Lue keskustelun säännöt.
Ero?
09.04.2021 |
Miehen kanssa on hankalaa. Meillä on kaksi lasta. Miehellä ei koronan vuoksi ole töitä, itsellä sitäkin enemmän. Olen tehnyt ylitöitä paljon. Normaalisti en niitä ole juurikaan voinut tehdä, mutta korona on myllännyt tämän uudelleen.
Olen väsynyt tilanteeseen. Mies on masentunut. Yhteistä aikaa ei ole ollut ennen koronaa, silloin mies teki paljon töitä ja priorisoi kaiken perheen edelle. Nyt tilanne on toisinpäin. Minä teen töitä.. mies on masentunut ja rääpii töissään sen vähän mitä niitä on. Kotona ei tapahdu mitään.
Mä oon töissä, jotta tienaan ja koen itseni siellä tärkeäksi. Pakoilen tavallaan ahdistavaa perhetilannettakin. Mies ei kerro minulle mitään. Ei ole kertonut vuosiin. En tiedä mistään mitään, enkä oikein enää edes välitä. Pariterapiaan en lähde. En tiedä rakastanko enää. Lähinnä tuntuu siltä, että lähtisin jos olisi joku uusi suunta minne mennä. Ei tämä tarvitse enää kuin uuden ihastuksen ja sitten jo mennään..
Näin ne parisuhteet kaatuu.
Kommentit (17)
Tää korona on suhteelle ja perheelle hyvin raskasta. Kannattaa ainakin hommaa omat asunnot ja katsoa ihan rauhassa miten suhde toimii.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tää korona on suhteelle ja perheelle hyvin raskasta. Kannattaa ainakin hommaa omat asunnot ja katsoa ihan rauhassa miten suhde toimii.
Näinä aikoina kaikesta voi syyttää koronaa.
eli aloittaja on jo päättänyt pettää miestään. ok.
Miehellä ei koronan vuoksi ole töitä, mutta kuitnekin rääppii töissä?
Mä en jaksa tehdä asian eteen yhtään mitään. Molemmat vaan roikutaan tässä. Yhteys on menetetty. Yhteistä aikaa ei tosiaan ole ollut. Olen pyytänyt miestä joskus kävelylle kanssani ei ole tullut. Mennyt omiin harrastuksiinsa. Itse ei koskaan ehdota.
Lapset pärjäävät keskenään sen muutaman tunnin kyllä, ovat koululaisia. Eli voisimme mennä yhdessä syömään/leffaan, mutta mihinkään muualle emme pääse. Ei ole ystäviä, jotka ottaisi lapsemme yökylään. Isovanhemmat ovat iäkkäitä. Oma äitini ei lapsia ota yökylään kuin pitkin hampain, en enää viitsi pyytää eikä lapset sinne halua edes mennä. Anoppi on sairastunut, hän ei pysty lapsista enää huolehtimaan. Ei ole ketään keltä pyytää.. eikä toisaalta mihinkään edes pääse. Koronan vuoksi kaikki on kiinni.
Mies ei ole vuosiin nähnyt omia virheitään kun aikanaan teki liikaa töitä eikä ollut perheelle läsnä. Nyt käy terapiassa ja on kaiketi tajunnut virheensä. Minä pyöritun perhettä. Mies teki vain töitä. Identiteetti oli hänellä lähinnä "työminä". Nytkun työtä ei oikein ole.. ei ole miestäkään. Se kai masensi miehen lopullisesti.
Minä taas en halua tämmöistä suhdetta. En halua olla suhteessa jossa minua ei arvosteta. Minua on myös petetty n. 4-5 v sitten. Luottamus ei ole oikein palautunut. En usko, että miehellä on ketään uuttakaan.. Varmaan kipulee entisen minänsä kanssa. Ehkä hän koittaa muuttua, mutta taitaa olla myöhäistä. Tavallaan olen vahingoniloinen. Siinähän nyt näkee ja niittää mitä kylvi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko uusia näkökulmia asiaan?
Ja ei, en ole ajatellut pettää. Tiedän vain, että ei se muuta tarvi, niin suhde kaatuu lopullisesti jos jompikumpi löytää uuden. Tällä hetkellä minua ei kiinnosta yhtään kukaan. Ei uusi, ei vanha.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ota kaksi noppaa ja jos saat saman silmäluvun molemmista nopista ( siis vaikka 2 x kolmoset) vapaudut vankilasta.
Vierailija kirjoitti:
Miehellä ei koronan vuoksi ole töitä, mutta kuitnekin rääppii töissä?
