollista? :D Minne se kupla katosi tiiviistä kuoresta? Insinöörimiehestäni ei ollut apua, hänkään ei tiennyt.

Kommentit (14)

Vierailija
1/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Koita lämmittää puhelinta esim katsomalla miehesin kanssa videoita xhamsterista tms ja katso tuleeko kupla takaisin.

Todennäköisesti kupla johtui siitä, että puhelin ja kuori olivat normaalia lämpimämpiä ja siksi neste sitoi vähemmän kaasua. Se on varmaa, että mitään fysiikan lakien vastaista ei ole tapahtunut.

t: diplomi-insinööri

Vierailija
2/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Koita lämmittää puhelinta esim katsomalla miehesin kanssa videoita xhamsterista tms ja katso tuleeko kupla takaisin.

Todennäköisesti kupla johtui siitä, että puhelin ja kuori olivat normaalia lämpimämpiä ja siksi neste sitoi vähemmän kaasua. Se on varmaa, että mitään fysiikan lakien vastaista ei ole tapahtunut.

t: diplomi-insinööri

Sen jo vähän arvasinkin että mitään suurempia voimia ei ole pelissä. Oikeastiko ilmatiiviissä tilassa voi käydä niin että osa nesteestä muuttuu kaasumaiseksi? En ole koskaan törmännyt vastaavaan. Kiitos!

Ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vedessä on yleensä kaasuja liuenneena. Esim kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen. Lisäksi jos nestettä lämmittää tarpeeksi, niin se muuttuu kaasuksi, veden ollessa kyseessä vesihöyryksi. 

Todennäköisimmin tässä kännykkäkuoren tapauksessa on nimenomaan nesteeseen liuenneen kaasun tilapäinen vapautuminen. 

Vierailija
4/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vedessä on yleensä kaasuja liuenneena. Esim kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen. Lisäksi jos nestettä lämmittää tarpeeksi, niin se muuttuu kaasuksi, veden ollessa kyseessä vesihöyryksi. 

Todennäköisimmin tässä kännykkäkuoren tapauksessa on nimenomaan nesteeseen liuenneen kaasun tilapäinen vapautuminen. 

Vau, aina oppii jotain uutta! Jopa vauvapalstalta! :D

Kiitos. Pääsen illalla pätemään miehelle.

Ap

Vierailija
5/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

No kerroppa miten naiset lihoo vaikkei syö liikaa?

Vierailija
6/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No kerroppa miten naiset lihoo vaikkei syö liikaa?

Miksi kysyt vain naisista. Blaah.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Fysiikan lakien vastaisista ilmiöistä minua on askarruttanut eräs toinen sellainen.

Nimittäin: Fysiikan lakien mukaan juna menee kiskoillaan kuin juna. Ja VR mainostikin takavuosina että kiskoilla on aina kesäkeli. Miksi siis junaliikenne Suomessa kuitenkin pysähtyy jo melko vähäiseen lumisateeseen? Miksei juna vaan mene kiskoillaan kuin juna kuten fysiikan laki määrää? Tämän kun saisi joskus selville.

Vierailija
8/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

No kerroppa miten naiset lihoo vaikkei syö liikaa?

LÄSKIgeeni?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vedessä on yleensä kaasuja liuenneena. Esim kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen. Lisäksi jos nestettä lämmittää tarpeeksi, niin se muuttuu kaasuksi, veden ollessa kyseessä vesihöyryksi. 

Todennäköisimmin tässä kännykkäkuoren tapauksessa on nimenomaan nesteeseen liuenneen kaasun tilapäinen vapautuminen. 

Täh? Mää en ymmärtänyt mitään. Kaasun tilapäinen vapautuminen? Milloin? Miksi? Minne? Miten?

Sitähän ap juuri kysyi, että miten kaasu (ilmakupla) voi vapautua ilma- ja vesitiiviistä säiliöstä.

Vierailija
10/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koita lämmittää puhelinta esim katsomalla miehesin kanssa videoita xhamsterista tms ja katso tuleeko kupla takaisin.

Todennäköisesti kupla johtui siitä, että puhelin ja kuori olivat normaalia lämpimämpiä ja siksi neste sitoi vähemmän kaasua. Se on varmaa, että mitään fysiikan lakien vastaista ei ole tapahtunut.

t: diplomi-insinööri

Sen jo vähän arvasinkin että mitään suurempia voimia ei ole pelissä. Oikeastiko ilmatiiviissä tilassa voi käydä niin että osa nesteestä muuttuu kaasumaiseksi? En ole koskaan törmännyt vastaavaan. Kiitos!

