Ahdistaa olla 48v
Olen kipuillut ikäni kanssa koko vuoden. Hullua. Kaikkihan vanhenevat. Nyt vain tuntuu että ennole saanut mitään aikaiseksi, vuodet ovat kuluneet hukkaan. Aika kuluu järkyttävän nopeasti. Minua ei halua palkata enää kukaan, en kelpaa mihinkään. Aivan järkyttävän paha olo.
Kommentit (43)
Haluaisitko olla 31 vuotias jolla on kivulias reuma?
Sellaista se elämä on. Jos se yhtään lohduttaa, niin harva ihminen "saa mitään aikaiseksi" siinä määrin, että sillä mitään oikeaa merkitystä olisi. En tiedä miten määrittelet asian, mutta suurin osa meistä on merkityksettömiä yksilöitä. Ehkä sun perhe muistaa sut kuolemasi jälkeen, mutta ei ne missään töissä susta olisi välittänyt kuitenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Haluaisitko olla 31 vuotias jolla on kivulias reuma?
Haluaisitko sä olla köyhä afrikkalainen lapsi, joka tienaa vähäisen elantonsa prostituutiolla? Kaikki on suhteellista, joten sun tilanteesi on kuitenkin aika hyvä eikä sun pitäisi valittaa mistään...
Lohduttaudu sillä, että vuoden päästä et enää ole 48v.
Josko ne on pelkkiä numeroita jotka juoksevat, alla olet sinä itse, persoona. Olet onnistunut elämään tähän saakka, etkä kuollut kuten jotkut nuorena ja voit keksiä vielä kivaa tekemistä. Keväällä luonto tulee esiin ja voit kävellä ulkona lenkillä. Vielä voi löytää uutta elämään, mitä se ikinä onkaan. Kokea hetkiä.
Ap, minäkin olen 48 v ja jaan sinun kanssa samat fiilikset. Samanlaisessa tilanteessa olen.
Kaikkea ehtii vielä, kun rupeaa tekemään. Työpaikkakin saattaa vielä löytyä, opiskelemaankin ehtii. Jos elämä jumittaa, niin ei kannata räpiköidä paniikissa, vaan pysähtyä ihan reilusti miettimään, mitä oikeastaan haluaa ja kun on sen keksinyt, niin selvittää, miten sen voi realistisesti saavuttaa. Ehkä voi tehdä harrastuksesta työn? Enhän tiedä juuri sinun tilannettasi, mutta itse tein vastaavan korjausliikkeen vain hieman nuorempana kuin sinä. Minun kohdallani se tarkoitti opiskelua ja toiminimen perustamista. Nyt olen 56 eikä hirvitä yhtään. Elämä on ohi vasta sitten, kun se on ohi.
Olen miettinyt mitä haluaisin, muttei mikään tunnu oikeasti kiinnostavan, tai sitten tuntuu ettei minusta ole siihen. Kaipa se on vaan sitten lopun odottelua tää elämä.
Nooo.....odotappas kun olet 58v. Siitä sitä riemua vasta riittääkin👍
Olen 55 vuotta ja toistaiseksi terve, työkin on. Tyhjältä tuntuu ja merkityksettömältä.
Joo, keskimäärin olet ohittanut elämäsi puolivaiheen 7v sitten ja eläkkeeseen on aikaa alle 19v. Äkillisen kuoleman (sairauskohtauksen riski on yli 40-kertainen verrattuna alle 35- vuotiaaseen). Kannattaa tehdä testamentti viimeistään nyt.
Joku voi harmittaa, että kaikki aika mennyt videopeleihin
Toista harmittaa, että perhe ja työelämä on orjuutta ja olisi halunnut kavereiden kanssa mielummin vaikka pelaa koneella tai muita juttuja, joita olisi stressin tilalla tehnyt ja missannut.
Itse en ole tyytyväinen mistään. En 10+ vuotisesta työstäni, enkä siitä että kulutin aikani peleihin tai naisiin.
Tällä hetkellä saan energiaa opiskelusta ja liikunnasta. Aivojen ja ruumiin työskentelystä saan haastetta, jota kaipaan. Mutta jokainen on oman elämänsä vanki.
Sitä on siis liikkeellä 😳
N 52 vee
I feel you sis! T. 47v joka ahdistuu ikävuosistaan päivä päivältä enemmän 😓
Kertokaa, niissä ikävuosissa tarkalleen ahdistaa. Olen itse 42 v. nainen enkä osaa ahdistua iästäni.
Mikä tässä nyt ahdistaa? Tai monikin asia elämässä joo, mutta ei ikä. Itse aloitin juuri uuden ammatin opiskelun, virtaa ja intoa riittää vielä. Ja kun pitää itsensä kunnossa, elämää on oletettavasti jäljellä vielä vuosikymmeniä. Lapset ovat jo isoja ja nyt on aikaa omille kivoille jutuille. Reissuunkin pääsee taas kun korona helpottaa. On se hieman asennekysymys tämä ikä. Kaikenlaista kremppaa on jo, mutta niistä ei välitetä niin kauan kun eivät liiaksi himmennä iloa ja vauhtia. N49
Unohda ikäsi ja nauti elämästä :)
Siitä on tehty laulukin 48 crash
Suzy Quatro.
Itse olen jo tuon yli kymmenellä vuodella ja ero on varmaan siinä, että vastaranta alkaa häämöttää. Sitä ennen oli vain tyhjä, vapaa ja jännittävä horisontti.
I feel you! T. Toinen 48-v