Niin. On yrittäjä. Työt vähissä. Jotain kuitenkin vielä on. Varmaan menee firma nurin.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietysti varmaan toimi kaikilla mutta oma hyvin vastaavanlaisen tilanteeni lähti keriytymään auki sillä että sanoin miehelle suoraan että ero on kyllä ihan varma jos nyt ei muuteta radikaalisti suuntaa. Tuntuu että se että sanoin sen selkeästi ja jämäkästi ääneen jotenkin herätti sekä miehen että varmaan minut itsenikin. Sitä niin helposti vaan ajattelee että meneehän se elämä kuitenkin näinkin vaikka ei niin kummoista olisikaan. Mutta kun sanoo ääneen sen että ero on selviö jos asiat eivät muutu niin silloin on pakko ottaa kantaa siihen haluaako eron vain kuitenkin jatkaa.
Oma mieheni painui viikonlopuksi mökille miettimään asioita ja kun palasi sieltä niin sanoi ensiksi vaan että "olet oikeassa". SItten vähitellen seuraavien päivien aikana saatiin puhuttua aina enemmän ja enemmän ja lopulta päätettiin että haetaan apua vaikka se tuntui molemmista aika hankalalta. Enkä tiedä oliko siitä varsinaisesti eniten apua vai vain siitä että alettiin enemmän taas tajuamaan että se toinen on siinä vieressä ja siksi siihen toiseen pitää myös kiinnittää huomiota.
Ei meidän liittomme nytkään mitenkään täydellinen ole ja välillä taas meinataan luisua takaisin vanhaan. Mutta nyt huomaamme itse helpommin sen että emme taaskaan kommunikoi riittävästi ja sitten taas tsempataan asiassa.
Vierailija kirjoitti:
Ei tietysti varmaan toimi kaikilla mutta oma hyvin vastaavanlaisen tilanteeni lähti keriytymään auki sillä että sanoin miehelle suoraan että ero on kyllä ihan varma jos nyt ei muuteta radikaalisti suuntaa. Tuntuu että se että sanoin sen selkeästi ja jämäkästi ääneen jotenkin herätti sekä miehen että varmaan minut itsenikin. Sitä niin helposti vaan ajattelee että meneehän se elämä kuitenkin näinkin vaikka ei niin kummoista olisikaan. Mutta kun sanoo ääneen sen että ero on selviö jos asiat eivät muutu niin silloin on pakko ottaa kantaa siihen haluaako eron vain kuitenkin jatkaa.
Oma mieheni painui viikonlopuksi mökille miettimään asioita ja kun palasi sieltä niin sanoi ensiksi vaan että "olet oikeassa". SItten vähitellen seuraavien päivien aikana saatiin puhuttua aina enemmän ja enemmän ja lopulta päätettiin että haetaan apua vaikka se tuntui molemmista aika hankalalta. Enkä tiedä oliko siitä varsinaisesti eniten apua vai vain siitä että alettiin enemmän taas tajuamaan että se toinen on siinä vieressä ja siksi siihen toiseen pitää myös kiinnittää huomiota.
Ei meidän liittomme nytkään mitenkään täydellinen ole ja välillä taas meinataan luisua takaisin vanhaan. Mutta nyt huomaamme itse helpommin sen että emme taaskaan kommunikoi riittävästi ja sitten taas tsempataan asiassa.
Jep. Pakko olisi saada keskusteluyhteys auki, mutta tällä hetkellä toisen naama lähinnä ärsyttää. Pitäisi päästä yhdessä johonkin.. viettämään sitä kahdenkeskistä aikaa, jotta voisi keskustella. Ei pahemmin se tunti kaksi mitään auta.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ehkä mies myös keskustelee jonkin ystäväns kanssa asioista.. Miehen.. tai naisen. Nimittäin ystäväpiiriini kuuluu muutama eronnut nainen sekä mies.. Jos keskustelee jonkin naisen kanssa niin siinähän on oiva hetki nuolla haavoja. Luotto on mennyt, näistäkin voi miestä siis epäillä. Minua loukkaa se, ettei halua keskustella minun kanssani.
ap
Taitaa nyt olla moro ja näkemiin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Taitaa nyt olla moro ja näkemiin?
En tiedä. Antakaahan näkökulmia?
Mikset lähde pariterapiaan? Se olisi kuitenkin yksi tapa avata keskusteluyhteys. Päädyitte sitten eroon tai ette, niin puhumattomuus ei ole hyvä.
Kaatuu ne vähemmästäkin.