Ap

Nestekaasu, nimensä mukaisesti, on esimerkki tapauksesta, jossa osa aineesta on astiassa kaasuna ja osa nesteenä. Kaasun paine estää kaikkea ainetta kaasuuntumasta, jolloin pullon paine pysyy suunnilleen vakiona. Kovalla pakkasella voi käydä niin, että nestekaasu ei kaasuunnu ollenkaan ja hellaa ei saa siksi millään syttymään.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vedessä on yleensä kaasuja liuenneena. Esim kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen. Lisäksi jos nestettä lämmittää tarpeeksi, niin se muuttuu kaasuksi, veden ollessa kyseessä vesihöyryksi. 

Todennäköisimmin tässä kännykkäkuoren tapauksessa on nimenomaan nesteeseen liuenneen kaasun tilapäinen vapautuminen. 

Tämä.

Ja tässä on kemiallis-fysikaalinen tieteen laki, miten se tapahtuu:

Willian Henry, vuonna 1803 julkaisi tutkimuksen, mikä  tuli tunnetuksi Henryn lakina/vakiona.

Henryn laki kuvaa kaasujen osapaineen tasapainoa nesteeseen  liuenneissa kaasuissa ja ilmakehässä.

Henryn laki osoittaa, että lämpötila nesteessä päättää liukoisuuden siihen liuenneissa kaasuissa.

Kun vesi lämpenee, se päästää siihen liuennutta ilmaa, kunnes osapaineet kaasuissa ilmakehässä ja liuoksessa ovat samat.

Ja päinvastoin, kun viilenee.

Vierailija
12/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Fysiikan lakien vastaisista ilmiöistä minua on askarruttanut eräs toinen sellainen.

Nimittäin: Fysiikan lakien mukaan juna menee kiskoillaan kuin juna. Ja VR mainostikin takavuosina että kiskoilla on aina kesäkeli. Miksi siis junaliikenne Suomessa kuitenkin pysähtyy jo melko vähäiseen lumisateeseen? Miksei juna vaan mene kiskoillaan kuin juna kuten fysiikan laki määrää? Tämän kun saisi joskus selville.

Ne on Italialaisia junia (Pendolino). Niitä ei ole tehty arktisiin olosuhteisiin.

Epäsopiva laite väärässä paikassa ei riko fysiikan lakeja.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vedessä on yleensä kaasuja liuenneena. Esim kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen. Lisäksi jos nestettä lämmittää tarpeeksi, niin se muuttuu kaasuksi, veden ollessa kyseessä vesihöyryksi. 

Todennäköisimmin tässä kännykkäkuoren tapauksessa on nimenomaan nesteeseen liuenneen kaasun tilapäinen vapautuminen. 

Täh? Mää en ymmärtänyt mitään. Kaasun tilapäinen vapautuminen? Milloin? Miksi? Minne? Miten?

Sitähän ap juuri kysyi, että miten kaasu (ilmakupla) voi vapautua ilma- ja vesitiiviistä säiliöstä.

Kuulostat ihan ohisalolta

Vierailija
14/14 |
15.04.2021 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vedessä on yleensä kaasuja liuenneena. Esim kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen. Lisäksi jos nestettä lämmittää tarpeeksi, niin se muuttuu kaasuksi, veden ollessa kyseessä vesihöyryksi. 

Todennäköisimmin tässä kännykkäkuoren tapauksessa on nimenomaan nesteeseen liuenneen kaasun tilapäinen vapautuminen. 

Vau, aina oppii jotain uutta! Jopa vauvapalstalta! :D

Kiitos. Pääsen illalla pätemään miehelle.

Ap

Hei hupsukka, äläs nyt suotta heittäydy tuollaiseksi alamais-asenteiseksi. Ensinnäkin kysymyksesi oli erinomainen, ja osoitti suurempaa järkeä kuin noiden vastaajien mekaaniset vastaukset, jotka eivät oikeasti vastaa kysymykseesi. Toisekseen esimerkiksi tuo selitys (joka ei seiitä tästä tapausesta mitään) eli "kylmään veteen liukenee enemmän kaasuja kuin lämpimään veteen" on vähintäänkin outo, etenkin siinä mielessä, että tähän yhdistetään edeltävät toteamus siitä, että kalat saavat tarvitsemansa hapen veteen liuenneesta hapesta. Ensinnäkin vesi on H2O jo olemukseltaan, ei sihen mitään happea liukene sekaan ja kalat sen takia saa vedestä O:ta. Lisäksi jääksi muuttuneessa vedessähän pitäisi sitten olla eniten tätä happikaasua, joten oikeastaan happea tarvitsevien vesieläinten pitäisi sitten viihtyä parhaiten jääkuutiossa, siinhän sitten olisi happea eniten... ainakin tämän selityksen mukaan että kylmään veteen liukenee enmmän kaasuja (joten kylmipään eniten) ja kalat nimenomaan veteen liuenneesta happikaasusta ottavat happensa.

Jatka kyselyä! Esittämäsi kysymys oli todella hyvä, sellainen miksi taivas on sininen -tyyppinen, jossa ilmesen yksinkertaiseen ongelmaan onkin isoja juttuja avaava vastaus.